Heinäkuu 2015 ja kuuma kuin pätsissä. Tuulettimet hurisevat huoneen kulmissa kun istun Thaimaan Mahachaissa siirtyöntekijöiden oikeuksia valvovan kansalaisjärjestö MWRN:n toimistossa. Kanssani juttelee 14 broilerikasvattamossa työskennellyttä työntekijää, jotka pakenivat pakkotyön kaltaisista olosuhteista pari viikkoa aiemmin.

Pako oli onnenkantamoinen. Yksi työntekijöistä oli opetellut käyttämään Facebookia ja löysi sitä kautta sattumalta MWRN:n yhteystiedot. Yhteydenoton jälkeen alkoi tapahtua. Työntekijät pääsivät lähtemään kasvattamosta ja tekemään rikosilmoituksen viranomaisille, ja saavat nyt suojelua – kiitos Suomen kehitysyhteistyövaroilla tuettavan Finnwatchin ja MWRN:n yhteishankkeen.

Työntekijöiden kertomukset ovat karua kuultavaa. Heille ei maksettu edes minimipalkan mukaista palkkaa, ja he nukkuivat betonisessa huoneessa elävien kanojen vieressä hurjassa hajussa ja metelissä. Töitä tehtiin kellon ympäri.

Hämärät alihankintaketjut

Kasvattamo toimitti broilereita Betagrolle, yhdelle Thaimaan suurimmista broileria prosessoivista yrityksistä, jonka asiakkaita löytyy myös Suomesta. Sen tuotteita päätyy erilaisiin ravintoloihin sekä vähittäiskaupan ketjujen kuten Keskon ja S-ryhmän valikoimiin. Betagro on sittemmin lopettanut hankinnat kasvattamolta. Syyskuussa 2017 Thaimaan korkein oikeus määräsi kasvattamon maksamaan työntekijöille rästipalkkoja, mutta siirtotyöntekijöiden oma oikeuskanne kasvattamoa, Betagroa ja alueen työsuojeluviranomaisia vastaan on edelleen käsittelyssä.

Kaikkia yrityksiä ei saada vastuuseen niiden alihankintaketjussa löytyvistä ongelmista, ja ne firmat, jotka jättävät kertomatta tuotteidensa alkuperän, välttävät julkiset kohut. Esimerkiksi kansainvälinen Subway ei kerro mistä sen broileri on peräisin. Salailusta palkitseminen on hölmöä, sillä tiedot yritysten maahantuonnista EU-alueelle löytyisivät jo tullitietokannoista. Toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, näitä tietoja ei ole EU:ssa annettu kansalaisjärjestöjen ja median käyttöön. Tilanne on kuitenkin hitaasti mutta varmasti muuttumassa.

Tuuli kääntyy

Finnwatch ja 15 muuta kansalaisjärjestöä tekivät tullille 12 Euroopan maassa maahantuontitilastoja koskevia tietopyyntöjä kesällä 2016. Suomen Tulli kieltäytyi antamasta tietoja julkisuuslakiin vedoten, Alankomaat vetosi EU:n tullilainsäädännössä oleviin salassapitopykäliin. Emme kuitenkaan luovuttaneet vaan aloitimme työn EU-lain muuttamiseksi. Syyskuussa 2017 Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman, johon sisältyy suositus tullitietojen läpinäkyvyyden lisäämisestä Euroopan unionin alueella.

Rattaat pyörivät hitaasti mutta varmasti eteenpäin. Uskon, että seuraavien vuosien sisällä yritystoiminnan edellytetään olevan paljon avoimempaa, ja silloin voimme puuttua tehokkaammin alihankintaketjujen ongelmiin.

Yksittäisen ihmisoikeusloukkauksia kokeneen uhrin kannalta prosessi on kuitenkin liian hidas. MWRN:n toimistohuoneessa 13 muun työntekijän kanssa majoittunut myanmarilainen Myint kertoi minulle olevansa väsynyt. “Työskentelin kasvattamolla 4 vuotta aamusta iltaan. Haluaisin mennä jo kotiin”, hän sanoo.

Alkuperäinen kolumni on julkaistu Ahjo-lehdessä 12/2016.