Aasialaisten ravintoloiden raaka-aineiden vastuullisuus hämärän peitossa

Helsingin keskustassa kävellessä huomaa helposti, että erilaisten aasialaisten ravintoloiden määrä on kasvanut kovaa vauhtia. Kiinalaisia, vietnamilaisia, thaimaalaisia ja korealaisia ravintoloita löytyy lähes jokaisesta korttelista. Kuluttajan arkipäivän kokemus saa tukea myös ravintola-alan etujärjestö Maran havainnoista: niin sanottujen etnisten ravintoloiden trendi on jatkunut jo pidemmän aikaa.

Suomessa ei ole virallista tilastointia aasialaisten ravintoloiden määrästä tai omistajuudesta. Tilastokeskus on viimeksi vuonna 2009 arvioinut kaikkien ulkomaalaistaustaisten ravintoloiden määrää. Tuolloin ravintola-alan liikevaihdosta ulkomaalaistaustaisten osuus oli 7 prosenttia ja henkilöstöstä 8 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla osuudet olivat hieman suuremmat: 8 ja 10 prosenttia. Edellä mainittujen lukujen pohjalta on vuonna 2024 arvioitu, että ulkomaalaistaustaisiin ravintoloihin suunnatun tukkuliiketoiminnan markkina-arvo Suomessa on lähes 400 miljoonaa euroa. 

Aasialaisissa ravintoloissa käytetään runsaasti aasialaisia ruokatarvikkeita: jasmin- ja basmatiriisiä, nuudeleita, aasialaisia mausteita ja maustekastikkeita, bambua, vesikastanjoita ja niin edelleen. Lähes kaikkia näitä tuotetaan pääsääntöisesti korkean riskin maissa kuten Kiinassa ja Kaakkois-Aasian maissa. Finnwatch halusi  selvittää miten näiden tuotteiden ihmisoikeusvastuuta valvotaan. 

Erikoistukkuliikkeet palvelevat aasialaisia ravintoloita

Alan ravintoloita palvelemaan on kehittynyt laaja joukko aasialaisiin elintarvikkeisiin keskittyneitä erikoistukkuliikkeitä, joilla on suuri vaikutus siihen miten vastuullisia yksittäisten ravintoloiden raaka-aineet ovat. Finnwatch lähti kartoittamaan näitä toimijoita verkkohauilla sekä tiedustelemalla alan keskeisimpiä toimijoita yrityksiltä itseltään. Kartoituksessa keskityttiin erityisesti pääkaupunkiseutuun, jossa aasialaisia ravintoloita on eniten. Monet tukut kuitenkin toimittavat tuotteita valtakunnallisesti.

Kartoituksessa löydettiin 13 toimijaa, joita lähestyttiin hankintojen vastuullisuuskäytäntöjä kartoittavalla kyselyllä. Yrityksiltä kysyttiin ihmisoikeusvastuuseen liittyviä perusasioita: Onko yrityksellä vastuullisuusohjeistoa, onko yrityksen Suomeen maahantuomien tuotteiden tuotantopaikkoja vastuullisuusauditoitu tai onko yrityksen valikoimissa vastuullisuussertifioituja tuotteita? Lisäksi kysyttiin tietoa volyymeissa mitattuna suosituimmista tuotteista ja niiden valmistuspaikoista.

Kyselyt lähetettiin ensin suomeksi ja myöhemmin myös englanniksi. Kyselyistä muistuteltiin erikseen ja yrityksiä tavoiteltiin myös puhelimitse. 

Kyselyn vastaanottaneet yritykset olivat Oy Golden Crop Oy, AV Thai Kitchen Oy (aputoiminimi Thai Orchid Market), TTM-food import Oy/Fleischeri Oy, Fine Foods Oy Ltd, Spice Town Oy, Huru-Ukko Oy (Aasian makuja), Jiahe Oy, Acutra Oy, Haugen-Gruppen Oy, Vii-Voan Oy, Kang's Trading Oy (Biang Market) ja Paria Oy. Yritysten joukosta liikevaihdolla mitattuna suurimmat ovat Golden Crop Oy (41,2 miljoonaa euroa) sekä Haugen-Gruppen Oy (liikevaihto 30,2 miljoonaa euroa, yhtiö on osa norjalaista Haugen-Gruppen Nordic -konsernia).

Lukuisista yhteydenotoista huolimatta vain kaksi yritystä vastasi kyselyyn. Näistä toinen oli suomalaistaustainen Fine Foods Ltd, jonka liikevaihto vuonna 2023 oli noin 1,9 miljoonaa euroa. Yritys poikkeaa monista muista kyselyn kohteena olevista yrityksistä siten, että sen suoraan Aasiasta maahantuomia tuotteita on tarjolla myös suomalaisissa vähittäiskaupoissa. Se on siksi myös vähittäiskaupan ketjujen kuten Keskon ja S-ryhmän asettamien vastuullisuusvaatimusten piirissä. 

Fine Foods kertoi Finnwatchille, että sillä on käytössään tavarantoimittajille vastuullisuusasiat määrittelevä Code of Conduct ja se edellyttää riskimaissa sijaitsevilta tavarantoimittajiltaan kolmannen osapuolen vastuullisuusauditointeja. Yrityksen yhdessä tuotteessa on palmuöljyä ja se on vastuullisuussertifioitua. 

Toinen vastannut yritys oli korealaisia tuotteita Suomeen tuova Paria Oy, jonka liikevaihto vuonna 2023 oli 0,6 miljoonaa euroa. Paria kertoi tuovansa tuotteet Suomeen Alankomaissa ja Saksassa sijaitsevien tukkujen kautta. Parialla ei ole käytössään vastuullisuusohjeistoa, mutta se kertoi Finnwatchille nyt työstävänsä sellaista. Yritys ei tiennyt ovatko sen tuotteita tuottavat tuotantolaitokset vastuullisuusauditoituja, eikä sen valikoimassa ole vastuullisuussertifioituja tuotteita. Kaikki yrityksen tuotteet on valmistettu Koreassa, ja yritys vetosi siihen, että Korean viranomaiset valvovat tuotantoa. Kansainvälinen ay-liike kuitenkin katsoo, että Korean työlainsäädäntö on riittämättömällä tasolla työntekijöiden oikeuksien suojelemiseksi.

Aasialaisia ravintoloita palvelevien tukkujen vastuullisuus jäi siis suurelta osin hämärän peittoon. Kuluttajien kannalta ongelmallista on, että ravintoloissa asioivat asiakkaat eivät voi luottaa siihen, että edes perustason vastuullisuusasiat olisivat riskiraaka-aineiden osalta kunnossa. Ravintola-alan muiden toimijoiden osalta taas ongelmana on, että vastuullisuusvaatimuksista tinkivät kilpailijat voivat polkea hintoja alas, ja se taas saattaa johtaa mutkien oikomiseen koko alalla.

Mitä pitäisi tehdä?

Aasialaisten ravintoloiden voimakas yleistyminen isoissa kaupungeissa kertoo siitä, että pienetkin yritykset voivat isona joukkona vaikuttaa merkittävästi yksittäisen toimialan kilpailutilanteeseen. Siksi on tärkeää varmistaa, että myös pienten toimijoiden vastuullisuustyö saadaan vähintään perustasolle. Tässä Finnwatchin suosituksia tilanteen korjaamiseksi:

•  Pienten yritysten koulutusta yritysvastuuasioista tulisi lisätä ja aloilla, joissa maahanmuuttajataustaisia toimijoita on paljon, sitä tulisi tehdä myös useilla eri kielillä. Vetovastuuta koulutuksesta voisivat ottaa niin työ- ja elinkeinoministeriö (jonka vastuulla on esimerkiksi OECD-ohjeiston edistäminen) kuin alan etujärjestöt. 
• Yritysvastuusääntelyä ei tulisi rajata vain suuriin yrityksiin. Kymmenien miljoonien eurojen liikevaihtoa tekevät pienet yritykset ovat kyllin suuria siihen, että niiltä voidaan vaatia perustason vastuullisuustyötä. Sen sijaan, että pienet yritykset rajataan aina pois kestävyyssääntelyn piiristä, pienille yrityksille tulisi laatia niiden kokoon ja resursseihin sopivia sääntöjä ja tukea niiden noudattamista ohjeistuksella ja koulutuksella. 
• Markkinoilla olevat keskikokoiset ja pienet toimijat ovat usein riippuvaisia isojen toimijoiden vastuullisuustyöstä. Osa Suomessa toimivista erikoistukuista maahantuo markkinoimansa tuotteet suoraan tuotantomaista, mutta osa taas hyödyntää isoja eurooppalaisia tukkuja. Aasialaisten ravintoloiden kannalta tällaisia toimijoita ovat muun muassa Heuschen&Schrouff, Kreyenhop & Kluge GmbH & Co. KG, CT Food Stockholm Ab. On tärkeää varmistaa, että Euroopan unioniin saadaan koko markkina-aluetta koskevat yhteiset ja tehokkaat yritysvastuusäännöt.