Kuva: Vernon Chen/Flickr Creative Commons

Itävaltalaisen sairaalakäsineitä ja muita kumituotteita valmistavan Semperitin toimitusjohtaja Thomas Fahnemann antoi eilen haastattelun paikalliselle talousmedialle yhtiön taloudellisesta tilanteesta. Firma kyntää ja taistelutahtoa tarvitaan kurssin nostamiseksi kannattavalle tasolle.

Jutussa sivuttiin myös ihmisoikeuksia. Perinteikkäälle itävaltalaiselle yritykselle Finnwatchin vuosina 2014 ja 2015 julkaisemat raportit sen osaomistuksessa olevan tytäryhtiön työoloista Thaimaassa ovat olleet kova paikka. Koetettuaan ensin kieltää ja kaunistella tilannetta, yritys lähti lopulta pitkin hampain tekemään parannuksia ja on sittemmin hankkinut tehtaalle muun muassa BSCI-auditoinnin.

Toimitusjohtaja Fahnemannin mielestä homma on sillä selvä. Hänen mukaansa Finnwatchin esiin nostamat ihmisoikeusongelmat on loppuun käsitelty: Thaimaassa mennään maassa maan tavalla eikä alaikäisiä työntekijöitä ole koskaan ollut tehtaalla eikä tule olemaankaan.

Jokainen Thaimaassa vastuullisuustyötä tehnyt kuitenkin tietää, että alaikäisten työskentelyä tehtaissa on mahdotonta valvoa. Teini-ikäiset siirtolaiset saavat pientä lahjusta vastaan kotimaansa viranomaisilta virallisia passeja, joissa on väärät syntymäajat, tehden näin työnantajan asiakirjatarkastuksiin perustuvat valvontatoimet tyhjiksi.

Asiaa on terotettu Semperitille vuosia. Ongelman voi joko päättää Fahnemannin tavoin lakaista maton alle tai tosiasiat voi hyväksyä ja pohtia mitä niille voisi tehdä. Semperit näyttää valitsevan ensimmäisen vaihtoehdon. Sijoittajien ja yrityksen sidosryhmien kannattaakin pitää Semperit tarkkailulistalla BSCI-auditointien tuloksista huolimatta.

Tapaan työssäni paljon erilaisia yrityksiä ja niiden henkilökuntaa. Yritysjohdon asenne on osoittautunut keskeiseksi tekijäksi siinä miten yrityksen yhteiskuntavastuuta hoidetaan. Semperitin kaltainen änkyröinti on käymässä harvinaiseksi ja ilahduttavia esimerkkejä tulee yhä enemmän vastaan.

S-ryhmän johdossa on aiottu siirtyä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta niiden edistämiseen, ja yritys teki kansainvälisesti merkittävän aloitteen ihmisoikeuspuolustajan tukemisessa todistamalla tutkija Andy Hallin oikeudenkäynnissä.

Sidosryhmädialogin myötä Keskon yritysvastuujohdossa on aloitettu oman merkin tuotteiden ainesosien alkuperää koskeva selvitystyö ihmisoikeusriskien kartoittamiseksi. Keskolla on käynnissä hankkeita useiden kansalaisjärjestöjen kanssa, ay-järjestöjä unohtamatta.

Neste taas laatii ihmisoikeuksia koskevaa toimintasuunnitelmaa ja käy sidosryhmien kanssa tiivistä vuoropuhelua. Finnwatch tapasi Nesteen yritysvastuutiimiä viimeksi eilen.

Pienemmissäkin yrityksissä tapahtuu. Esimerkiksi Finlaysonin asennemuutos näkyy asiakkaalle asti. Yritys on julkistanut alihankintaketjunsa, vastustanut syrjintää ja ottanut valikoimiin Suomessa valmistettuja, asiakkaiden tuomista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Odotamme, että Kurttilan draivi näkyy tulevaisuudessa myös esimerkiksi Finlaysonin käyttämän vastuullisuussertifioidun puuvillan lisääntymisenä.

Osa firmoista aikoo kuitenkin menestyä edelleen vanhalla reseptillä, johon kuuluvat salailu, valehtelu, dialogista kieltäytyminen ja surkeat sidosryhmäsuhteet. Viime viikolla eräs maahantuontiyritys löi Finnwatchin tutkijalle luurin korvaan kuultuan sanan yritysvastuu. Ennen linjan katkeamista yrityksen edustaja ehti huutaa “Ei kiinnosta”. Minulla on fiilis, että tapaamme vielä.

Ilahduttavaa on kuitenkin se, että asenteet voivat muuttua. Marimekko sai vuonna 2013 huutia salailusta ja löperöistä vastuullisuusväittämistä. Nyt yritys on itse avannut alihankintaketjunsa ja kohentanut muun muassa alihankkijoidensa työoloja.

Johdon asenne ei kiinnosta vain Finnwatchia vaan myös enenevässä määrin muita yrityksiä – niitä, jotka ostavat tai jakelevat tutkimiemme yritysten tuotteita tai sijoittavat niihin. Yleisin kysymys, jota yritysten sijoittajat ja asiakkaat meille esittävät, liittyy tutkimiemme yritysten johdon asenteeseen. Nippelitiedot työntekijöiden ylityömääristä tai palkkatasoista nousevat vain harvoin esiin. Se mikä ratkaisee, on johdon asenne – näyttääkö siltä, että yritys aikoo puuttua ongelmien juurisyihin ja laittaa asiat kuntoon vai ei.

Olen varma, että johtajaportaan asenteen vaikutus ei rajoitu vain yritysvastuukysymyksiin. Avoin, vuoropuhelusta ja yhteiskunnasta kiinnostunut aktiivinen johto tekee parempia päätöksiä ja sitä kautta parempaa tulosta.

Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-⁠EiKaupallinen-⁠EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -⁠lisenssillä.