SAARA HIETANEN  

“Listaamattomien yhtiöiden veroremontille ei tarvetta”, julisti Etlan tiedote lokakuussa. Tarkempi vilkaisu paljastaa kuitenkin, että itse tutkimuksen viesti on oikeastaan päinvastainen. Tutkimuksessa suositellaan listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen merkittävää leikkaamista. 

Lisäksi siinä esitetään, että some-yrittäjien verokikkailun myötä julkisuuteen nousseisiin holdingyhtiöjärjestelyihin voitaisiin puuttua nettovarallisuuden laskentaperiaatteita muuttamalla. 

Me Finnwatchissa kannatamme molempia toimenpiteitä.

Näkemyksemme kuitenkin eroavat, kun aletaan puhua osinkoverohuojennuksen rakenteesta. Etla nimittäin antaa ymmärtää, että heidän yhdessä VATT:in kanssa tekemä tutkimuksensa osoittaisi nykymuotoisen osinkoverohuojennuksen olevan optimaalinen tapa verottaa listaamattomista yhtiöistä nostettavia osinkoja. Tämä ei tietenkään pidä paikkansa – optimaalinen veromalli riippuu sille asetetuista tavoitteista ja yhteiskunnallisista arvovalinnoista. 

Etlan ja VATT:in tutkimuksessa osinkoverohuojennusta ja sen korjaustarpeita arvioidaan yksinomaan investointikannusteiden näkökulmasta. Investointikannusteiden neutraalius on ihan hyvä, mutta ei lainkaan ainoa tavoite, joka järjestelmän uudistamisessa tulisi ottaa huomioon. Muita osinkoverouudistuksen kohdalla relevantteja tavoitteita ovat muun muassa tulonmuuntokannusteiden leikkaaminen ja verotuksen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen. Nykyiselläänhän osinkoverohuojennus kannustaa muuntamaan ansiotuloja huojennetuksi osingoksi ja hyödyttää lähinnä niitä, jotka ovat jo ennestään kaikista varakkaimpia ja hyvätuloisimpia.

Osinkoveromallin muutos, joka poistaa investointeja vääristävät kannusteet, ei välttämättä korjaa muita osinkoverotuksen ongelmia. Esimerkiksi Etlan tiedotteeseenkin nostettu ehdotus 150 000 euron euromääräisen ylärajan poistosta keventäisi verotusta entisestään kaikista suurimpien osinkojen kohdalla. Tämä olisi haitallista niin verotuksen oikeudenmukaisuuden kuin tulonmuuntokannusteidenkin näkökulmasta. 

Tulonmuuntokannusteet nousivat hiljattain esiin kansainvälisessä vertailussa, kun OECD julkaisi raportin harvaomisteisten yritysten kohdalla tapahtuvasta verotuksen minimimoinnista. Raportissa käydään läpi, kuinka isot erot erilaisten tulojen verotuksessa kannustavat yritysomistajia tulonmuuntoon ja tulojen lykkäämiseen, ja miten näillä kannusteilla voi olla merkittäviä negatiivisia vaikutuksia verojärjestelmän progressiivisuuteen, tehokkuuteen ja verokertymiin. Kannusteita tulisikin OECD:n mukaan pyrkiä poistamaan.

Raportin mukaan ero palkka- ja osinkotulojen verotuksessa on Suomessa OECD-maiden toisiksi suurin, ja siten myös tulonmuuntokannusteet muita maita suuremmat. Vertailu pohjautuu OECD:n verotietokannasta saatavaan dataan eikä siinä ole huomioitu osinkoverohuojennusta, jonka kohdalla tulonmuuntokannusteet ovat kaikista suurimmat. Kannusteiden purkaminen onkin perusteltua aloittaa listaamattomien yritysten osinkoveroremontista.

Valtiovarainministeri Purra pohti muutama viikko sitten, pitäisikö listaamattomien yritysten osinkoverotuksesta käynnistää kokonaisuudistus.

Vastaus on kyllä.

Tätä varten on syytä selvittää vaihtoehtoisia toteutusmalleja, ja arvioida niiden vaikutuksia niin investointeihin kuin verotuksen oikeudenmukaisuuteen ja osinkoverotuksen aikaansaamiin tulonmuuntokannusteisiinkin.

Allekirjoita vetoomuksemme ja vaadi hallitusta käynnistämään selvitys listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kokonaisuudistuksesta!