Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
SONJA FINÉR
Komission viime kuussa julkaisema omnibus-esitys on otettu tyrmistyneenä vastaan. Se uhkaa vesittää vakavalla tavalla yritysvastuusääntelyä, josta on jo sovittu EU:ssa. Esitetyt muutokset ovat viemässä yritysvastuukäytännöt yli kymmenen vuoden takaiseen aikaan ja suorastaan haittaamassa jo vastuullisuustyötä tekevien yritysten toimintaa.
Miten kukaan on saattanut keksiä jotain näin typerää?
Reclaim Finance -sivusto julkaisi viikko sitten kiinnostavan analyysin siitä, mistä omnibus-esityksen ehdotukset ovat peräisin. Sylttytehdas löytyy muutamien etujärjestöjen lobbauspapereista. Erityisen vaikutusvaltaisia ovat olleet yhteistyössä toimineet Ranskan työnantajaliitto Medef, Saksan teollisuuden etujärjestö BDI ja Italian teollisuusliitto Confindustria; ranskalaisia pankkeja edustava FBF sekä Yhdysvaltain EU-kauppakamari AmCham EU. Selvityksen mukaan ne ovat saaneet komission esitykseen läpi jopa 70 prosenttia vaatimuksistaan.
Myös laajasti eurooppalaisia, mukaanlukien suomalaisia, yritysjärjestöjä edustava Business Europe on ollut aktiivinen ja saanut sekin haitallisia esityksiään läpi komission lopulliseen esitykseen. On kuitenkin kiinnostavaa, että kaikkein hölmöimmät omnibusiin sisältyvät ehdotukset eivät ole peräisin Business Europen kannoista.
Komission omnibus-esityksen hölmöistä ehdotuksista kaikkein hölmöin on ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevan huolellisuusvelvoitteen pääsääntöinen rajaaminen tuotantoketjun ensimmäiselle portaalle. Se tekee yritysvastuudirektiivistä suorastaan haitallisen: se luo lisää byrokratiaa jo vastuullisesti toimiville yrityksille samalla sallien vastuuttomien liiketoimintakäytäntöjen jatkamisen. Esitys suorastaan kannustaa vastuuttomia yrityksiä jatkossa häivyttämään raaka-aineiden ja komponenttien alkuperät. Pidemmälle arvoketjuun huolellisuusvelvoite nimittäin tule ulottaa vain jos esimerkiksi kansalaisjärjestöt tai media kertovat yrityksille siellä olevista ongelmista.
Tästä ehdotuksesta saamme kiittää Yhdysvaltain EU-kauppakamaria (“The Commission should consider limiting the CSDDD’s scope to Tier 1 suppliers.”), Medef/BDI/Confindustria-allianssia (“Limit due diligence responsibilities to the direct suppliers (tiers -1) with whom businesses have direct contractual and thus influential relationships”) sekä FBF:ää (“Limiting the upstream value chain to tier 1”).
Sen sijaan Business Europe ei ole esittänyt tällaista.
Komission omnibus-esitys ja siihen johtanut prosessi on hyvän lainsäädäntötyön irvikuva. Pitkään valmisteltua, jo kertaalleen hyväksyttyä sääntely ollaan avaamassa jo ennen kuin sen soveltamisesta on saatu mitään kokemuksia. Avoimia kuulemisia, kunnollisia vaikutusten arviointeja ja muita hyvän lainsäädäntöprosessin perusperiaatteita ei ole noudatettu.
Komissio on kopioinut harkitsemattomia esityksiään suoraan muutamaa maata edustavien bisneslobbareiden papereista. Näinä aikoina erityisen kummallista on se, että yksi maa, jonka yritysten lobbarien äänelle annettiin paljon painoa, oli Yhdysvallat.
Ei näin.
