YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden (jatkossa YK-periaatteet)¹ mukaan yrityksillä on vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia. Tämä tarkoittaa, että yritysten tulee välttää loukkaamasta ihmisoikeuksia omassa toiminnassaan ja liikesuhteissaan. YK-periaatteisiin sisältyvän niin kutsutun huolellisuusvelvoitteen avulla yrityksiä ohjataan ennakoivasti tunnistamaan niiden toiminnasta suoraan tai välillisesti aiheutuvat tai potentiaaliset haitalliset ihmisoikeusvaikutukset ja puuttumaan niihin.

EU:ssa parhaillaan valmisteilla oleva yritysvastuudirektiivii² ja tammikuussa 2023 voimaan astunut kestävyysraportointidirektiivi³ noudattelevat YK-periaatteiden suuntaviivoja. Lisääntyvä sääntely tuo yrityksille aiempaa selkeämmät raamit ja lisää yhdenmukaisuutta yritysten vastuullisuustyössä. Sääntelyn myötä huolellisuusvelvoitteen noudattamisesta ja siitä raportoimisesta on myös tulossa suurimmille yrityksille pakollista.

Finnwatch julkaisee kevään 2024 aikana raporttisarjan, joissa tarkastellaan Suomessa toimivien toimialoillaan merkittävien yritysten huolellisuusvelvoiteprosesseja erityisesti niiden globaaliin etelään ulottuvien alihankintaketjujen osalta. Yritykset kuuluvat kokonsa puolesta sekä raportointidirektiivin että tulevan yritysvastuudirektiivin soveltamisalaan. Raporttisarjan on rahoittanut Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK.

Tässä raporttisarjan ensimmäisessä osassa tarkastellaan Luhta Sportswear Companyn (myöhemmin Luhta) ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoiteprosessia.

Luhta on 1907 perustettu pukeutumiseen erikoistunut Suomen suurin vaatealan yritys, joka omistaa lukuisia vaate- ja tekstiilibrändejä kuten Luhta, Icepeak, Ois, Rukka ja Torstai. Luhta-konsernin liikevaihto oli 245 miljoonaa euroa vuonna 2022⁴. Konsernin pääkonttori sijaitsee Lahdessa.

Suomen lisäksi Luhdan tärkeimmät markkinat ovat Saksa, Ranska, Itävalta ja Alankomaat. Luhdan tuotteita myydään noin 7 000 myyntipisteessä noin viidessäkymmenessä maassa. Sillä on myös 64 omaa myymälää. Luhdan valikoimiin tulee vuosittain yli 8 000 uutta tuotetta. Omia työntekijöitä Luhdalla on noin 1 240.⁵

Suurin osa Luhdan tuotteista valmistetaan Kiinassa, jossa Luhdalla on myös oma tehdas. Valmistusta on myös muualla kuten esimerkiksi Intiassa, Portugalissa ja Italiassa. Vuonna 2023 julkaistun listan mukaan Luhdalla on 123 sopimusvalmistajaa 19 maassa. Kiinassa valmistajia on 85, joista yksi on Luhdan omassa omistuksessa oleva Luhta Sportswear (Suzhou) Co, Intiassa 8, Portugalissa 4, Italiassa 4 ja lopuissa valmistusmaissa yksi tai kaksi sopimusvalmistajaa. Lista kattaa niin sanotun ensimmäisen portaan, eli toimittajat, jotka valmistavat lopullisen tuotteen. Luhta ei kerro toisen, kolmannen tai sitä alempien portaiden toimittajista, eli esimerkiksi sen vaatteisiin käytettävien kankaiden, lankojen tai niiden raaka-aineiden toimittajista.⁶

Luhtaa on usein arvosteltu sen vastuullisuustyön puutteista. Esimerkiksi Valtioneuvoston vuonna 2021 teettämässä SIHTI-arvioinnissa Luhta sai 0/100 pistettä. Arviossa huomioitiin YK-periaatteiden mukainen ihmisoikeussitoumus ja ihmisoikeushuolellisuusvelvoitteen juurruttaminen sekä näihin liittyvät käytännöt.⁷ Luhta on niin ikään ollut häntäpäässä Eettisen kaupan puolesta ry:n suomalaisten vaateyritysten vastuullisuutta koskevissa vertailuissa.⁸ Finnwatch on puolestaan kirittänyt Luhtaa muun muassa kehittämään päästöraportointinsa kattavuutta ja läpinäkyvyyttä.⁹ Viime vuosina Luhta on kehittänyt vastuullisuustyötään sekä sen läpinäkyvyyttä muun muassa julkaisemalla tehdaslistansa ja ensimmäiset vastuullisuusraporttinsa.

Tässä raportissa tarkastellaan Luhdan ihmisoikeuksia koskevaa asianmukaisen huolellisuuden prosessia. Asianmukaisen huolellisuuden prosessi muodostaa yritysvastuun peruskehikon niin valtioiden hyväksymissä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa kuin valtioiden yrityksille esittämissä OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevissa toimintaohjeissa. OECD on lisäksi kehittänyt asianmukaista huolellisuutta ja vastuullista liiketoimintaa koskevia toimialakohtaisia ohjeita yrityksille, jotka toimivat riskialoilla, kuten vaate- ja jalkineteollisuudessa¹⁰.

Tämän luvun rakenne vastaa Shift-asiantuntijakeskuksen kehittämää YK-periaatteiden raportointiviitekehystä (The UN Guiding Principles Reporting Framework)¹¹, joka on vakiintunut huolellisuusvelvoitteen noudattamisesta raportoimisen kansainväliseksi standardiksi. Shift on voittoa tavoittelematon järjestö, joka tekee laajaa yhteistyötä YK:n ohjaavien periaatteiden edistämiseksi. Sen perustaja ja puheenjohtaja vuosina 2011–2021 oli YK-periaatteet kehittänyt professori John Ruggie.¹² Shiftin raportointiviitekehystä käyttävät monet suuret monikansalliset yritykset kuten Ericsson¹³, Stora Enso¹⁴ ja Unilever¹⁵. 

Raportointiviitekehys on johdettu YK-periaatteista, ja sen avulla yritykset voivat raportoida ihmisoikeuskysymyksistä ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevan vastuunsa mukaisesti. Raportointiviitekehys on työkalu, joka on suunniteltu tarjoamaan räätälöityä tukea niin yritysten sisäisiin tarkastuksiin kuin ulkoisiin ihmisoikeusraportoinnin arviointeihin. Sen kysymyksiin vastaamalla yritykset voivat osoittaa täyttävänsä velvollisuutensa kunnioittaa ihmisoikeuksia.

Raportointiviitekehyksen mukaisesti tämä selvitys on jaettu kolmeen osaan:

• A-osa koskee yrityksen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyviä hallinnollisia prosesseja. A-osassa tarkastellaan, miten raportoiva yritys ymmärtää vastuunsa ihmisoikeuksien  kunnioittamisesta ja miten se ilmaisee siitä johtuvat odotukset työntekijöilleen, liikekumppaneilleen ja yrityksille tai muille yhteisöille, jotka liittyvät suoraan sen toimintaan, tuotteisiin tai palveluihin.
• B-osassa tarkastellaan, miten yritys määrittelee ne keskeiset ihmisoikeuskysymykset, joihin sen toiminnassa ja raportoinnissa keskitytään. Osiossa käsitellään erityisesti niitä ihmisoikeuksia, joihin yrityksen toiminnalla tai sen liikesuhteilla on potentiaalisesti suurimmat kielteiset vaikutukset.
• C-osa kattaa yrityksen määrittelemiin, sille keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin liittyvän käytännön työn. C-osassa tarkastellaan niitä käytäntöjä, yrityksen yleisen ihmisoikeussitoumuksen lisäksi, jotka ovat erityisen tärkeitä B-osiossa tunnistettujen keskeisten ihmisoikeuskysymysten kannalta. Toimintatapojaan avaamalla yritys pystyy näyttämään, miten se johtaa kuhunkin keskeiseen ihmisoikeuskysymykseen littyvää työtä.

Raportointiviitekehys voi toimia apuna yrityksille myös EU:n yritysvastuusääntelyn täyttämisessä. EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) asettaa yrityksille velvoitteen raportoida huolellisuusvelvoiteprosessia koskevista tiedoista ESRS-kestävyysraportointistandarin mukaisessa: “katsauksessa jossa selitetään, miten ja missä sen kestävyysselvityksessä otetaan huomioon sen soveltamat due diligence -prosessin keskeiset näkökohdat ja vaiheet, jotta voidaan kuvata yrityksen tosiasialliset due diligence -käytännöt”¹⁶. Kestävyysraportointidirektiivissä viitataan myös yleisesti hyväksyttyihin vastuullisuusraportointistandardeihin ja -viitekehyksiin. Tällainen on esimerkiksi tässä raportissa käytetty YK-periaatteiden raportointiviitekehyksen mukainen raportointirakenne, joka käy läpi huolellisuusvelvoitteen YK:n ohjaavien periaatteiden mukaan ja on hyödynnettävissä raportointidirektiivin huolellisuusvelvoitetta ja sosiaalisia standardeja koskevissa
tiedonantovaatimuksissa (ESRS 2 ja ESRS S1-S4). YK-periaatteiden raportointiviitekehys auttaa yrityksiä myös valmistautumaan EU:ssa parhaillaan viimeistelyssä olevan yritysvastuudirektiivin (CSDDD) vaatimusten täyttämiseen.   

Raportissa läpikäytävä YK-periaatteiden raportointiviitekehykseen perustuva tarkastelu pohjautuu Luhdan verkkosivuilta¹⁷ löytyviin julkisiin materiaaleihin kuten yrityksen ihmisoikeussitoumukseen, vastuullisuusraportteihin ja eettiseen ohjeistukseen. Luhta on saanut raportin etukäteen nähtäväksi ja tarkistettavaksi, ja sillä on myös ollut mahdollisuus täydentää tietoja.

Arvioinnin ensimmäinen osio keskittyy yrityksen ihmisoikeussitoumukseen. YK-periaatteiden mukaan yrityksen vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia perustuu ihmisoikeussitoumukselle, jossa yritys kertoo täyttävänsä tämän vastuun¹⁸. Sitoumuksessa yritys sitoutuu kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja kuvaa, miten se aikoo tehdä niin. Yritys voi esimerkiksi tuoda sitoumuksessaan esiin ryhmiä, joita se pitää erityisen merkityksellisinä oman ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevan työnsä kannalta. Tällaisia ryhmiä voivat olla esimerkiksi alkuperäiskansat, pienviljelijät tai toimitusketjussa työskentelevät naiset.¹⁹

Julkisen sitoumuksen lisäksi osiossa tarkastellaan myös sitä miten yritys viestii sitoumuksesta ja juurruttaa sitä. Ihmisoikeuksien “juurruttaminen” on prosessi, jolla varmistetaan, että koko henkilöstö on tietoinen yrityksen ihmisoikeussitoumuksesta ja ymmärtää sen seuraukset oman työnsä hoitamisen kannalta. Prosessissa henkilöstöä koulutetaan, voimaannutetaan ja kannustetaan toimimaan sitoumusta tukevalla tavalla. Jatkuvaa prosessia ohjataan yleensä yrityksen johtotasolta.

Osiossa tarkastellaan, miten raportoiva yritys ymmärtää vastuunsa ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja miten se ilmaisee siitä johtuvat odotukset työntekijöilleen, liikekumppaneilleen ja yrityksille tai muille yhteisöille, jotka liittyvät suoraan sen toimintaan, tuotteisiin tai palveluihin.

Alkuperäisellä arviointihetkellä Luhdalla ei vielä ollut selkeää julkaistua ihmisoikeussitoumusta.²⁰ Luhta sai Finnwatchin arvioinnin kommentoitavaksi 22.1.2024, minkä jälkeen (31.1.2024) se julkaisi verkkosivuillaan dokumentit, jotka muodostavat sen ihmisoikeussitoumuksen. Näihin kuuluu varsinaisen ihmisoikeussitoumuksen (Luhta Human Rights Commitment²¹) lisäksi myös eettinen ohjeistus sen toimittajille (Supplier and partner code of conduct²²), työoikeuksia koskeva ohje (Labour rights policy²³) sekä lapsityötä, modernia orjuutta ja ihmiskauppaa koskeva sitoumus (Child labour, modern slavery and human trafficking statement²⁴). Samalla julkaistiin myös muun muassa ympäristöä, eläinten oikeuksia ja kiellettyjä materiaaleja koskevat linjaukset. Finnwatchille antamassaan vastauksessa²⁵ Luhta kertoo viimeistelleensä kokonaisuuden joulukuun 2023 ja tammikuun 2024 aikana²⁶.

Edellä mainituissa asiakirjoissa Luhta kertoo sitoutuvansa ihmisoikeuksiin, ilmaisee sitoumuksesta johtuvat odotukset työntekijöilleen ja liikekumppaneilleen sekä kuvaa huolellisuusvelvoiteprosessia, joka sillä on käytössä.

A1.1 Miten julkinen sitoumus on kehitetty?

Tavoite: Kuvata tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet julkisen sitoumuksen sisältöön, mukaan lukien sisäiset tai ulkoiset sidosryhmät ja asiantuntijat, jotka ovat osallistuneet sen kehittämiseen.

Luhdan ylin johto, eli toimitusjohtaja hyväksyy yrityksen ihmisoikeussitoumuksen muodostavat politiikat ja eettiset ohjeistukset. Yrityksen vastuullisuustrategian ja -tavoitteet hyväksyy johtokunta yhdessä toimitusjohtajan kanssa ja eettiset ohjeistukset ja politiikat on allekirjoittanut Luhta Sportswear Companyn toimitusjohtaja Juha Luhtanen.

Luhta on julkaissut uudet sen toimittajia sitovat eettiset ohjeet sekä ihmisoikeuksiin liittyvät politiikat 31.1.2024.²⁷ Luhta kertoo päivittävänsä eettistä ohjeistusta vuosittain.²⁸

Luhta kertoi Finnwatchille sähköpostitse hyödyntäneensä ihmisoikeuspolitiikkojensa kehittämisessä ulkopuolista asiantuntemusta.²⁹

A1.2 Kenen ihmisoikeuksia julkinen sitoumus koskee?

Tavoite: Kertoa ihmisoikeussitoumuksessa määritellyistä ihmisryhmistä, joiden oikeuksiin  yritys määrittelee sitoumuksessaan keskittyvänsä ja joiden oikeuksiin liittyvää työtä se seuraa raportoinnissaan.

Luhta kertoi vastauksessaan Finnwatchille, että yrityksen ihmisoikeussitoumukseen kuuluva Luhdan eettinen ohjeistus toimittajille (Supplier Code of Conduct) keskittyy Luhdan arvoketjun työntekijöihin.³⁰ Luhta ei määrittele tarkemmin onko se tunnistanut tiettyjä ryhmiä, joiden ihmisoikeuksien toteutumista sen eettisillä ohjeilla pyritään varmistamaan.

A1.3 Miten sitoumusta levitetään?

Tavoite: Kertoa miten yrityksen julkinen sitoumus välitetään niille, joille se on merkityksellinen, joko siksi, että heidän odotetaan panevan sen täytäntöön (esimerkiksi yrityksen alihankkijat ja toimittajat), tai siksi, että heillä on suora intressi sen täytäntöönpanoon (esimerkiksi yhteisöt, joihin sitoumus mahdollisesti vaikuttaa, sijoittajat, kuluttajat ja kansalaisjärjestöt), tai siksi että he edustavat molempia edellä mainittuja ryhmiä (esimerkiksi työntekijät ja määräaikaiset työntekijät).

Luhta kertoo yrityksen toimintaohjeista työntekijöille oman intranetin kautta sekä uusien työntekijöiden perehdytysprosessissa.³¹ Lisäksi Luhta edellyttää liikekumppaneitaan allekirjoittamaan eettisen ohjeistuksen³² ja kertoo vastauksessaan Finnwatchille velvoittavansa toimittajiaan viestimään ihmisoikeussitoumuksesta niille, joiden oikeuksia sitoumus koskee³³. Eettisessä ohjeistuksessa todetaan, että sitä sovelletaan Luhtaan itseensä ja että sen vaatimustenmukaisuus on pakollista kaikille yhteistyökumppaneille: sopimustoimittajille, alihankkijoille, palveluntarjoajille ja muille liikekumppaneille.³⁴

Vastauksessaan Finnwatchille Luhta kertoo, että sillä on toimittajille ohjeet eettisen ohjeistuksen täytäntöönpanoon ja että se kouluttaa omaa henkilöstöään.^35 Luhta ei itse viesti ihmisoikeussitoumuksesta niille, joiden oikeuksia sitoumus koskee.

Osiossa tarkastellaan miten yritys pitää ihmisoikeuksien kunnioittamista olennaisena ydinliiketoimintansa kannalta ja miten se näkyy tavoissa, joilla yritys ajattelee ja toteuttaa toimintaansa ja liikesuhteitaan.

A2.1 Miten päivittäiset ihmisoikeuksiin liittyvät vastuut on järjestetty ja miksi?

Tavoite: Kertoa keitä yrityksen sisällä ovat ne henkilöt, joilla on päivittäinen vastuu ihmisoikeuksista ja kenelle he organisaation sisällä raportoivat, sekä miten valittu rakenne auttaa yritystä jalkauttamaan ihmisoikeuksien kunnioittamisen osaksi liiketoimintaansa.

Luhdan mukaan sen operatiivista vastuullisuustyötä johtaa sisäinen vastuullisuustyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii vastuullisuusjohtaja. Vastuullisuustyöryhmään kuuluu Luhdan vastuullisuusorganisaation lisäksi toimitusjohtaja, tuotantojohtaja, tuotedivisioonan johtaja, brand manager, markkinointijohtaja, lakipalveluiden johtaja, legal counsel sekä myös Luhdan Kiinan suomalainen toimitusjohtaja, jolle Luhdan oma North Star -auditointeja tekevä organisaatio raportoi toimitusketjun valvonnan osalta. Työryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Työryhmä seuraa kaikkia yrityksen vastuullisuusprojekteja. Lisäksi sen kerrotaan tarkastelevan meneillään olevia kehitysprojekteja ja työskentelevän vastuullisuusohjelmassa asetettujen tavoitteiden eteen.³⁶ Luhta ei kerro ihmisoikeuksiin liittyvien kehitysprojektien sisällöstä. Luhta sanoo, että viime kädessä yrityksen vastuullisesta toiminnasta vastaa jokainen työntekijä oman toimintansa osalta³⁷.

Luhta ei erikseen kuvaa miten yrityksen tapa järjestää päivittäinen ihmisoikeustyö auttaa sitä kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Luhta kuitenkin kertoo vastauksessaan kehittävänsä vastuullisuustyöryhmän raportointia muun muassa vastuualueiden ja resursoinnnin osalta vuoden 2023 vastuullisuusraportissa³⁸.

A2.2 Mistä ihmisoikeuskysymyksistä yrityksen korkein johto keskustelee?

Tavoite: Kuvata milloin, miksi ja millä tavoin yrityksen johdon ja hallintorakenteiden ylimmät tasot osallistuvat ihmisoikeuksiin liittyvien kysymysten käsittelyyn, ja miten kyseiset henkilöt näkevät oman roolinsa yrityksen ihmisoikeuksien kunnioittamisen tukemisessa.

Luhdan vastuullisuusraportin mukaan vastuullisuusasiat ovat esillä sen johtoryhmässä ja hallituksessa sovitusti.³⁹ Vastauksessaan Finnwatchille Luhta tarkentaa, että sen hallitus valvoo ja ohjaa toimivaa johtoa säännönmukaisesti varmistaen, että yrityksellä on olemassa osaaminen, prosessit ja välineet ihmisoikeusriskien tunnistamiseen, mittaamiseen ja vähentämiseen tai poistamiseen. Luhdan mukaan hallituksen kanssa on läpikäyty viimeksi Luhdan raportoinnin kehittäminen sekä yritysvastuulainsäädännön vaikutukset ja toimenpidesuunnitelmat koskien yrityksen prosesseja.⁴⁰ Esimerkkejä ylimmän johdon käsittelyssä olleista ihmisoikeuskysymyksistä tai niistä seuranneista toimenpiteistä ei ole annettu tietoa.

A2.3 Miten yrityksen omille työntekijöille ja muille yritykselle työtä tekeville työntekijöille (contract workers) tiedotetaan siitä miten ihmisoikeuksien kunnioittamisen tulee vaikuttaa heidän toimintaansa?

Tavoite: Kuvata miten yrityksen julkinen ihmisoikeussitoumus on käännetty yrityksen työntekijöiden kannalta ymmärrettävään ja käytännönläheiseen muotoon, ja miten heitä tuetaan ja motivoidaan sen päivittäisessä toteuttamisessa.

Luhta kertoo yrityksen toimintaohjeista työntekijöille oman intranetin kautta sekä uusien työntekijöiden perehdytysprosessissa.⁴¹ Vastauksessaan Finnwatchille Luhta kertoo lisäksi kouluttavansa omaa henkilöstöään ihmisoikeusteemoista. Luhta myös kertoo, että sillä on olemassa sisäinen eettinen toimintaohjeistus yrityksen henkilöstölle, “jossa käsitellään Luhdan sitoutumusta kunnioittaa ihmisoikeuksia, sekä ihmisoikeuksiin liittyviä toimintaohjeita, joita jokaisen luhtalaisen tulee toiminnassaan noudattaa”.⁴² Luhta ei kuvaa toimintaohjeiden sisältöjä tarkemmin.

A2.4 Miten yritys tekee liikesuhteissaan selväksi, miten tärkeänä se pitää ihmisoikeuksien kunnioittamista?

Tavoite: Kuvata miten yritys välittää tietoa ihmisoikeussitoumuksensa merkityksestä liikekumppaneilleen, tavarantoimittajilleen, asiakkailleen ja muille kumppaneilleen, jotta nämä kiinnostuisivat ja motivoituisivat tukemaan sitoumuksen täytäntöönpanoa omilla päätöksillään ja toimillaan.

Vastauksessaan Finnwatchille Luhta kertoo, että sen päivitetyssä toimittajien eettisessä ohjeistuksessa kerrotaan mitä yritys edellyttää sen toimittajilta. Ohjeistuksessa Luhdan kumppaneita kehotetaan ottamaan käyttöön riskiperusteinen huolellisuusvelvoiteprosessi, jotta ne voivat tunnistaa ja arvioida toimintansa ihmisoikeuksiin liittyvät vaikutukset ja riskit ja toteuttaa riittävät toimenpiteet ihmisiin kohdistuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja korjaamiseksi. Toimittajien eettisen ohjeistuksen lisäksi Luhdalla on toimittajille sisäiset ohjeet eettisen ohjeistuksen noudattamiseksi (Instructions to help you with our new Supplier Code of Conduct), jossa muun muassa kerrotaan ohjeistukseen tehdyt päivitykset, sekä kehotetaan toimittajaa tiedottamaan ja kouluttamaan omaa henkilöstöään eettisestä ohjeistuksesta ja Luhdan oman valituskanavan käytöstä, josta ohjeessa kerrotaan lyhyesti.⁴³ Luhta ei kerro tarjoaako se itse tukea arvoketjunsa toimijoille huolellisuusvelvoitteen mukaisen prosessin käynnistämiseen tai esimerkiksi koulutusta siitä millaisista asioista sen omaan valituskanavaan voi tehdä ilmoituksia.

A2.5 Mitä yritys on oppinut raportointikauden aikana ja miten se on muuttanut toimintaansa sen seurauksena?

Tavoite: Kuvata ovatko raportointijakson aikana saadut kokemukset tai muut oivallukset johtaneet parannuksiin ihmisoikeusvaikutusten hallinnassa, ja siten auttaa yritystä ajan saatossa täyttämään paremmin velvollisuutensa kunnioittaa ihmisoikeuksia.

Luhta ei kerro vastuullisuusraportissaan raportointikauden aikana kertyneistä ihmisoikeuksia koskevista opeista tai niiden pohjalta tehdyistä muutoksista. Luhdan vastuullisuusraportissa kerrotaan, että yrityksen hallitus ei tee itsearviota vastuullisuusasioiden hallinnan suhteen⁴⁴.

B-osassa tarkastellaan, miten yritys määrittelee ne keskeiset ihmisoikeuskysymykset, joihin sen toiminnassa ja raportoinnissa keskitytään.

YK-periaatteiden mukaan ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite edellyttää jatkuvaa ihmisoikeusvaikutusten arviointia, jotta yrityksellä on todellinen kuva sen ihmisoikeusriskeistä. Yritysten on ihmisoikeusriskien määrittämiseksi tunnistettava ja arvioitava kaikki nykyiset tai potentiaaliset kielteiset ihmisoikeusvaikutukset, joihin ne voivat olla osallisina oman toimintansa tai liikesuhteidensa kautta.⁴⁵

Priorisointi auttaa yrityksiä tunnistamaan oman toimintansa kannalta keskeiset ihmisoikeuskysymykset eli ne ihmisoikeudet, joihin yrityksen toiminta tai liikesuhteet uhkaavat vaikuttaa vakavimmin kielteisesti (salient human rights issues). Priorisointi myös auttaa laittamaan tärkeysjärjestykseen toimenpiteet, joilla puuttua kielteisiin ihmisoikeusvaikutuksiin. Ihmisoikeusvaikutuksen vakavuus määritellään suhteessa sen mittasuhteisiin, laajuuteen ja peruuttamattomuuteen. Yritysten on ensin pyrittävä estämään ja lieventämään vakavimpia vaikutuksia tai sellaisia vaikutuksia, joiden osalta toiminnan viivästyminen tekisi niistä peruuttamattomia.⁴⁶ Ihmisoikeuskysymysten tarkastelu tulee ulottaa yrityksen koko arvoketjuun. Vaate- ja tekstiilialan yrityksillä keskeiset ihmisoikeuskysymykset voivat liittyä esimerkiksi riskiraaka-aineiden, kuten puuvillan, pitkiin tuotantoketjuihin ja niissä oleviin ihmisoikeusongelmiin.

Luonteva tapa keskeisten ihmisoikeuskysymysten tunnistamiseen voi yritykselle olla käydä läpi sen maakohtaisia riskejä. Esimerkiksi Luhdan tuotanto tapahtuu pääosin Kiinassa, joka on maailman suurin vaatteiden ja tekstiilien viejä. Kiina on korkean riskin maa, jossa ihmisoikeustilanteen on raportoitu huonontuneen⁴⁷ ja esimerkiksi Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön (ITUC) Global Rights Indexin 2023 mukaan työntekijöiden oikeudet ovat Kiinassa toiseksi huonoimmalla tasolla 5.⁴⁸ Kiinan lisäksi Luhdan sopimusvalmistajien listalta löytyvistä alkuperämaista ainakin Bangladesh, Indonesia, Intia, Pakistan ja Turkki ovat maita, joissa vaateteollisuudessa on ihmisoikeusriskejä. Myös esimerkiksi Italia on ollut esillä vaateteollisuuden työntekijöihin kohdistuvan hyväksikäytön takia⁴⁹.

Tavoite: Määritellä selkeästi ne ihmisoikeuskysymykset, joihin yrityksen raportoinnissa keskitytään raportointikehyksen C-osassa. Kysymysten olisi kuvastettava niitä ihmisoikeuksia, joihin yrityksen toiminta tai liikesuhteet uhkaavat vaikuttaa vakavimmin kielteisesti.

Luhta ei ole selkeästi määritellyt sen liiketoimintaan liittyviä keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä. Luhta kertoo tiedostavansa, että sen vastuullisuusvaikutukset ulottuvat paljon sen omaa konsernia laajemmalle⁵⁰. Se kertoo myös tunnistaneensa, että suurin riski "epäeettiselle toiminnalle" aiheutuu sen toimitusketjussa ensimmäisen portaan jälkeen, erityisesti tasoilla 2 ja 3 Aasiassa.⁵¹ Vastauksessaan Finnwatchille Luhta kertoo, että se on työstämässä ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoiteprosessiin liittyvää tiekarttaa, raportointidirektiivin edellyttämää kaksoisolennaisuusanalyysiä sekä tarkempaa ihmisoikeusvaikutusten arvioita.⁵²

Tavoite: Kuvata perusprosessit, joiden avulla yritys on tunnistanut ne keskeiset ihmisoikeuskysymykset, joista se raportoi, sekä pääasialliset tekijät, jotka vaikuttivat tähän prosessiin.

Luhta ei kerro tunnistaneensa keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä. Luhta kertoo “tärkeiksi aiheiksi ja huoliksi” tunnistetun yhteistyön jatkuvuuden, vastuullisuuskysymykset sosiaalisten kysymysten ja ympäristön osalta sekä reilun hinnoittelun⁵³. Yritys ei kuvaa riskinarviointiinsa liittyvää prosessia, eikä kerro mitkä ovat sen liiketoiminnan kannalta keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä, eli niitä joihin sen omassa toiminnassa tai arvoketjuissa kohdistuu suurin riski haitallisista ihmisoikeusvaikutuksista.

Vastauksessaan Finnwatchille Luhta kertoo, että sen julkistamissa politiikoissa (muun muassa child labour, modern slavery and human trafficking statement) on avattu jo tunnistettuja riskejä ja että se kehittää riskientunnistusprosessia⁵⁴. Luhta ei kuitenkaan kuvaa riskientunnistusprosessiaan eikä kerro eksplisiittisesti, ovatko lapsityö ja moderni orjuus sen tunnistamia keskeisiä ihmisoikeusriskejä.

Tavoite: Perustella päätökset ja periaatteet, joilla mahdollinen maantieteellinen rajaus on tehty.

Vaikka Luhta viittaa raportissaan niin kutsuttuihin riskimaihin ja kertoo hyödyntävänsä niissä sijaitsevien tehtaiden työolojen arvioinnissa auditointi- ja sertifiointijärjestelmiä⁵⁵, Luhta ei raportoi riskimaihin perustuen. Vastauksessaan Finnwatchille Luhta kertoo tekevänsä ihmisoikeusvaikutusten arviointia, jossa huomioidaan myös riskimaat⁵⁶.

Tavoite: Kuvata miten yritys on puuttunut sellaisiin vakaviin vaikutuksiin, jotka eivät liity sen keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin ja siten eroavat C-osassa raportoiduista keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin liittyvistä vakavista negatiivisista vaikutuksista.

Luhta ei kerro tunnistaneensa keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä, eikä myöskään sen omaan toimintaan tai liikesuhteisiin liittyvien keskeisten ihmisoikeuskysymysten ulkopuolella sattuneita muita vakavia ihmisoikeusvaikutuksia. Vastauksessaan Finnwatchille Luhta kertoo tekevänsä ihmisoikeusvaikutusten arviointia ja kehittävänsä raportointia sen perusteella⁵⁷.

C-osassa käsitellään yrityksen määrittelemiin, sille keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin liittyvää käytännön työtä. YK-periaatteiden mukaan yrityksellä on oltava käytössään kokonsa ja toimintaolosuhteidensa mukaiset menettelytapaohjeet ja prosessit, jotta se voi toteuttaa vastuunsa kunnioittaa ihmisoikeuksia. Prosesseista ja niiden tuloksista yritys saa tietoa, jonka avulla se voi raportoida huolellisuusvelvoitteen noudattamisesta.⁵⁸

Menettelytapaohjeet liittyvät yrityksen tunnistamiin, sen toiminnassa tai toimialalla keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin. Vaate- ja tekstiilialalla esimerkiksi elämiseen riittävä toimeentulo voi olla tällainen keskeinen kysymys. Menettelytapaohjeissa yritys kertoo millaisilla toimenpiteillä ja prosesseilla se pyrkii puuttumaan kyseiseen ihmisoikeuskysymykseen liittyviin riskeihin ja haitallisiin vaikutuksiin.

Yrityksen tulee myös seurata ihmisoikeusvaikutuksiaan. Seurannan tarpeisiin soveltuvien indikaattoreiden valitseminen riippuu muun muassa siitä millaisiin ihmisoikeuskysymyksiin yrityksen on puututtava, onko olemassa vakiintuneita indikaattoreita, mitä tietoa yritys voi kohtuudella hankkia ja kuinka helppoa sen on saada suoraa palautetta vaikutuksen kohteena olevilta sidosryhmiltä. Indikaattoreita seuraamalla yritys pystyy muodostamaan kokonaiskuvan ihmisoikeusvaikutuksistaan ja niihin liittyvästä työstä. Näin esimerkiksi toistuvien ongelmien kohdalla vaadittavat systemaattiset muutokset menettelytapaohjeisiin ja prosesseihin voivat tulla näkyväksi. Toisaalta seuranta voi myös tuoda esiin hyviä käytäntöjä toiminnan parantamiseksi.⁵⁹

Osana huolellisuusvelvoitetta yrityksen on kuultava mielekkäällä tavalla (potentiaalisten) vaikutusten kohteena olevia ryhmiä eli oikeudenhaltijoita. Yritys voi kuulla myös muita sidosryhmiä yrityksen koon, toiminnan luonteen ja olosuhteiden mukaisesti. Sidosryhmien osallistaminen tai kuuleminen tarkoittaa jatkuvaa vuorovaikutus- ja vuoropuheluprosessia yrityksen ja sen vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien välillä. Vuoropuhelun tarkoituksena on mahdollistaa käsitys sidosryhmien intresseistä ja huolenaiheista ja pyrkiä vastaamaan niihin muun muassa tekemällä yhteistyötä.⁶⁰

Potentiaaliset tai jo sattuneet haitalliset ihmisoikeusvaikutukset voivat sidosryhmien kuulemisen lisäksi nousta yrityksen tietoon myös valitusmekanismin kautta. Laadukas valitusmekanismi mahdollistaa sen, että vaikutusten kohteena olevat ihmiset ja ryhmät voivat esittää näkemyksiään siitä, millaista haittaa heille on aiheutunut tai saattaa aiheutua. Valitusmekanismin kautta saatava palaute ja sidosryhmien osallistaminen auttavat yritystä seuraamaan, kuinka tehokkaasti se on puuttunut ihmisoikeusvaikutuksiinsa.⁶¹

Jos yritys havaitsee aiheuttaneensa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia tai olleensa osallisena sellaisten aiheuttamisessa, on sen ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin tai tehtävä yhteistyötä näiden vaikutusten korjaamiseksi asianmukaisten ja hyväksyttävien menettelyjen avulla. Yritysten tulee myös sitoutua julkisesti huolehtimaan tai tekemään yhteistyötä korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseksi asianomaisille henkilöille, työntekijöille ja yhteisöille, jos se toteaa aiheuttaneensa haitallisia vaikutuksia tai myötävaikuttaneensa niiden syntyyn.⁶²

Osiossa tarkastellaan yrityksen käytössä olevia keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä koskevia menettelytapaohjeita, jotka se on laatinut yleisen ihmisoikeussitoumuksen lisäksi. Menettelytapaohjeiden avulla yritys voi kuvata sitä miten se lähestyy kunkin keskeisen ihmisoikeuskysymyksen hallintaa.⁶³

Luhta ei kerro tunnistetuista keskeisistä ihmisoikeuskysymyksistä tai niitä varten tehdyistä menettelytapaohjeista.

Luhta kuitenkin viittaa vuoden 2021 vastuullisuusraportissaan vaatealalla usein tunnistettuun keskeiseen ihmisoikeuskysymykseen eli elämiseen riittäviin palkkoihin sekä niiden laskemisessa käytettävään Anker-metodologiaan. Luhdan mukaan sen omassa Kiinan Suzhoussa sijaitsevassa tehtaassa maksetaan “selkeästi yli” Anker-metodologian mukaista elämiseen riittävää palkkaa, ja Luhta kertoi tekevänsä aktiivisesti töitä, jotta sen sopimusvalmistajien tehtaissa maksetaan vähintään laillista minimipalkkaa ja lailliset ylityökorvaukset. Lisäksi Luhta kertoo tutkivansa miten se saisi elämiseen riittävien palkkojen määrittelyyn käytetyn Anker-metodologian käyttöön myös sopimusvalmistajiensa tuotantolaitoksilla.⁶⁴

Vastauksessaan Finnwatchille Luhta kertoo kehittävänsä ihmisoikeusvaikutusten arviointia ja raportointiaan sen pohjalta. Vastauksessaan Luhta nimeää menettelytapaohjeiksi yrityksen sisäiset toimintaohjeet, toimittajien eettisen ohjeistuksen sekä ihmisoikeuksiin liittyvät politiikat.⁶⁵ Nämä dokumentit muodostavat kuitenkin Luhdan yleisen ihmisoikeussitoumuksen (ks. A-osio), eivätkä ne sisällä tietoa niistä konkreettisista toimenpiteistä ja prosesseista, joilla Luhta hallitsee keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiään.

C1.1 Miten yritys tekee selväksi näiden menettelytapaohjeiden merkityksen niille ihmisille, joiden on pantava ne täytäntöön?

Tavoite: Kertoa miten keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä koskevista menettelytapaohjeista viestitään henkilöille, joiden on pantava ne täytäntöön, siten että he ymmärtävät täytäntöönpanon merkityksen, sekä sen mitä heidän on tehtävä käytännön toteuttamiseksi.

Luhta ei ole tunnistanut keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiään eikä kehittänyt niihin liittyviä erillisiä menettelytapaohjeita. Vastauksessaan Finnwatchille Luhta kertoo jalkauttavansa sen yleiseen ihmisoikeussitoumukseen kuuluvia menettelytapaohjeita koulutusten sekä sisäisen ja ulkoisen dialogin avulla⁶⁶.

Osiossa tarkastellaan miten raportoiva yritys saa tietoa niiden sidosryhmien näkemyksistä, joilla on ymmärrystä niistä keskeisistä ihmisoikeuskysymyksistä, joista yritys raportoi, ja miten se ottaa nämä näkökulmat huomioon päätöksissään ja toimissaan.

Luhta kertoo vuorovaikuttavansa toimittajien ja alihankkijoiden kanssa säännöllisten tapaamisten, sopimusneuvottelujen, auditointien, eettisen ohjeistuksen, messujen ja whistleblowing-ilmoituskanavan kautta. Luhta kertoo myös tekevänsä aktiivista sidosryhmäyhteistyötä suomalaisten ja kansainvälisten etujärjestöjen ja yritysvastuuverkostojen kanssa ja kuvailee myös muita sidosryhmiä kuten työntekijät, sijoittajat, kuluttajat, toimittajat, oppilaitokset ja viranomaistahot.⁶⁷

Luhta ei kuvaa suoraan keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin liittyvää sidosryhmien osallistamista.

C2.1 Miten yritys määrittää, mitä sidosryhmiä se osallistaa kuhunkin keskeiseksi katsomaansa ihmisoikeuskysymykseen, ja milloin ja miten se tekee sen?

Tavoite: Kuvata yrityksen sidosryhmien sitouttamiseen liittyvät periaatteet kunkin keskeisen ihmisoikeuskysymyksen osalta.

Luhta ei ole määritellyt keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä, eikä niiden kannalta olennaisia sidosryhmiä.

Luhta kertoo tunnistavansa sidosryhmät, joihin sen toiminnalla on suurimmat vaikutukset⁶⁸, Luhta ei kuitenkaan selvennä mitä ja miten sidosryhmiä on osallistettu. Vastauksessaan Finnwatchille Luhta kertoo, että sen toiminnan ihmisoikeusvaikutukset ulottuvat omiin työntekijöihin, liikekumppaneihin ja toimitusketjun työntekijöihin, paikallisyhteisöihin, sekä asiakkaisiin ja loppukäyttäjiin. Luhta kertoo kehittävänsä raportointiaan tekeillä olevan ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin perusteella.⁶⁹

C2.2 Minkä sidosryhmien kanssa yhtiö on raportointijakson aikana ollut yhteydessä kuhunkin keskeiseen kysymykseen liittyen ja miksi?

Tavoite: Antaa konkreettisia esimerkkejä yrityksen sidosryhmäyhteistyöstä keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin liittyen, sekä kuvata yhteistyön syitä.

Luhta ei ole määritellyt keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä, eikä niiden kannalta olennaisia sidosryhmiä.

C2.3 Miten sidosryhmien näkemykset ovat vaikuttaneet raportointijakson aikana yrityksen käsitykseen keskeisistä ihmisoikeuskysymyksistä ja/tai lähestymistapaan niiden käsittelemiseksi?

Tavoite: Osoittaa konkreettisten esimerkkien avulla, missä määrin raportoivan yrityksen sidosryhmäyhteistyö parantaa sen ymmärrystä ja kykyä kunnioittaa ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan ja liikesuhteissaan.

Luhta ei ole määritellyt keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä, eikä niiden kannalta olennaisia sidosryhmiä. 

Luhta raportoi sidosryhmädialogista, jossa sen mukaan esiin ovat nousseet huolet yhteistyön jatkuvuudesta, “vastuullisuuskysymyksistä” ja reilusta hinnoittelusta. Luhta kertoo käyvänsä “kahdensuuntaista keskustelua” ja kertovansa sidosryhmille, miten näiden näkemykset on otettu huomioon.⁷⁰

Vastauksessaan Finnwatchille Luhta kertoo lisäksi ottavansa henkilöstöltään vastaan aktiivisesti palautetta ja toteuttavansa erilaisia henkilöstökyselyjä, joiden pohjalta se kehittää toimintaansa. Luhta myös kertoo käyvänsä jatkuvaa dialogia sen sidosryhmien kanssa ja huomioivansa esiin nousevat ihmisoikeusaiheet sisäisessä kehitystyössään. Lisäksi Luhta kertoo huomioivansa whistleblowing-kanavan kautta tulevat ilmoitukset, mutta kertoo, että huomioitavia aiheita ei ole toistaiseksi kanavan kautta noussut esiin.⁷¹ Vastauksessa ei täsmennetä miten sidosryhmien näkemykset ovat vaikuttaneet yrityksen käsitykseen keskeisistä ihmisoikeuskysymyksistä tai niiden käsittelytapaan.

Yrityksen vastuullisuusraportissa kerrotaan, että Luhdan hallitus ei toimi vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa hyväksyessään vastuullisuusstrategiaa tai valvoessaan vastuullisuuden toteutumista.⁷²

Osiossa tarkastellaan sitä, miten yritys seuraa keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä ja tunnistaa mahdolliset muutokset haitallisten ihmisoikeusvaikutusten vakavuudessa tai todennäköisyydessä eri toiminnoissaan ja liikesuhteissaan.

Luhta kertoo edellyttävänsä sopimuskumppaneitaan sitoutumaan sen eettiseen ohjeistukseen ja kertoo valvovansa sen toteutumista omilla tarkastuksilla.⁷³ Luhta on listannut sosiaalisten vaikutusten osalta tavoitteikseen avoimuuden ja raportoinnin parantamisen sekä sisäisen North Star -auditointiprosessin päivittämisen vastaamaan paremmin sosiaalista vastuuta koskevia tavoitteita. Luhdan itse luoma North Star -prosessi pitää sisällään vähintään 11 erilaista vierailua kullekin toimittajalle tuotantokauden aikana. Vierailuissa käydään läpi eettisen ohjeistuksen pohjalta tehty 26 kohdan tarkistus, jolla varmistetaan, että tehdas toimii vastuullisesti. Tulosten perusteella tehdään tarvittaessa korjaavia toimia. Luhta kertoo, että vuoden 2022 aikana North Star -prosessin mukaisia valvontakäyntejä tehtiin yli 4 500. Yrityksen Kiinan organisaatiossa on yli 300 työntekijää, jotka vastaavat auditointiprosessista Kiinassa.⁷⁴

Luhta on myös vastuullisuusjärjestelmä Amfori BSCI:n jäsen, ja kertoo että sen tehtaat tarkastetaan “pääasiallisesti Amfori BSCI-standardin mukaisesti vuosittain”. Amfori BSCI-auditoinneissa painotetaan Luhdan mukaan jatkuvaa parantamista ja toimittajien täytyy esittää ja toteuttaa kehittämissuunnitelmia havaittujen puutteiden korjaamiseksi.⁷⁵

Luhdan mukaan tärkeimmät löydökset tuodaan tapauskohtaisesti hallituksen tietoon. Vuonna 2022 hallituksen tietoon ei tuotu yhtään kriittistä havaintoa.⁷⁶  Koska Luhta ei ole tunnistanut sen toiminnan keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä, ei voida myöskään arvioida vastaavatko yrityksen käytössä olevat vastuullisuustyökalut niihin.  

C3.1 Havaittiinko raportointijakson aikana merkittäviä trendejä tai malleja keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin liittyvissä vaikutuksissa? Jos kyllä, niin mitä?

Tavoite: Tarjota raportointikauden ajalta yleistä näyttöä siitä, miten kukin keskeinen ihmisoikeuskysymys kehittyy, ja osoittaa yrityksen noudattavan jatkuvasti asianmukaista huolellisuutta.

Luhta ei ole tunnistanut keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä, eikä kuvaa niihin liittyviä muutoksia raportointijakson ajalta.

Vuoden 2022 vastuullisuusraportissa Luhta kertoo, että sillä on käytössään menetelmiä, joilla varmistetaan palkkauksen olevan “oikealla tasolla” läpi arvoketjun.⁷⁷ Luhta ei avaa mainittuja menetelmiä tai kerro käyttääkö se palkan oikeatasoisuuden määrittelemisen edellä kohdassa C1 mainittua Anker-metodologiaa.

Luhta ei raportointinsa mukaan kerää systemaattisesti listaa vaatimustenmukaisuuden toteutumisesta (compliance-havainnot), eikä kuvaa raportointikauden aikaisia trendejä, kuten esimerkiksi tietyllä alueella tapahtuneita muutoksia auditointituloksissa tai jotakin tiettyä ihmisoikeusvaikutusta koskevien valitusten lisääntyminen tai vähentyminen.⁷⁸

C3.2 Havaittiinko raportointikauden aikana johonkin keskeiseen ihmisoikeuskysymykseen liittyviä vakavia vaikutuksia? Jos kyllä, millaisia?

Tavoite: Antaa raportointikauden ajalta konkreettista näyttöä siitä, miten ja miksi raportoidut ihmisoikeuskysymykset, ovat keskeisiä. Tämä voi auttaa osoittamaan, että yrityksen prosessit ihmisoikeusvaikutusten tunnistamiseksi toimivat käytännössä.

Luhta ei raportoi keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin liittyvistä vakavista vaikutuksista.

Osiossa tarkastellaan vaikuttaako raportoivan yrityksen ymmärrys keskeisistä ihmisoikeuskysymyksistä siihen miten yritys harjoittaa liiketoimintaansa.

C4.1 Miten ne yrityksen osat, joiden päätökset ja toimet voivat vaikuttaa keskeisten ihmisoikeuskysymysten hallintaan, osallistuvat ratkaisujen löytämiseen ja toteuttamiseen?

Tavoite: Kuvata yrityksen toimia ja edistymistä rakentaa johdonmukainen lähestymistapa keskeisten ihmisoikeuskysymysten ja juurisyiden käsittelyyn kaikilla olennaisilla liiketoiminnan osa-alueilla.

Vastauksessaan Finnwatchille Luhta kertoo kehittävänsä ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoiteprosessiaan avainhenkilöiden ihmisoikeuskoulutuksella sekä huolellisuusvelvoiteprosessin kehittämisellä koulutuksen oppien mukaisesti. Lisäksi Luhta kertoo käyttävänsä ulkopuolista konsulttia apuna prosessin kehittämisessä ja ihmisoikeusvaikutusten arvioimisessa sekä kehittävänsä tietojärjestelmiään.⁷⁹ Luhta ei yksilöi vastauksessaan keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä.

C4.2 Mikäli yrityksessä syntyy jännitteitä keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin liittyvien vaikutusten ehkäisyn tai lieventämisen ja muiden liiketoimintatavoitteiden välille, miten näitä jännitteitä käsitellään?

Tavoite: Tarjota joko yleistä tai tapauskohtaista tietoa periaatteista, politiikoista ja prosesseista, jotka ohjaavat ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja liiketoimintojen välisiä mahdollisia ristiriitoja.

Luhta ei kuvaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja liiketoimintojen välisiä ristiriitoja.

C4.3 Mihin toimiin yritys on raportointijakson aikana ryhtynyt estääkseen tai lieventääkseen kuhunkin keskeiseen ihmisoikeuskysymykseen liittyviä mahdollisia vaikutuksia?

Tavoite: Osoittaa konkreettisten esimerkkien avulla, mitä yritys on tehnyt raportointikauden aikana vähentääkseen kuhunkin keskeiseen ihmisoikeuskysymykseen liittyviä kielteisiä vaikutuksia, niiden toistumista tai jatkumista, sekä kertoakseen tuloksista.

Luhta ei kerro konkreettisista toimista lieventää keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin liittyviä haitallisia vaikutuksia. Vastauksessaan Finnwatchille Luhta kertoo kehittävänsä prosessejaan ja ihmisoikeusvaikutustenarviointiaan ulkopuolisen asiantuntijan kanssa vuonna 2024. Lisäksi yritys kehittää toimenpidesuunnitelman tunnistettujen ihmisoikeusvaikutusten ehkäisyyn ja lieventämiseen.⁸⁰

Osiossa tarkastellaan miten yritys saa tietoa siitä, onko se onnistunut vähentämään ihmisoikeuksiin kohdistuvia riskejä kunkin keskeisen ihmisoikeuskysymyksen osalta. Tiedon avulla yritys voi jatkuvasti parantaa ponnistelujaan ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi.

Luhta raportoi teettämiensä vastuullisuusauditointien lukumäärät, mutta ei kerro mitä kysymyksiä ne kattavat.⁸¹ Tämän lisäksi Luhta ei raportoi ihmisoikeussitoumuksensa toteutumista tai muista sen toimeenpanoon liittyvistä toimenpiteistä. Luhdan mukaan sen operatiivinen johto raportoi vastuullisuustavoitteiden saavuttamisesta sekä vastuullisuusstrategian muuttumisesta⁸², mutta Luhta ei kerro näistä julkisessa raportoinnissaan.

C5.1 Mitkä yksilöidyt esimerkit raportointikaudelta osoittavat, onko kutakin keskeiseksi identifioitua ihmisoikeuskysymystä hoidettu tehokkaasti?

Tavoite: Antaa konkreettista näyttöä raportointikauden ajalta siitä, miten yrityksen toimet kunkin keskeisen ihmisoikeuskysymyksen osalta ovat edenneet käytännössä. Missä määrin yrityksen politiikat, prosessit ja käytännöt vastaavat tarkoitustaan ja auttavat yritystä kunnioittamaan ihmisoikeuksia. 

Luhta ei ole määritellyt keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä, eikä kerro esimerkkejä raportointikaudelta.

Osiossa tarkastellaan prosesseja, joita sovelletaan kun yritys on aiheuttanut kielteisen ihmisoikeusvaikutuksen tai myötävaikuttanut kielteisen ihmisoikeusvaikutuksen syntyyn, ja joiden avulla se varmistaa tehokkaat korjaavat toimenpiteet.

Luhta kertoo, että sen North Star -ohjelman auditointien tulosten perusteella toteutetaan tarvittaessa korjaavia toimia työolojen parantamiseksi⁸³, mutta se ei kerro auditointien tuloksista eikä korjaavista toimenpiteistä.

C6.1 Miten yritys ottaa vastaan keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin liittyviä valituksia tai huolenaiheita?

Tavoite: Kuvata ne viralliset ja epäviralliset keinot, joiden avulla yritys saa tietoa yrityksen sisällä ja ulkopuolella olevilta yksilöiltä, jotka uskovat yrityksen osallisuuteen johonkin keskeiseen ihmisoikeuskysymykseen liittyvässä vaikutuksessa.

Luhta ei kerro tunnistaneensa keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä. Vuonna 2022 Luhta otti käyttöön yhtiön sisäisen valituskanavan⁸⁴.

Luhta kertoo vastauksessaan Finnwatchille, että sen käyttöönottama valituskanava noudattaa EU:n whistleblowing-direktiiviä⁸⁵ ja on käytettävissä suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Luhta kertoo viestineensä kanavasta omille työntekijöilleen, yhteistyökumppaneilleen sekä toimittajille. Luhta kertoo vastauksessaan tarkastelevansa nykyisen ilmoituskanavan soveltuvuutta ja kehitysmahdollisuuksia vastata tulevassa yritysvastuudirektiivissä vaadittavaan valituskanavaan sekä mahdollisuuksia toteuttaa kanava myös kiinan, hindin sekä vietnamin kielellä. Luhta kertoo, että sen valituskanavan kautta ei ole noussut esiin huomioitavia aiheita. Yritys tiedostaa, että sen nykyistä valituskanavaa on kehitettävä tai sen rinnalle on luotava uusi kanava mahdollisista kielteisistä ihmisoikeusvaikutuksista ja haitallisista ympäristövaikutuksista raportoimiseen Luhdan toiminnan ja koko sen arvoketjun piirissä oleville henkilöille.⁸⁶

C6.2 Miten yritys tietää, että ihmiset kokevat olevansa kykeneviä ja voimaantuneita esittämään valituksia tai huolenaiheita?

Tavoite: Esittää näyttöä siitä, että henkilöt yrityksen sisällä tai sen ulkopuolella kokevat voivansa tuoda omasta näkökulmastaan esiin ihmisoikeuskysymyksiin liittyviä ongelmia suoraan yritykselle, jotta se voi puuttua niihin.

Luhta kertoo vastauksessaan Finnwatchille kouluttavansa ilmoituskanavasta omaa henkilöstöään sekä ohjeistavansa Kiinan organisaatiota kanavan huomioimisessa käytännön työssä ja dialogissa yhteistyökumppaneiden kanssa. Vastauksessa kerrotaan painotettavan kanavan kautta tehtävien ilmoitusten anonymiteettia. Luhdan vastauksessa kerrotaan myös  tiedostettavan, että kanavaa on kehitettävä tai sen rinnalle on luotava uusi kanava mahdollisista kielteisistä ihmisoikeusvaikutuksista ja haitallisista ympäristövaikutuksista raportoimiseen Luhdan toiminnan ja sen koko arvoketjun piirissä oleville henkilöille.⁸⁷

C6.3 Miten yritys käsittelee valitukset ja arvioi toimien tehokkuutta?

Tavoite: Kuvata toimia joihin yritys ryhtyy käsitelläkseen keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin liittyvät valitukset, sekä prosessin, jonka avulla se päätyy näkemykseen siitä, missä määrin saavutettu lopputulos tarjoaa tehokkaan korjaavan toimenpiteen henkilöille, joiden ihmisoikeuksia on loukattu.

Luhta kertoo vastauksessaan Finnwatchille, että sen valituskanavan kautta ei ole tullut yhtään korjaavaa toimenpidettä vaativaa ilmoitusta. Kanava on käytössä tällä hetkellä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja siihen tulleet valitukset käsitellään luottamuksellisesti yrityksen nimeämien henkilöiden toimesta.⁸⁸

Luhta ei kerro miten se käsittelisi valitukset tai arvioisi toimien tehokkuutta. Luhta ei kerro korjaaviin toimenpiteisiin liittyvistä prosesseista.

C6.4 Mitä keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin liittyviin valituksiin tai huolenaiheisiin liittyviä trendejä raportointikauden aikana on ollut, ja mitä yritys on oppinut niistä?

Tavoite: Kuvata keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin liittyviin valituksiin tai huolenaiheisiin ja saavutettuihin tuloksiin liittyvää saatua tietoa, ja kertoa millaisia vaikutuksia sillä on ollut yrityksen toimintatapoihin, prosesseihin ja käytäntöihin.

Luhta ei kerro tunnistaneensa keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä. Luhta ei kerro raportointikauden aikaisista valituksiin tai huolenaiheisiin liittyvistä trendeistä tai muutoksista.  Yritys ei ole saanut valituksia.

C6.5 Toteuttiko tai mahdollistiko yritys raportointikauden aikana korjaavia toimenpiteitä johonkin keskeiseen ihmisoikeuskysymykseen liittyvien todellisten vaikutusten korjaamiseksi? Ja jos toteutti, mitkä ovat tyypillisiä tai merkittäviä esimerkkejä?

Tavoite: Kuvata yrityksen tarjoamat korjaavat toimenpiteet keskeisten ihmisoikeuskysymysten osalta joko yksittäistapauksissa tai yhteenvetona.

Luhta ei kerro tunnistaneensa keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä, eikä kerro raportointikauden aikaisista korjaavista toimenpiteistä.

Yritysten velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia on määritelty YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa. YK-periaatteet edellyttävät yrityksiltä sitoutumista ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Yrityksillä on lisäksi oltava käytössä prosessit, joilla ne kartoittavat arvoketjunsa, tunnistavat ketjuissa olevat ihmisoikeusriskit ja osallisuutensa niihin, sekä ryhtyvät toimenpiteisiin riskien välttämiseksi ja vähentämiseksi. Tätä prosessia kutsutaan huolellisuusvelvoitteeksi.

Tässä raportissa on arvioitu Suomen suurimman vaatealan yrityksen Luhdan huolellisuusvelvoiteprosessia. Arvioinnissa on käytetty Shift-asiantuntijakeskuksen kehittämää YK-periaatteiden raportointiviitekehystä. Kyseinen, kansainväliseksi standardiksi vakiintunut raportointiviitekehys on johdettu YK-periaatteista. Sen avulla yritykset voivat raportoida ihmisoikeuskysymyksistä ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevan vastuunsa mukaisesti, mutta se soveltuu myös yritysten vastuullisuustyön arvioimiseen.

Käytetyssä raportointiviitekehyksessä on kolme osaa. Ensimmäisessä (A-osa) tarkastellaan, miten raportoiva yritys ymmärtää vastuunsa ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja miten se ilmaisee siitä johtuvat odotukset työntekijöilleen, liikekumppaneilleen ja yrityksille tai muille yhteisöille, jotka liittyvät suoraan sen toimintaan, tuotteisiin tai palveluihin. Toisessa (B-osa) käsitellään sitä, miten yritys määrittelee ne keskeiset ihmisoikeuskysymykset, joihin sen toiminnassa ja raportoinnissa keskitytään. Osiossa keskitytään erityisesti niihin ihmisoikeuksiin, joihin yrityksen toiminnalla tai sen liikesuhteilla on potentiaalisesti suurimmat kielteiset vaikutukset. Viimeisessä (C-osa) osassa tarkastellaan yrityksen käytännön työtä B-osiossa tunnistettujen keskeisten ihmisoikeuskysymysten parissa.

A-osassa on arvioitu Luhdan ihmisoikeussitoumuksen muodostavia dokumentteja, jotka yritys julkaisi verkkosivuillaan tammikuussa 2024. Päivitettyjen dokumenttien myötä Luhta on sitoutunut selkeästi kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja kertoo hyödyntäneensä ulkopuolista asiantuntemusta ihmisoikeussitoumuksen teossa. Lisäksi sitoumuksessa kuvataan huolellisuusvelvoiteprosessia, joka Luhdalla on käytössä. Koska yrityksen ihmisoikeussitoumuksen muodostavat dokumentit ovat hyvin tuoreita, on niiden jalkauttaminen esimerkiksi vaikutusten kohteena oleville sidosryhmille vielä kesken eikä Luhta ole vielä ehtinyt raportoida niiden soveltamisesta saaduista kokemuksista.

B-osaa koskevan arvion perusteella voidaan todeta, että Luhdan ihmisoikeusriskien arviointia koskevat prosessit ovat vielä alkutekijöissään. Yrityksellä on pitkät ja useaan eri riskimaahan ulottuvat arvoketjut, mutta se ei ole vielä selkeästi määritellyt sen liiketoimintaan liittyviä keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä. Keskeisten ihmisoikeuskysymysten, eli niiden joihin yrityksen toiminta tai liikesuhteet uhkaavat vaikuttaa vakavimmin kielteisesti, tunnistaminen on tärkeää, jotta yritys voi priorisoida toimenpiteensä oikein YK-periaatteiden mukaisesti. Tarkoituksena ei ole, että yritys jättää huomioimatta mitään ihmisoikeuskysymyksiä, mutta arvioiminen ja priorisoiminen auttaa yritystä kohdentamaan sen toimia ja resursseja, jos se ei voi puuttua kaikkiin vaikutuksiin kerralla. Koska Luhta ei ole arvioinut ja priorisoinut toimintaansa liittyviä ihmisoikeusriskejä, eikä siten määritellyt sen toimintaan liittyviä keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä, näkyvät nämä puutteet myös arviointikehikon seuraavassa C-osiossa. Vastauksessaan Finnwatchille Luhta kertoi, että se on parhaillaan työstämässä ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoiteprosessiin liittyvää tiekarttaa, raportointidirektiivin edellyttämää kaksoisolennaisuusanalyysiä sekä tarkempaa ihmisoikeusvaikutusten arvioita. On siis mahdollista, että Luhta tulee näissä käynnistämissään prosesseissa korjaamaan näitä puutteita.

C-osaa koskevan arvion mukaan Luhdalla ei ole keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä varten tehtyjä menettelytapaohjeita.

Kokonaisuutena arvioiden Luhta on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Sen huolellisuusvelvoitteen mukainen prosessi ja sen edellyttämä käytännön työ on kuitenkin vielä alkuvaiheissaan, eikä Luhta ole tunnistanut sen keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä. Koska Luhta ei ole tunnistanut toimintaansa liittyviä keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä se ei ole myöskään laatinut näihin liittyviä toimintaohjeita ja -politiikkoja. Tästä johtuen yrityksellä ei ole vielä työkaluja moniin vaate- ja tekstiilialan keskeisiin ihmisoikeusriskeihin puuttumiseksi eikä yritys myöskään raportoi näihin liittyvästä työstä ja tuloksista.

Keskeinen osa tätä työtä on myös sidosryhmien kuuleminen, erityisesti vaikutusten kohteena olevien ryhmien osalta. Luhdan nykyisiä valitusmekanismeja ei ole suunniteltu siten, että ne olisivat saavutettavia vaikutusten kohteena oleville ryhmille eikä yritys vaikuta aktiivisesti kuulevan näitä sidosryhmiä ihmisoikeustyössään. Sidosryhmien kuulemista vaikeuttaa myös se, että Luhdan arvoketjut ovat pitkälti läpinäkymättömiä. Yritys on julkaissut tiedot ensimmäisen portaan tavarantoimittajistaan, mutta ei juuri anna tietoa käyttämiensä raaka-aineiden alkuperästä. Luhta ei myöskään ole kuvannut huolellisuusvelvoiteprosessiin kuuluvia niin sanottuja remedy-prosesseja, joiden avulla haitallisten ihmisoikeusvaikutusten kohteeksi joutuneille ihmisille voitaisiin hyväksyttävä tavalla tarjota korjaavia ja korvaavia toimenpiteitä.

• Luhdan tulee jatkaa työtään huolellisuusvelvoitteen mukaisen prosessin kehittämiseksi kehittämällä sen ihmisoikeussitoumusta. Luhdan voi olla hyödyllistä tunnistaa ja tuoda esiin ryhmiä, joita se pitää erityisen tärkeinä omien ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevien ponnistelujensa kannalta, kuten sen arvoketjuissa työskenteleviä naisia tai arvoketjun alkupäässä työskenteleviä ihmisiä kuten esimerkiksi puuvillanviljelijöitä.
• Luhta kertoo tunnistaneensa, että suurin riski “epäeettiselle toiminnalle aiheutuu sen toimitusketjussa ensimmäisen portaan jälkeen, erityisesti tasoilla 2 ja 3 Aasiassa”. Luhdan tulee lisätä läpinäkyvyyttä sen arvoketjuissa julkaisemalla tiedot sen materiaalitoimittajista. Tiedon avoimuus on keskeinen keino, jota hyödyntäen sidosryhmät voivat tuoda yhtiöiden tietoon arvoketjuissa olevia epäkohtia. Ilman avoimia tietoja arvoketjuista, monet haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset voivat jäädä pimentoon eikä yritysten käyttöön ottamien huolellisuusvelvoiteprosessien vaikuttavuutta voida arvioida käytännön tasolla.
• Luhdan tulee viestiä uudesta ihmisoikeussitoumuksestaan erityisesti niille sidos-
  ryhmille, joihin yrityksen toiminta mahdollisesti vaikuttaa. Tällaisia ovat esimerkiksi yrityksen arvoketjun työntekijät, näitä edustavat ammattiliitot ja muut paikalliset yhteisöt. Luhdan tulisi myös kommunikoida niistä rajoitteista, joita sitoumuksen levittämiseen liittyy ja tehdä suunnitelma rajoitteiden ratkaisemiseksi. Voidaan perustellusti arvioida, että yrityksen nykyiset englanninkieliset sitoumukset eivät saavuta vaikutusten kohteena olevia ryhmiä. Yritykseltä odotetaan erillisiä ponnisteluja sen sitoumuksen levittämiseksi vaikutusten kohteena olevien ryhmien tietoon.
• Luhdan tulee välittää tietoa ihmisoikeussitoumuksen merkityksestä liikekumppaneilleen, tavarantoimittajilleen, asiakkailleen ja muille kumppaneilleen, jotta nämä kiinnostuisivat ja motivoituisivat tukemaan sitoumuksen täytäntöönpanoa omilla päätöksillään ja toimillaan. Luhdan tulee jatkaa sen oman henkilöstön ihmisoikeusosaamisen vahvistamista. Tarvittaessa yrityksen tulee tarjota tukea oman arvoketjunsa toimijoille kuten tavarantoimittajille ja alihankkijoille niiden omien huolellisuusvelvoiteprosessien käynnistämiseen ja kehittämiseen.
• Luhdan tulee sisällyttää sidosryhmien merkityksellinen kuuleminen osaksi sen riskienarviointiprosessia.
• Luhdan tulee määritellä selkeästi sen liiketoimintaan liittyvät keskeiset ihmisoikeuskysymykset ja luoda menettelytapaohjeet niitä varten. Menettelytapaohjeet liittyvät yrityksen tunnistamiin, sen toiminnassa tai toimialalla keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin. Vaate- ja tekstiilialalla esimerkiksi elämiseen riittävä toimeentulo voi olla tällainen keskeinen kysymys, johon Luhta on viitannutkin vuoden 2021 vastuullisuusraportissaan (ks. C1). Menettelytapaohjeissa Luhdan tulisi kertoa millaisilla toimenpiteillä ja prosesseilla se pyrkii puuttumaan niihin keskeisiin ihmisoikeuskysymykseen liittyviin riskeihin ja haitallisiin vaikutuksiin, joita se on tunnistanut.
• Luhdan tulee kuvata raportointikauden aikaisia oppeja ja niiden pohjalta tehtyjä muutoksia sen tulevissa vastuullisuusraporteissa. Raportoinnissa tulee myös seurata ja raportoida muutoksista keskeisissä ihmisoikeuskysymyksissä.
• Luhdan tulee huolehtia, että kaikilla sen arvoketjun piirissä olevilla henkilöillä on käytössään valituskanava mahdollisista kielteisistä ihmisoikeusvaikutuksista ja haitallisista ympäristövaikutuksista raportoimiseen. On tärkeää raportoida siitä, miten Luhta rohkaisee ja opastaa käyttämään valituskanavia ja kehittää niitä asianosaisia kuullen sekä miten kolmansien osapuolten valituskanavia käytetään Luhdan ihmisoikeustyössä.
• Kansainväliset yritysvastuustandardit edellyttävät, että jos haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia on päässyt tapahtumaan, ne korjataan ja/tai korvataan. Siksi Luhdan tulee liittää huolellisuusvelvoiteprosessiinsa myös korjaavat ja korvaavat toimenpiteet, eli niin sanotut remedy-prosessit.

• Yritysten tulee ottaa käyttöön ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi, jossa ne kartoittavat arvoketjunsa, tunnistavat ketjuissa olevat riskit ja osallisuutensa niihin, sekä ryhtyvät toimenpiteisiin riskien välttämiseksi ja vähentämiseksi. Olennaisena osana asianmukaista huolellisuutta yritysten tulee varmistaa, että mahdollisten vaikutusten kohteena olevia ryhmiä kuullaan merkityksellisellä tavalla. Käytännön apuna prosessin suunnitteluun ja siitä raportointiin yritykset voivat käyttää esimerkiksi tässä raportissa käytettyä YK-periaatteiden raportointiviitekehystä.
• Kansainväliset yritysvastuustandardit edellyttävät myös, että jos haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia on päässyt tapahtumaan, ne korjataan ja/tai korvataan. Siksi yritysten tulee liittää huolellisuusvelvoiteprosessiinsa myös korjaavat ja korvaavat toimenpiteet, eli niin sanotut remedy-prosessit.

• Suomen tulee asettua ilman ehtoja tukemaan joulukuussa saavutettua kompromissia yritysvastuudirektiiviistä. Kun yritysvastuudirektiivi on hyväksytty, sen kansallinen toimeenpano tulee käynnistää viipymättä ja Suomen tulee korjata EU:n yritysvastuudirektiiviin jääneet puutteet kansallisessa lainsäädännössä.
• Yrityksiä tulee tukea ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevien huolellisuusvelvoiteprosessien käyttöönotossa. Yrityksille tarjottavia tukitoimia voivat olla esimerkiksi ohjeistuksen ja neuvonnan tarjoaminen. Neuvontaa tulisi keskittää esimerkiksi OECD-ohjeistojen jalkauttamisesta vastaavaan työ- ja elinkeinoministeriöön varaamalla ministeriölle tähän työhön riittävät resurssit.
• Toimitusketjujen läpinäkyvyyttä on edistettävä paitsi yritysvastuusääntelyn keinoin myös edistämällä tullitietojen yleisöjulkisuutta EU-tasolla.