Avoin kirje Emmanuel Macronille

SONJA FINÉR

Arvoisa presidentti Emmanuel Macron,

kirjoitan teille pienestä pohjoisesta Suomesta, pikkuriikkisen kansalaisjärjestön edustajana. Rohkenen puhutella teitä, vaikka olen teille varmasti kuin suriseva kärpänen Élysée-palatsin huoltokerroksen ikkunassa. Pienen pieni kärpänen siellä, missä ette koskaan vieraile.

Minun tuttavani ovat teille vieläkin näkymättömämpiä. Heitä on kaikkialla ympäri maailmaa ja työllään he pitävät teidänkin palatsianne pystyssä. Kuvainnollisesti, tietenkin.

Esittelen osan heistä.

Ensimmäistä tuttavaani kutsun Shawniksi. Hän tuottaa eurooppalaisen vety- ja autoteollisuuden tarvitsemaa platinaa Etelä-Afrikassa. Tässä on hänen huoneensa. Peltilevyistä tehty muutaman neliömetrin koppi, jonne kaivoksen ilmansaasteen tulevat sisään. Kesällä kopissa on tukahduttavan kuuma, talvella hyytävän kylmä. Laki sanoo, että kaivoksen tulee kehittää kaivosyhteisön oloja. Shawn ja hänen ystävänsä ovat silti asuneet pikkuriikkisissä peltipurkeissaan jo vuosikausia.

Tässä on toinen tuttavani. Kutsun häntä Tin Winiksi. Hän työskenteli Thaimaassa säilyketehtaassa, joka tuotti tuotteita eurooppalaisten kauppojen hyllylle. Hänen passinsa oli takavarikoitu. Hän joutui tekemään ylitöitä ilman korvauksia ja maksamaan isoja maksuja rekrytointiyritykselle. Karkaamisen estämiseksi tehtaalla oli tapana sulkea työntekijät pieniin huoneisiin työpäivän jälkeen.

Kolmas tuttavani on tässä. Näet vain hänen kätensä. Hän pelkää kertoa henkilöllisyyttään, sillä hän on täysin työnantajansa armoilla. Hän ei osaa kunnolla lukea ja on töissä vieraassa maassa, huonoilla työehdoilla, jotka poikkeavat siitä, mitä oli sovittu hänen kotimaassaan. Hän tuottaa Malesiassa palmuöljyä meidän eurooppalaisten syömiin ruokiin sekä autoissamme käytettäviin biopolttoaineisiin.

Arvoisa presidentti Emmanuel Macron, Ranska oli ensimmäinen maa maailmassa, joka sääti lain, jolla yritettiin parantaa näkymättömien ystävieni tilannetta. Se oli upea uutinen ja antoi meille toivoa.

Mutta vaikka Ranska on suuri ja mahtava maa, se ei kuitenkaan yksin pysty muuttamaan talouden rakenteita. Siksi päättäjät ovat nyt tehneet vuosia yhteistyötä ja laatineet kaikille EU-maille yhteiset säännöt, joilla riisto loppuisi.

Huomenna perjantaina te päätätte, saadaanko näitä sääntöjä voimaan.

Minä, pieni kärpänen näkymättömine ystävineni, voin vain toivoa, että teette sen, mikä on oikein.

Kirjeemme ranskaksi.

---