Finnwatch selvitti Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:n aloitteesta suomalaisten ympäristö-, kehitys- ja ay-järjestöjen hankintojen vastuullisuutta. Suurin osa selvitykseen vastanneista järjestöistä oli jo kiinnittänyt huomiota ostamiensa tuotteiden alkuperään. Kirjalliset ohjeistukset ja systemaattinen eettinen hankinta puuttui kuitenkin vielä monilta.
Lue lisää: Järjestöillä petrattavaa hankintojensa vastuullisuudessa
Finnwatch selvitti Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:n toimeksiannosta Suomessa myytävien farkkujen hiekkapuhallusta. Tekstiilien manuaalinen hiekkapuhallus on vaarallinen menetelmä, joka kehitysmaissa käytössä olevilla huonoilla tai olemattomilla suojavarusteilla suoritettuna saattaa aiheuttaa jopa kuolemaan johtavaa silikoosia eli kivipölykeuhkosairautta.
MakeITfair-verkoston tuore raportti "Out of Focus" valottaa Vietnamissa toimivien digikamerayhtiöiden toimintaa. Yhtiöt hyväksyvät passiivisesti Vietnamin puutteellisen työlainsäädännön eivätkä aina noudata kansainvälisiä vastuullisuussitoumuksiaan.
Lue lisää: Digikamerayhtiöt käyttävät hyväkseen Vietnamin puutteellista työlainsäädäntöä
MakeItfair-verkoston uusi raportti paljastaa elektroniikkajätteen hallitsemattoman virran Ghanaan jatkuvan.
MakeItfair-verkoston uusi raportti paljastaa elektroniikkajätteen hallitsemattoman virran Ghanaan jatkuvan. Kuukausittain maahan saapuu noin 600 konttia käytettyä elektroniikkaa, josta suuri osa päätyy käsiteltäväksi epävirallisille kaatopaikoille.
Elektroniikkajätteen määrä teollistuneissa maissa on kasvamassa kolme kertaa nopeammin kuin kaatopaikkajätteen määrä. Tämä on seurausta tuotekehityksen ja teknologiatrendien nopeasta tahdista, minkä vuoksi elektroniikkalaitteiden käyttöajat ovat lyhentyneet merkittävästi. Vuosittain maailmassa syntyy jopa 50 miljoonaa tonnia myrkyllisiä aineita kuten lyijyä, kadmiumia ja elohopeaa sisältävää sähkö- ja elektroniikkaromua. Mittava määrä eurooppalaista elektroniikkajätettä kuljetetaan kehittyviin maihin, erityisesti Ghanaan, jossa sen alkeellinen käsittely aiheuttaa ympäristön pilaantumista ja terveysongelmia. Iso-Britannia, Belgia, Alankomaat, Espanja, Tanska ja Italia ovat käytettyjen tietokoneiden suurimpia viejämaita.
Vuonna 2008 Greenpeace julkaisi Ghanan elektroniikkajätteen käsittelyä koskevan Poisoning the poor -raportin, jossa se paljasti merkittäviä puutteita EU:n sähkö- ja elektroniikkaromua koskevan Waste Electrical and Electronic Equipment (WEEE) -direktiivin toimeenpanossa. MakeITfair-verkoston tuore selvitys osoittaa, että asiassa ei ole saatu aikaan parannusta ja laittoman elektroniikkajätteen vienti Euroopasta kehittyviin maihin jatkuu yhä.
Käytetyn elektroniikan kauppa Ghanassa tuottaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä pienelle ihmisjoukolle. Suurin osa epävirallisen jätesektorin työntekijöistä on kuitenkin erittäin haavoittuvassa ja hyväksikäytetyssä asemassa. Tuhannet ghanalaiset purkavat ja käsittelevät alkeellisissa oloissa elektroniikkajätettä. Jopa 40 prosenttia jätetyöläisistä on lapsia.
MakeITfair-verkoston tutkimuksen mukaan pitkän aikavälin altistuminen elektroniikkajätteelle voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia, kuten hedelmättömyyttä, keskenmenoja, synnynnäisiä epämuodostumia, kasvaimia ja sisäeritysrauhasten sairauksia. Elektroniikkajätteen parissa työskentelevät kärsivät usein viiltohaavoista, kroonisesta yskästä, päänsärystä, hengitysteiden ongelmista, ihottumista ja palovammoista.
MakeITfair vaatii yhdessä Basel Action Network -järjestön, Eurooppalaisen ympäristötoimiston EEB:n ja GoodElectronics-verkoston kanssa EU:n ympäristöneuvostoa uusimaan WEEE-direktiivin niin, että se lopettaa eurooppalaisesta ongelmajätteestä aiheutuvat terveys- ja ympäristöongelmat.
Järjestöt haluavat direktiiviin kolme muutosta:
1) testaamattomat käytetyt elektroniikkalaitteet tulisi luokitella ensisijaisesti ongelmajätteeksi;
2) laitevalmistajilta tulisi vaatia ekologista tuotesuunnittelua;
3) tuottajan vastuun kustannukset tulisi jakaa tuoteominaisuuksien mukaan.
Lataa makeITfair -verkoston What A Waste -raportti >>
Lisätietoja tutkimuksesta:
Maren Urban Swart, DanWatch,
Finnwatchin mukaan Stora Enson Review -raportti erottuu edukseen yrityksen saaman kritiikin esiin tuomisella sekä sidosryhmäyhteistyön ja ihmisoikeushaasteiden raportoinnilla.
Lue lisää: Finnwatchin kunniamaininta Stora Enson yhteiskuntavastuuraportille
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
