Suomella ei ole varaa yhteisöveron kevennykseen

SONJA FINÈR 

Hallituksen parin viikon päästä pidettävä kehysriihi kokoontuu taas mustien pilvien alla. Suomen talous on tukalassa tilanteessa eikä helpotusta näy. Trumpin ja Netanjahun käynnistämä laiton hyökkäyssota Iraniin aiheuttaa pitkäaikaista epävarmuutta, Putinin käynnistämälle laittomalle sodalle ei näy loppua ja kotimaassa ihmisten luottamus talouteen mataa. Työttömyys on Suomessa noussut ennätyslukemiin ja talousennusteita rukataan järjestäen alaspäin.

Kylmää kyytiä luvataan vaalien jälkeenkin. Suurin osa eduskuntapuolueista on sitoutunut seuraavalla vaalikaudella ällistyttäviin 8–11 miljardin euron sopeutuksiin. Summa on aivan käsittämättömän suuri – alimmillaankin yli kaksi kertaa niin suuri kuin mitä Orpon hallitus on tällä kaudella sopeuttanut. 

Vaikka pimeys ja heinäsirkat ovat jo ovella, Petteri Orpon hallitus aikoo ilmeisesti silti viedä läpi aiemmin sopimansa yritysten yhteisöveron alennuksen kahdella prosenttiyksiköllä. Se tulee maksamaan Suomelle joka vuosi arviolta 830 miljoonaa euroa. 

Tätä lähes miljardia euroa rahaa ei loju missään käyttämättömänä vaan se joudutaan leikkaamaan palveluista tai keräämään kasaan korottamalla muita veroja. Hallituksessa etsitäänkin nyt kissojen ja koirien kanssa uusia satojen miljoonien eurojen säästökohteita. 

Nyt olisi aika ottaa järki käteen ja peruuttaa päivä päivältä hullummalta näyttävä yhteisöveron alennus.

1. Yhteisöveron kevennyksen väitetyt kasvuvaikutukset eivät perustu mihinkään

Hallitus markkinoi yhteisöveron kevennystä kasvutoimena. Valitettavasti tälle väitteelle ei kuitenkaan ole minkäänlaista katetta.

Viikonloppuna hymyilytti, kun valtiovarainministeriön (VM) budjettiosaston päällikkö Mika Niemelä linjasi kohua herättäneessä HS:n henkilöhaastattelussaan VM:n arvioiden perustuvan tiukasti tutkimukseen ja olevan kritiikin yläpuolella. “Mika Niemelän mukaan esimerkiksi [VM:n] budjettiosaston arviot perustuvat akateemiseen tutkimukseen ja rekisteritietoihin. Kun niitä kritisoi, tulee käytännössä sanoneeksi, että akateeminen maailma ja rekisteritiedot ovat väärässä”, hän sanoi.

Julkenen kuitenkin mumista, että eppur si muove. Mitä tulee yhteisöveron kevennyksen positiivisiin vaikutuksiin, VM:n arviot on huolellisen akateemisen tutkimuksen sijaan vedetty ns. stetsonista. 

VM on arvioinut yhteisöveroalelle noin 60 prosentin itserahoitusasteen. Lukua perustelleen taustamuistion laskelmat perustuivat kuitenkin virheeseen. VM:n lähteenä käyttämän tutkimuksen tehnyt tutkija on itse julkisuudessa todennut, että yhteisöveroalen vaikutus kasvuun ja siten itserahoittavuuteen on todennäköisesti lähellä nollaa. Aikaisempi kotimainen empiirinen tutkimus yhteisöveron huomattavasti isommasta alentamisesta taas on osoittanut, että investoinnit eivät tuolloinkaan lisääntyneet. Miksi ihmeessä ne nyt lisääntyisivät?

Euroopan komissio julkaisi juuri tällä viikolla uuden tutkimuspohjaisen briiffin yhteisöveroalennuksista. Se summaa sen mikä jo tiedettiin: viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että verokantojen alennukset ovat kallis tapa kannustaa yrityksiä investointeihin.

2. Suomen yhteisöveroaste on jo erittäin kilpailukykyinen

Yhteisöveron kevennystä on vaikea nähdä kasvutoimena myöskään siksi, että Suomen yhteisöveroaste on jo nykyisellään varsin kilpailukykyinen. Yhteisöveroasteemme jää selvästi alle OECD-maiden ja EU-maiden keskiarvojen. OECD:ssä yhteisöveroasteiden keskiarvo oli vuonna 2025 24,1 prosenttia eli yli neljä prosenttiyksikköä Suomen yhteisöveroastetta korkeampi. EU-maiden yhteisöveroasteiden keskiarvo ylsi vuonna 2024 21,2 prosenttiin. 

Orpon hallituksen suunnittelema yhteisöveron lasku on myös selkeässä ristiriidassa kansainvälisen kehityksen kanssa. Vuoden 2024 alussa voimaan astunut suuryritysten kansainvälinen 15 prosenttiyksikön minimivero on luonut yritysverotukselle uuden lattiatason ja pienentänyt merkittävästi niin verokilpailukannusteita kuin -mahdollisuuksiakin. Globaalisti pitkään jatkunut yhteisöveroasteiden lasku on OECD:n mukaan pysähtynyt. 

Useissa maissa suunta onkin viime aikoina ollut päinvastainen. Esimerkiksi Iso-Britannia nosti yleisen yhteisöverokantansa 19 prosentista 25 prosenttiin vuonna 2023, ja Virossa yhteisöverokanta nousi 20:stä 22:een prosenttiin vuoden 2025 alusta lähtien. Ranskassa on puolestaan otettu vuodesta 2025 alkaen käyttöön väliaikainen suuryrityksiä koskeva lisävero, joka nostaa yritysverotuksen tasoa merkittävästi. Suomi käy siis yksin taloudellemme haitallista verokilpailua, kun muut ovat jo menossa toiseen suuntaan.

Elinkeinoelämäkin tietää, että yhteisöveron lasku Suomessa on turha toimi. Siksi se yritti nyt keväällä käyttää yhteisöveron laskemista pelimerkkinä saadakseen läpi varakkaiden omistajien toivoman perintöveron poiston. Yhteisöveroalen vaihtaminen perintöveron poistoon olisi ollut taloudelle vielä haitallisempaa, ja onneksi sekä pääministeri Orpo että valtiovarainministeri Purra torppasivat ehdotuksen.

3. Iso osa yhteisöveron kevennyksestä valuu suuryrityksille ja ulkomaisille omistajille

Yhteisöveron kevennys hyödyttää ennen kaikkea varakkaimpia yritysomistajia ja sijoittajia. Suurimpia hyötyjiä voidaan arvioida esimerkiksi tarkastelemalla listaa isoimmista yhteisöveron maksajista.

Em. listan perusteella voidaan arvioida, että OP Ryhmälle on potista luvassa lähes 40 miljoonaa euroa. Nordealle 24 miljoonaa euroa. Nesteelle 26 miljoonaa. Fortumille ja Keskolle noin 15 miljoonaa kullekin. S-ryhmälle melkein 12 miljoonaa. Siinä onkin sitten jo mennyt yli 100 miljoonaa yhteiskunnan verotuloja. Ehkä saamme tällä ympäriinsä roiskittavalla “kasvupanostuksella” uuden ABC-aseman tai lisää OP-bonuksia?

Valitettavasti iso osa verohyödystä valuu kokonaan osinkoina ulkomaille, sillä Helsingin pörssiin listattujen yritysten kohdalla ulkomaisen omistuksen osuus yltää kokonaistasolla 55 prosenttiin. Esimerkiksi suurimpiin hyötyjiin lukeutuvan Nordean omistajista yli 80 prosenttia on ulkomaisia.

4. Hallituksessakaan ei enää kannateta yhteisöveron poistoa

Perussuomalaisista on kerrottu avoimesti, ettei puolue ole itse tavoitellut yhteisöveron alennusta. Puolueen nuorisojärjestö on kutsunut veroalea “typeräksi, kalliiksi ja tehottomaksi”.

Velkajarrusovun myötä on myös lähes kaikille puolueille selvää, että yhteisöveron alennus joudutaan perumaan seuraavalla hallituskaudella. Taustakeskusteluissa monet myöntävät avoimesti, että ensi kaudella yhteisöveroa todennäköisesti korotetaan. 

Edestakaisin pomppiva veropolitiikka tappaa viimeisenkin tolkun yhteisöveroalelta. Vuoden 2027 alusta voimaan astuva veroale, jonka perumisesta on pakko päättää hallitusohjelmaneuvotteluissa keväällä 2027, ei lisää edes teoriassa investointeja. Se on pelkkä 830 miljoonan euron kertaluonteinen, päätön verolahja suuryrityksille ja niiden varakkaille omistajille.

Ylen tuoreessa jutussa ekonomisti Vesa Vihriälä peruisi ensi vuodeksi päätetyn yhteisöveron alennuksen tulevassa kehysriihessä.

– Vaikuttavin ja nopeasti toteutettavissa oleva toimi, hän sanoo. 

Tästä on vaikeaa olla toista mieltä.

5. Ja lopuksi se kaikkein tärkein asia: mitä sinä voit tehdä asialle?

Jos olet samaa mieltä kanssamme siitä, että tässä taloustilanteessa on täysin päätöntä heittää 830 miljoonaa euroa kankkulan kaivoon, tee näin:

– Ole yhteydessä hallituspuolueiden kansanedustajiin ja pyydä heitä perumaan yhteisöveron alennus. Erityisen ratkaisevassa roolissa ovat perussuomalaiset ja kokoomuslaiset. Toimi nopeasti. Hallituksen kehysriihi pidetään virallisesti 21.–22.4. mutta neuvotteluja riihen päätöksistä käydään jo nyt.

– Allekirjoita Finnwatchin vetoomus yhteisöveroalen perumiseksi. Allekirjoittamaan pääset täällä.

– Jaa tietoa yhteisöveroalennuksen ongelmista somessa ja kannusta myös muita toimimaan. 

Maailma näyttää tulleen hulluksi ja aikuiset päättäjiemme huoneissa ovat käyneet harvinaiseksi. Paras lääke toivottomuuteen on toimiminen. Me Finnwatchissa emme aio luovuttaa, älä siis sinäkään. Tule mukaan, yhdessä voimme pysäyttää tämän(kin) sekoilun.

Kuva: Shutterstock / PeopleImages