SAARA HIETANEN
Hallitus kokoontuu tänään budjettiriiheen neuvottelemaan vuoden 2026 budjetista. Etukäteen on viestitty, että budjettiriihessä tulee löytää miljardin euron edestä lisäsopeutustoimia. Ilman näitä velkasuhdetta ei kuulemma saada vakautettua.
Erikoisen tilanteesta tekee se, että keväällä samainen hallitus linjasi merkittävistä velkasuhdetta heikentävistä veronkevennyksistä. Veronkevennysten perusteeksi esitettiin toimien kasvuvaikutukset, joiden kerrottiin kuittaavan ison osan veronkevennysten aikaansaamista verotulomenetyksistä. Sittemmin on käynyt selväksi, ettei hallituksen maalailemille kasvuvaikutuksille tai itserahoitusasteille löydy tukea tutkimuksista.
Kehysriihessä päätetyn yhteisöveron kevennyksen kerrottiin rahoittavan itsensä 60-prosenttisesti. Aihetta käsittelevän tutkimuksen valossa oletus näyttäytyy poskettoman korkeana ja lukuisat aiheeseen perehtyneet tutkijat niin Suomessa kuin maailmalla ovat todenneet sen todella ylioptimistiseksi. Sebastian Gechert, jonka laajaan metatutkimukseen VM:n yhteisöveroalea koskevissa taustapapereissa keväällä viitattiin, totesi Ylelle antamassaan haastattelussa yhteisöveroalen itserahoitusasteen jäävän todennäköisemmin 10–20 prosenttiin.
Voi myös olla, ettei veroale rahoita itseään miltään osin. OECD:n kansainvälisen verotuksen johtaja Pierce O’Reilly muistutti juuri, että yhteisöveron laskeminen leikkaa yhteisöveron lisäksi myös ansiotuloverokertymää, kun tulonmuunto sen seurauksena lisääntyy. Samaa sanoimme me Finnwatchissa jo keväällä.
Näyttää siis päivänselvältä, että staattisesti yli 800 miljoonan veromenetykset synnyttävä yhteisöveroale tulee todella kalliiksi. Se ei edistä hallituksen kasvutavoitteita, talouden tasapainotustavoitteista puhumattakaan.
Hyvä uutinen on se, ettei yhteisöveroalea koskeva lainvalmistelu tiettävästi ole vielä edes käynnistynyt, koska veroalen on tarkoitus astua voimaan vasta vuoden 2027 alussa. Veroalen peruminen olisi siten helppoa ja sillä kuittaisi jo valtaosan nyt suunnitellusta uudesta sopeutuksesta. Siihen kun lisättäisiin vielä päälle listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen korjaaminen, niin hallituksen tavoittelemat sopeutukset olisivatkin jo kasassa. Ja jos joku jää vielä kaipaamaan muita sopeutustoimia, niin viime vuonna julkaisemastamme Veropohjan aukot -raportista löytyy pitkä lista valtion tulopohjaa vahvistavia toimenpiteitä.
Saa suorittaa!

