Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Finnwatch julkaisi vuonna 2022 raportin Suomessa toimivien yritysten yhteyksistä Israelin laittomiin siirtokuntiin. Tähän uutiseen on koottu raportin julkaisun jälkeen tapahtuneita edistysaskeleita.
Työeläkeyhtiö Elo oli ainoa Finnwatchin raportissa vuonna 2022 moitteita saanut eläkesijoittaja. Elolla oli tuolloin useita siirtokuntiin liitettyjä sijoituskohteita eikä sillä ollut silti vuoropuhelua kyseessä olevien yritysten kanssa siirtokunnista vetäytymiseksi. Nyt Elo kertoo aloittaneensa vaikuttamisen Israelin siirtokuntiin liitettyjen sijoituskohteidensa suuntaan. Se on ollut itse suoraan yhteydessä osaan yrityksistä sekä myös jatkanut yhteistyövaikuttamisaloitteiden etsimistä. Elo kertoo, että jos yhteistyöaloitetta ei löydy tietyn ajan kuluessa, se jatkaa suoraa vuoropuhelua prosessiensa mukaisesti. Tässä kyseisessä tapauksessa työeläkesijoittaja kertoo lisänneensä yrityksiä omaan vuoropuheluunsa vuoden 2023 aikana.
Marraskuussa 2023 Alko kertoi luopuvansa Israelin siirtokuntaviineistä. Alko kertoo, että voi poistaa tuotteita valikoimastaan, jos kansainvälistä oikeutta rikotaan. Kansainvälinen yhteisö, mukaan lukien Euroopan unioni ja Suomi, on tuominnut siirtokunnat kansainvälisen oikeuden vastaisina.
Keväällä 2024 Finnwatch keräsi yli 7 500 allekirjoitusta vetoomukseen, joka toimitettiin siirtokuntiin liitetyille yrityksille ja kotimaisille institutionaalisille sijoittajille. Vetoomus lähetettiin myös Kirkon eläkerahastolle, ja sitä pyydettiin selvittämään sijoituskohteidensa mahdolliset yhteydet Israelin siirtokuntiin.
Vastauksessaan Finnwatchille Kirkon eläkerahasto kertoo käyneensä läpi sijoitussalkkunsa eikä sillä ole suoria sijoituksia yhteenkään Finnwatchin raportissa listattuun siirtokuntiin liitettyyn yritykseen. Kirkon eläkerahasto käy lisäksi puolivuosittain läpi rahastojen kautta tehtävät epäsuorat sijoituksensa. Näistäkään ei ole löytynyt Israelin siirtokunnissa toimivia yrityksiä. Kirkon eläkerahaston mukaan ongelmallisilla konfliktialueilla toimivia yrityksiä seurataan rahastosijoituksissa aktiivisesti.
Heinäkuussa 2024 saatiin myös jälleen uusi oikeudellinen vahvistus Israelin siirtokuntapolitiikan laittomuudesta kun Kansainvälinen tuomioistuin antoi neuvoa antavan mielipiteensä palestiinalaisalueiden miehitystä koskien. Kansainvälinen tuomioistuin on YK:n merkittävin oikeudellinen elin, joka ratkoo valtioiden välisiä kiistoja.
Neuvoa antavassa mielipiteessään tuomioistuin katsoo yhteenvetonaan, että Israelin siirtokuntapolitiikka rikkoon kansainvälistä oikeutta: “the Court reaffirms that the Israeli settlements in the West Bank and East Jerusalem, and the régime associated with them, have been established and are being maintained in violation of international law.” Oikeus toteaa lisäksi Israelin siirtokuntapolitiikan rikkovan useita ihmisoikeussopimuksia. Oikeus katsoo, että Israelin tulee vetäytyä miehitetyiltä alueilta sekä maksaa korvauksia miehityksestä vahinkoa kärsineille palestiinalaisille.
ICJ:n näkemys on vahva viesti paitsi Israelin politiikkaa hiljaa tai aktiivisesti tukeneille valtioille, mutta myös yrityksille. Yritystoiminnalle siirtokunnissa ei ole kansainvälisen oikeuden silmissä minkäänlaista oikeutusta.
Yritysvastuudirektiivin astuttua voimaan heinäkuussa ja kansallisen toimeenpanon edetessä unionissa, yritykset tulevat joutumaan tulevaisuudessa myös siviilioikeudelliseen vastuuseen toimintaketjuissaan tapahtuneista ihmisoikeusloukkauksista. Israelin siirtokunnissa toimiminen ei ole kansainvälisissä yritysvastuuperiaatteissa määritellyn ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen mukaista. Laittoman miehityksen tukemiseen osallistuva yritys on osallinen yritysvastuudirektiivin soveltamisalaan kuuluvien ihmisoikeussopimusten loukkaamiseen. Israelin laittomissa siirtokunnissa yritystoiminnan jatkaminen on kasvava oikeudellinen riski kaikille yrityksille, jotka haluavat toimia Euroopan unionin alueella.
