Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Hallitus aikoo keventää yhteisöveroa kritiikistä huolimatta. Lisäksi suunnitteilla on useita veropohjan vuotoon johtavia veromuutoksia.
Loppukeväästä järjestetyllä lausuntokierroksella yli 800 miljoonaa euroa maksava yhteisöveron kevennys sai murskapalautteen: sen toteuttamista kannatti vain pieni joukko elinkeinoelämän etujärjestöjä. Tutkimuslaitosten ja muiden asiantuntijoiden lausunnoissa korostuivat sen sijaan veronkevennyksen kallis hinta ja investointivaikutuksiin liittyvät merkittävät epävarmuudet.
– Tutkimustieto ei kuitenkaan hallitusta hetkauttanut, tiivistää Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.
Yhteisöveron kevennys on räikeässä ristiriidassa hallituksen itse ajaman velkajarrusopimuksen kanssa. Elokuussa velkajarrusopimuksen noudattamista valvova Talouspolitiikan arviointineuvosto esitti, että hallituksen tulisi budjettiriihessä linjata uusista sopeutustoimista.
– Jos hallitus olisi sitoutunut velkajarruun, peruisi se valtion verotuloja radikaalisti leikkaavan yhteisöveroalen, toteaa Hietanen.
Vähintäänkin yhteisöveron keventämisen yhteydessä olisi tullut nostaa listaamattomien yhtiöiden osinkoveron tasoa, koska yhteisöveron kevennys laskee omistajan saamaan osinkotuloon kokonaistasolla kohdistuvaa verotusta. Nyt näin ei kuitenkaan tehty. Tämä tulee näkymään lisääntyneenä tulonmuuntona, kun tulojen kierrättäminen osakeyhtiön kautta muuttuu entistä edullisemmaksi, Finnwatch varoittaa.
Listaamattomien yhtiöiden omistajille on lisäksi suunnitteilla useita uusia verohelpotuksia. Jo valmistelussa olevan työpanososinkoja koskevan verotusmuutoksen lisäksi hallitus aikoo selvittää kasvuyritysten myynnistä saatujen luovutusvoittojen vapauttamista verotukselta silloin, kun varat uudelleensijoitetaan toiseen kasvuyritykseen. Lisäksi suunnitteilla on mahdollistaa listaamattomien osakkeiden omistaminen osakesäästötilin kautta.
Toteutuessaan muutokset keventäisivät entisestään listaamattomien yritysten omistamisesta saatuja tuottoja. Samalla ne avaisivat merkittäviä mahdollisuuksia verovälttelyyn. Esimerkiksi oman sijoitusyhtiön kautta tapahtuva kasvuyrityssijoittaminen voisi olla käytännössä verovapaata niin kauan, kun varoja ei nosteta sijoitusyhtiöstä. Jos henkilö muuttaisi ulkomaille ennen sijoituksista luopumista, jäisi Suomi kokonaan ilman verotuloja.
– Ilman Suomen verotusoikeutta turvaavaa arvonnousuveroa muutokset johtaisivat väistämättä isoihin veromenetyksiin maastamuuttotilanteissa. Ja vaikka verovelvollinen pysyisi Suomessa, ovat jo lähtökohtaisesti varakkaimpiin lukeutuville yritysomistajille myönnettävät valtavat verohelpotukset erittäin kyseenalaisia, Hietanen toteaa.
Finnwatch kantaa huolta myös voitonsiirtoa estäviin korkovähennysrajoituksiin valmistellun infrapoikkeuksen verovaikutuksista. Jos poikkeuksen piiriin lukeutuville yrityksille annetaan vapaat kädet vähentää korkoja verotuksessa, voi ulkomaille suuntautuva voitonsiirto kasvaa merkittävästi.
Datakeskustuesta luopumista Finnwatch pitää puolestaan perusteltuna. Hallitus suunnitteli aiemmin hyvittävänsä sähköveroluokkamuutoksesta datakeskustoimijoille syntyvää verotuksen nousua uudella verotuella. Nyt hallitus kertoi luopuneensa suunnitelmasta.
– Suomi on datakeskusinvestoinneille varsin houkutteleva kohde ilman uutta tukeakin, joten datakeskusten tukemiselle verovaroin tuskin on perusteita. Verotuesta luopuminen on kuitenkin laiha lohtu, kun samalla yrityksille ja niiden omistajille kaavaillaan miljardiluokan veronkevennyksiä, Hietanen summaa.
Kuva: FinnishGovernment / Flickr, CC BY 4.0
Aiheeseen liittyvä sisältö
