Valitse kieli
Valtiovarainministeriö ja hallitus esittävät, että suomalaiset voisivat hallintarekisteröidä osakeomistuksensa moniportaiseen ketjuun siten, että tietoa osakkeiden todellisesta edunsaajaomistajasta ei enää olisi mahdollista selvittää.
Järjestöt vastustavat hanketta, sillä se heikentäisi merkittävästi osakeomistusten julkisuutta nykyisestä. Tällä hetkellä suomalaisen sijoittajan omistukset kirjataan arvo-osuustilille, josta on nähtävissä arvopaperin todellinen omistaja.
Järjestöt ovat huolissaan lainvalmistelun avoimuudesta ja riippumattomuudesta, jotka ovat edellytyksiä demokraattiselle, yhteiskunnan kokonaisetua palvelevalle päätöksenteolle. Valtiovarainministeriö on esittänyt hallintarekisteriuudistuksen puolesta useita harhaanjohtavia väitteitä, jotka myötäilevät yksipuolisesti hallintarekisteristä hyötyvän pankkisektorin kannanottoja. Kertomatta ja punnitsematta on puolestaan jätetty muun muassa lakia vastustavien viranomaisten, oikeusministeriön ja kansalaisjärjestöjen argumentit.
Toisin kuin valtiovarainministeriö väittää, EU:n arvopaperikeskusasetuksen ei voida yksikantaisesti sanoa edellyttävän Suomea luopumaan nykyisestä, suoraan omistamiseen perustuvasta järjestelmästä omien kansalaistensa osalta.
Väite siitä, että avoimuus jotenkin lisääntyisi hallintarekisteröinnin myötä, on perätön, sillä asia on juuri päinvastainen. Media, kansalaisjärjestöt ja yksittäiset kansalaiset jäisivät vaille omistajatietoa, eikä julkisuusvajetta korjaa veroviranomaisten automaattisen tietojenvaihdon kehittäminen tulevaisuudessa. Keskeiset lainvalvojat Suomessa poliisi, valtakunnansyyttäjä ja verohallinto ovat yksiselitteisesti todenneet esitetyn hallintarekisterin aiheuttamat riskit ja että niiden tiedonsaanti vaikeutuu. Anonyymi omistajuus tulisi edesauttamaan rahanpesua, korruptiota ja veronkiertämistä muiden kustannuksella.
Omistusten ketjuttamisen ja salaamisen mahdollistaminen aiheuttaa myös systeemisen riskin lähteen arvopaperimarkkinoilla. Tällainen kehitys vahingoittaa tasapuolista ja tervettä kilpailua sekä markkinoiden tehokkuutta ja avoimuutta.
Kansainvälisesti ollaan kulkemassa kohti uudistuksia, joilla tähdätään nykyistä läpinäkyvämpään omistajuuteen. Suomessa ei voida ottaa nyt askelta taaksepäin. Kun suoraomistusmarkkinat ovat kasvamassa, Suomen nykyinen avoin omistajamalli tulee nähdä valttina, jota voi markkinoida muulle maailmalle ja kehittää edelleen omistajatietojen julkisuudesta tinkimättä ja sitä lisäämällä.
Allekirjoittaneet järjestöt ja niiden edustajat:
Omar El-Begawy
Puheenjohtaja
Attac ry
Anna Ylä-Anttila
vt toiminnanjohtaja
Eettisen kaupan puolesta ry
Henri Telkki
Tutkija ja lakimies
Finnwatch ry
Pauliina Saares
Kehityspoliittinen asiantuntija
Kepa ry
Kirsi Peltola
Lasten oikeuksien neuvonantaja
Pelastakaa Lapset ry
Thomas Wallgren Puheenjohtaja
Reilu Vero ry
Erkki Laukkanen
Asiantuntija
Transparency International Suomi ry
Joonas Pekkanen
Hallituksen jäsen
Avoin ministeriö ry
Open Knowledge Finland ry
Lisätietoja seuraavilta henkilöiltä:
Henri Telkki, henri.telkki (at) finnwatch.org, 040 410 9710
Erkki Laukkanen, erkki.laukkanen (at) transparency.fi, 040 5321777
Omar El-Begawy, omar.elbegawy (at) attac.fi, 040 504 3561
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kuva: Annina Mannila
Finnwatchin seurantaraportti kertoo työelämän oikeuksien polkemisen jatkuvan sairaalakäsineitä tuottavassa Siam Sempermed -tehtaassa Thaimaassa. Tehtaan valmistamia sairaalakäsineitä käytetään sairaanhoitopiireissä ympäri Suomen.
Työntekijähaastatteluihin perustuva raportti kertoo tehtaan pitävän hallussaan työntekijöiden matkustusasiakirjoja, asettavan pakollisia tuotantotavoitteita sekä vähentävän siirtotyöntekijöiden palkoista suuria asiakirjamaksuja.
– Osa siirtolaisista on ollut tehtaan työoloihin niin tyytymättömiä, että he ovat karanneet tehtaalta paperittomina, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Osa aikaisemmin havaituista ongelmista on kuitenkin korjattu: työntekijät saavat palkkakuitit ja työsopimukset nyt omalla kielellään, sairaslomien saaminen on helpompaa ja laittomat irtisanomiset on haastateltujen mukaan lopetettu. Finnwatch on seurannut Siam Sempermed -tehtaan työoloja vuodesta 2013.
– Siam Sempermedissä valmistettuja käsineitä Suomessa markkinoiva OneMed on auditoinut aktiivisesti tehdasta ja vaatinut tehtaan itävaltalaiselta osaomistajalta toimenpiteitä. Auditoinneilla ei kuitenkaan ole päästy käsiksi ongelmien syihin. Nyt tarvitaan enemmän vuoropuhelua suoraan thaimaalaisen tehtaan, ostajien ja kansalaisjärjestöjen kesken, Vartiala toteaa.
Finnwatchin raportti kertoo ongelmista myös Berner Medicalin markkinoimien Ansell-yrityksen valmistamien sairaalakäsineiden tuotannossa Malesiassa. Julkiselle sektorille käsineitä tuottava Ansellin tehdas muun muassa takavarikoi työntekijöiden passeja, teettää pakotettuja ylitöitä sekä rajoittaa työntekijöiden liikkumista. Tiedot perustuvat ruotsalaisten julkisten hankkijoiden teettämään auditointiin.
Finnwatch muistuttaa, että sosiaalisesti vastuulliset hankinnat ovat Suomessa vasta alkutekijöissään.
– Julkisten hankintojen vastuullisuuteen tulisi kiinnittää Suomessa paljon enemmän huomiota. Suomessa syyllistämme kuluttajia tuotteiden vastuullisuudesta, mutta unohdamme samalla miljardeilla veroeuroilla tehtävät hankinnat.
Julkisten hankintojen vastuullisuudesta käytävä keskustelu on erittäin ajankohtaista juuri nyt, sillä syksyn aikana eduskunta käsittelee Suomen hankintalain kokonaisuudistusta.
– Suomen tulee säätää EU:n hankintadirektiiveihin sisältyvä sosiaalilauseke sitovaksi niin, että kaikissa julkisissa hankinnoissa huomioitaisiin jatkossa ihmisoikeuksien toteutuminen. Tämä lisäisi myös kotimaisten tuotantoyritysten kilpailukykyä, Vartiala muistuttaa.
Finnwatchin seurantaraportti on ladattavissa täällä >>
Finnwatchin vuona 2014 julkaistu Huolenpitoa käsistä, ei työntekijöistä -raportti on ladattavissa täällä >>
Lisätiedot
Sonja Vartiala
sonja.vartiala (a) finnwatch.org
044 568 7465
Finnwatch ry
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Finnwatchin käynnistämä joukkorahoituskampanja on kerännyt viidessä päivässä yli 14 000 euroa.
Järjestö hakee rahoitusta tutkiakseen yritysten verovälttelyn aiheuttamaa verovajetta sekä kehitysyhteistyövaroilla toimivien yritysten vastuullisuutta.
– Jo yli 700 ihmistä on tehnyt päätöksen rahoittaa tutkimustoimintaamme. Olemme iloisia siitä, että kaltaisemme vahtikoiran toiminta nähdään tärkeänä ja säilyttämisen arvoisena, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Finnwatchin joukkorahoituskampanjan tavoitteena on kerätä 60 000 euroa kahteen tutkimusraporttiin. Aikaa varojen keräämiseen on 90 päivää. Kerättävä rahamäärä vastaa summaa, jonka Finnwatch on vuosittain saanut ulkoministeriön nyt jäädytetystä viestintä- ja globaalikasvatustuesta. Joukkorahoituksella paikataan hallituksen kehitysyhteistyöleikkausten aiheuttamaa lovea Finnwatchin budjetissa.
– Hallituksen päätös leikata rajusti kansalaisjärjestöjen rahoitusta samalla kun se siirtää valtavia summia rahaa yritysten kehitysyhteistyöhankkeisiin on epäoikeudenmukainen. Tämä on hallitukselta ideologinen valinta, Vartiala sanoo.
– Tavallisten kansalaisten tuen ansiosta hallitus ei onnistu ajamaan toimintaamme alas, vaan työmme jatkuu.
Lisätiedot:
Sonja Vartiala
toiminnanjohtaja
044-5687465
Finnwatch ry
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
TIEDOTE 28.9.2015
Hallituksen tänään julkistama valtion talousarvioesitys antaa kylmää kyytiä yritysvastuu- ja veroparatiisikysymyksiä seuraaville kansalaisjärjestöille.
Valtionyhtiö Finnfundille ohjataan 130 miljoonan lisäpääomitus samalla kun kansalaisjärjestöiltä leikataan 43 prosenttia (49 miljoonaa euroa). Finnfund saa yli kymmenen kertaa enemmän rahaa kuin aikaisempina vuosina. Lisäksi hallitus ohjaa 10 miljoonaa euroa kehitysyhteistyövaroja sijoitusyhtiö Inter-American Investment Corporationin pääomarahoitukseen.
Finnwatch on arvostellut kovin sanoin lisäpääomaa saavan Finnfundin ja sen sijoituskohteiden vastuullisuutta. Yritykseltä on vaadittu läpinäkyvyyttä, verovastuullisuutta ja ihmisoikeusriskien arviointeja jo vuosia.
Hallitus on jäädyttänyt Finnwatchin tärkeimmät julkiset rahoituskanavat kokonaan. Finnwatch on saanut vuosittain noin 50–100 000 euroa julkista tukea erilaisiin hankkeisiin.
– Luottamuksemme hallitukseen ja kehitysyhteistyövarojen käytöstä vastaavaan ministeri Lenita Toivakkaan on pohjalukemissa. Suomi haluaa kääntää selkänsä moniääniselle yhteiskunnalle ja maailman heikoimmassa asemassa oleville ihmisille, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala
Kansalaisjärjestöihin kohdistuvat kehitysyhteistyöleikkaukset on tehty ilman evaluointeja ja hallituksen päätösten takia ne joutuvat ajamaan alas hankkeitaan ilman siirtymäaikaa. Hyvän hallinnon periaatteita rikotaan.
Finnwatch toivoo kehitysyhteistyöbudjetin sisäisistä rahajaoista vilkasta keskustelua eduskunnassa.
– Hallituksen kehitysyhteistyöpainotukset ovat vastoin Perussuomalaisten kehitysyhteistyömallia. Toivomme, että budjetin epäoikeudenmukaiseen rahajakoon puututaan valiokuntakäsittelyssä.
Finnwatch on käynnistämässä tutkimushanketta, jossa tarkastellaan kehitysyhteistyövaroilla toimivien yritysten vastuullisuutta kehitysmaissa. Hankkeeseen tullaan keräämään rahoitus yksittäisiltä kansalaisilta joukkorahoituskampanjalla.
Lisätiedot:
Sonja Vartiala
Toiminnanjohtaja
Finnwatch ry
sonja.vartiala (a) finnwatch.org
+358-44 5687465
www.finnwatch.org
@Finnwatch1
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kuva: Flickr Creative Commons/elycefeliz
Finnwatchin uusi selvitys kertoo, että kansainvälisesti toimivat valtioenemmistöiset yhtiöt eivät ole vilpittömästi noudattaneet valtioneuvoston omistajaohjauksen antamaa maakohtaista raportointiohjetta, vaan hyödyntävät kaikki ohjeiston tarjoamat porsaanreiät.
– Valtionyhtiöiden keväällä 2015 julkaisemat raportit ovat enimmäkseen niin puutteellisia, ettei niiden perusteella saa oikeanlaista käsitystä kansainvälisesti toimivien yhtiöiden veronmaksun vastuullisuudesta, toteaa Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki.
Valtio velvoitti enemmistöomisteiset yhtiönsä raportoimaan veronmaksustaan maakohtaisesti ensimmäistä kertaa vuoden 2015 tilinpäätöksen yhteydessä. Maakohtaisilla raporteilla halutaan tehdä näkyväksi se, pyrkiikö yritys aggressiivisen verosuunnittelun keinoin siirtämään tulonsa matalan verotuksen maihin.
Finnwatchin mukaan tavoite jää toteutumatta.
– Valtionyhtiöt eivät julkista pyydettyjä lukuja edes niiden hyödyntämien veroparatiisien osalta, vaikka tätä nimenomaan korostettiin omistajaohjauksen ohjeessa, Telkki sanoo.
Esimerkiksi Fortum listaa vain osan pyydetyistä tiedoista ja vain osasta liiketoimintamaistaan. Veroluvut jäävät antamatta muun muassa veroparatiiseiksi katsottavista Belgiasta ja Luxemburgista, joissa sillä on rahoitusyhtiöitä. Neste puolestaan taulukoi pyydetyt tiedot ainoastaan Suomen osalta.
Puutteelliset raportit selittyvät osittain valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksen antamalla riittämättömällä ohjeistuksella.
– Omistajaohjauksen ohjeistus on epäselvä, raportoitavien tietojen suhteen suppea ja antaa liian vapaat kädet yrityksille päättää esimerkiksi liikesalaisuuksiin vedoten, mitä tietoja ne raportoivat maakohtaisesti, Telkki katsoo.
Finnwatch suosittaa kattavaa maakohtaista raportointia kaikille kansainvälisesti toimiville suurille yrityksille ja yleisen edun kannalta merkittäville yhteisöille. On terveen kilpailun mukaista, ettei keskeisimpiä tilinpäätös- ja omistajatietoja suojata liikesalaisuuksina.
– Yrityksen tulee raportoida julkisesti liikevaihto, ostot, henkilöstömäärä ja -kulut, rahoituskulut, tulos, maksetut verot ja muut olennaiset taloustiedot kaikista maista, joissa sillä on toimintaa. Lisäksi vastuullinen yhtiö julkistaa sen tytäryhtiöiden ja kiinteiden toimipaikkojen tilinpäätöstiedot kustakin toimintamaasta, Telkki luettelee.
Lisätiedot: Henri Telkki
Tutkija ja lakimies
Finnwatch ry
040 410 9710
henri.telkki(at)finnwatch.org
Finnwatchin raportti "Valtioenemmistöisten yhtiöiden veroraportit, Maakohtaiset tiedot edelleen avaamatta” on saatavilla täällä >>
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
