Valitse kieli
Suurin osa IOI Groupin öljypalmutilojen työntekijöistä on siirtotyöntekijöitä.
Suomalaisyrityksille palmuöljyä toimittanut malesialainen IOI Group on joiltain osin parantanut työolojaan, kertoo Finnwatchin tänään julkaistu seurantaraportti. Siirtotyöntekijät maksavat kuitenkin edelleen valtavia rekrytointimaksuja, osaa heistä on harhaanjohdettu rekrytoinnissa eivätkä kaikki tiloilla työskentelevät yllä edelleenkään minimipalkkaan.
– Työpaikan saamiseksi osa työntekijöistä on ottanut kotimaassaan velkaa, joka vastaa yli vuoden palkkaa. Ongelmaa pahentaa se, että useille työntekijöille on annettu Malesiassa odottavasta työpaikasta harhaanjohtavia tietoja, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Rekrytoinnin ongelmiin puuttuminen on koko Malesian palmuöljyteollisuuden suurin haaste, johon olisi tartuttava kiireellisesti.
– Työpaikasta annettavat väärät tiedot ja valtavat maksut voivat johtaa ihmiskauppaan ja pakkotyön kaltaisiin olosuhteisiin, Vartiala muistuttaa.
Finnwatch julkaisi ensimmäisen raportin IOI Groupin työoloista vuonna 2014, jolloin yritys toimitti palmuöljyä muun muassa Nesteelle ja Paulig-konsernille. Seurantaraportti kertoo, että jotkin asiat ovat menneet parempaan suuntaan.
– IOI on poistanut työsopimuksista muun muassa työtaisteluita rajoittavat kirjaukset, nostanut koeajalta maksettavan palkan minimipalkkatasolle ja lisännyt työntekijöiden koulutusta. Yritys korjasi epäkohtia myös Finnwatchin raportin teon aikana, Vartiala sanoo.
Finnwatch kiittää IOI Groupia myös siitä, että se toimi selvityksen teon aikana avoimesti.
Myös suomalaiset palmuöljyostajat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin, vaikka kumpikaan yrityksistä ei enää käytä IOI Groupia palmuöljytoimittajanaan. Neste on käynnistänyt useita ihmisoikeuksien huomioimista parantavia hankkeita, ja Paulig-konserni on jatkanut siirtymistä kohti sertifioitua palmuöljyä ja muita kasvirasvoja.
Finnwatch muistuttaa, että IOI Group ja sen työolot ovat johtavien palmuöljysertifiointien vastuullisuussertifioimia. Sertifiointijärjestelmien työelämän oikeuksia koskevissa kriteereissä ja valvonnassa onkin monia puutteita.
– Keskeisin ongelma sertifioinneissa on, etteivät ne tällä hetkellä puutu riittävästi rekrytoinnissa esiintyviin merkittäviin ihmisoikeusriskeihin.
Finnwatchin raportti Seurantatutkimus IOI Groupin öljypalmuviljelmillä Malesiassa on luettavissa täällä >>
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Finnwatchin tänään julkaistu laaja selvitys tarkastelee työoloja Suomessa myytävän kahvin tuotannossa Brasiliassa, Intiassa ja Hondurasissa.
Kaikki Finnwatchin tutkimat kahvitilat ovat tuottaneet kahvia joillekin Suomessa toimiville paahtimoille, kuten Gustav Pauligille, Meiralle, Arvid Nordquistille ja Löfbergs Lilalle. Tiloilta löytyy ongelmia, kuten elämiseen riittämättömiä palkkoja, lapsityövoiman hyväksikäyttöä, syrjintää ja valtavia rekrytointimaksuja.
– Hondurasissa alhaisten palkkojen aiheuttamat ihmisoikeusongelmat ovat johtaneet laajamittaiseen lapsityövoiman hyväksikäyttöön. Lapsityöläisiä tavattiin kaikilla tutkituilla, myös vastuullisuussertifioiduilla, tiloilla. Nuorimmat haastatellut työntekijät olivat vain 5–6-vuotiaita, kertoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.
Intiassa Pauligille kahvia tuottaneen Tata Coffeen tiloilla ongelmat liittyvät valtaviin rekrytointimaksuihin. Kausityöntekijät joutuvat maksamaan jopa kolmanneksen palkastaan työvoimavälittäjälle. Finnwatch muistuttaa, että kohtuuttoman korkeat rekrytointimaksut voivat pahimmillaan johtaa velkaorjuuteen, joka on yksi pakkotyön muoto.
Brasiliassa tutkituilla tiloilla on parhaimmat työolot, ja ne noudattivat pääsääntöisesti Brasilian lainsäädäntöä. Joitain ongelmia kuitenkin tavattiin: esimerkiksi Meiran alihankkija syrjii työntekijöiden mukaan systemaattisesti naisia rekrytoinnissa.
Vaikka Brasilian kahvisektorin työolot ovat parantuneet, Finnwatch kehottaa yrityksiä silti varovaisuuteen.
– Gustav Pauligille ja Meiralle kahvia toimittaneita vientiyrityksiä ja osuuskuntia on voitu yhdistää tiloihin, joiden Brasilian viranomaiset ovat todenneet teettäneen työtä orjuuden kaltaisissa olosuhteissa, sanoo Kultalahti.
Finnwatch kiittää suomalaisia kahvialan toimijoita siitä, että ne ovat ilahduttavasti lisänneet vastuullisuussertifioidun kahvin tarjontaa. Vertailussa parhaiten pärjäsivät Arvid Nordquist ja Kesko, joiden kaikki omat kahvimerkit ovat vastuullisuussertifioituja. Myös Gustav Paulig, Löfbergs Lila ja SOK ovat asettaneet itselleen melko tiukkoja tavoitteita sertifioituun raaka-aineeseen siirtymisestä. Lidl Suomen vastuullisuustavoitteet eivät vakuuta kunnianhimollaan, Meiralta ja Tuko Logisticsilta ne puuttuvat täysin.
Vaikka Finnwatch suosittelee kahvitoimijoille vastuullisuussertifioidun kahvin käyttöä, se muistuttaa, että sertifioinneissa on vielä paljon parannettavaa.
– Myös tutkimillamme sertifioiduilla tiloilla oli isoja ongelmia. Sertifioinnit ja erinäiset kahviteollisuuden vastuullisuushankkeet ovat sivuuttaneet erityisesti kahvitilojen palkkatyöntekijöihin liittyviä ongelmia, joihin niiden tulisi kiireellisesti puuttua, Kultalahti toteaa.
Pyyhkeitä Finnwatchilta saavat myös trendikkäät pienpaahtimoiden kahvit, joita markkinoidaan usein vastuullisena "suorakauppana". Finnwatch katsoo, että määritelmältään epämääräisen suorakaupan väitetty vastuullisuus perustuu pelkkään luottamukseen ja heppoisiin oletuksiin.
Finnwatchin raportti Vain muruja kahvipöydältä – Suomessa myytävän kahvin sosiaalinen vastuullisuus on ladattavissa täältä >>
Lisätietoja:
Anu Kultalahti
tutkija
044 719 3096
anu.kultalahti (a) finnwatch.org
Finnwatchin tutkijana toiminut Andy Hall on saanut poikkeuksellisen laajaa kansainvälistä tukea tiistaina Thaimaassa annetun tuomion myötä.
YK:n korkein ihmisoikeuselin OHCHR arvostelee tiedotteessaan oikeuden päätöstä ja toteaa, että ihmisoikeuspuolustajan tuomitsemisen sijaan Finnwatchin raportin löydökset olisi pitänyt tutkia riippumattoman tahon toimesta. Lisäksi OHCHR:n Thaimaan paikallisosasto ilmaisi huolensa ihmisoikeuspuolustajia vastaan nostettujen syytteiden yleistymisestä Thaimaassa. Tiedote on luettavissa kokonaisuudessaan täällä >>
Yli 1 500 yritystä Euroopassa edustava Foreign Trade Association kritisoi tiedotteessaan Andy Hallin tuomiota toteamalla, että se on surullinen vastaisku ihmisoikeuksille. FTA korosti, että ihmisoikeuksia puolustavien ja työolojen parantamiseksi työskentelevien järjestöjen sananvapautta ei missään nimessa tulisi rajoittaa. Tiedote on luettavissa täällä >>
Kansainvälinen työjärjestö ILO tyrmää Andy Hallin tuomion. ILO muistuttaa lausunnossaan, että Finnwatchin raportin löydökset eivät ole uniikkeja vaan myös ILO on useaan otteeseen raportoinut Thaimaan siirtotyöntekijöiden työelämän oikeuksien loukkauksista. ILO katsoo, että tuomio voi pahimmillaan heikentää tutkijoiden, ihmisoikeusjärjestöjen ja siirtotyöntekijöiden itsensä halua tuoda julkisuuteen Thaimaassa tapahtuvia työriistotapauksia. Lausunto on luettavissa täällä >>
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Andy Hallin tuomio on suuri takaisku Thaimaan työelämän oikeuksien loukkauksia kartoittavalle tutkimus- ja raportointityölle. HRW:n mukaan sanansaattajan rankaisemisen sijaan Thaimaan hallituksen tulisi tutkia siirtotyöläisiin kohdistuvat työelämän oikeuksien loukkaukset ja painostaa yrityksiä kunnioittamaan työelämän oikeuksia. HRW:n lausunto on luettavissa täällä >>
Amnesty International toteaa lausunnossaan, että Thaimaan on otettava vakavasti velvollisuutensa suojella ihmisoikeuspuolustajia, eikä antaa yritysten ohjata oikeusjärjestelmäänsä hiljentääkseen ne, jotka tuovat esille ihmisoikeusrikkomuksia. Amnesty International kertoo, että Andy Hallia vastaan nostettuja kunnianloukkaussyytteitä käytetään yleisesti hiljentämään ihmisoikeusrikkomuksia julki tuovia tahoja. Lausunto on luettavissa täällä >>
Kansainvälinen lakimieskomissio International Commission of Jurists sanoo tiedotteessaan olevansa pettynyt Andy Hallin saamaan tuomioon. ICJ vaatii Thaimaata muuttamaan lainsäädäntöään kansainvälisten standardien mukaisiksi niin, että ne suojelisivat sananvapautta. Tiedote on luettavissa täällä >>
Kansainvälinen yritysten, ammattiliittojen ja järjestöjen liittouma Ethical Trading Initiative kritisoi Andy Hallin tuomiota. ETI:n mukaan Andy Hallilla on ollut merkittävä rooli siirtotyöntekijöiden epäoikeudenmukaisten työolojen esiintuomisessa. ETI:n tiedote on luettavissa täällä >>
Kansainvälinen kuljetustyöväen liitto ITF tuomitsee Andy Hallin saaman tuomion. ITF kertoo tiedotteessaan, että Andyn syyttämisen sijaan Natural Fruitin toiminta ja Finnwatchin raportin löydökset olisi tullut tutkia kolmannen tahon toimesta. ITF:n mukaan Andy tuomittiin kyseenalaisten lakien puitteissa kyseenalaisella tavalla. Tiedote on luettavissa tääll >>
TIEDOTE
Etelä Bangkokin rikostuomioistuin on tänään todennut Finnwatchin tutkijan Andy Hallin syylliseksi ananasmehutehdas Natural Fruitin nostamassa oikeusjutussa. Andy Hall tuomittiin neljän vuoden vankeusrangaistukseen ja 200 000 bahtin sakkoihin. Tuomiota kuitenkin lievennettiin (3 vuotta vankeutta ja 150 000 bahtia sakkoja) sillä perusteella, että Hall on ihmisoikeuspuolustaja ja on toiminut "yleisen hyvän edistämiseksi".
Hall valittaa tuomiosta. Vankeusrangaistus on ehdonalainen kahden vuoden ajan, jonka jälkeen tuomio raukeaa jos Hall ei syyllisty enää vastaaviin tekoihin.
– Olemme järkyttyneitä oikeuden päätöksestä emmekä osanneet odottaa sitä oikeudessa esitettyjen todisteiden valossa. Tämä on surullinen päivä ihmisoikeuksille ja sananvapaudelle Thaimaassa, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Finnwatch odottaa parhaillaan tarkempaa analyysia tänään annetusta oikeuden päätöksestä ja jatkaa Andy Hallin tukemista oikeustaistelussa. Ananasmehutehdas Natural Fruit on käynnistänyt kaikkiaan neljä oikeusjuttua Andy Hallia vastaan Finnwatchin vuonna 2013 julkaisemaan kaupan oman merkin tuotteiden vastuullisuutta tarkastelleeseen raporttiin liittyen.
Finnwatchin englanninkielinen tiedote saatavilla osoitteessa: http://www.finnwatch.org/en/news/408-andy-hall-found-guilty-in-a-shock-ruling-by-bangkok-court
Kuva: Flickr Creative Commons/Pieter Bas Elskamp
Tupakan aiheuttamat terveysriskit ovat yleisesti tunnettuja, ja Suomessa loppukäyttäjiin kohdistuvia terveyshaittoja ollaan parhaillaan suitsimassa uudella lainsäädännöllä. Vähemmälle huomiolle kansainvälisessä ja kotimaisessa keskustelussa ovat jääneet tupakan viljelyyn liittyvät ihmisoikeusongelmat. Tuoreet kansainväliset raportit liittävät tupakkateollisuuteen lapsityövoiman hyväksikäytön, elämiseen riittämättömät palkat ja velkaorjuuden.
Tupakkatuotteiden globaali markkina-arvo on yli 600 miljardia dollaria ja on arvioitu, että yli 20 prosenttia koko maailman väestöstä polttaa tupakkaa. Suurimpiin tupakkayrityksiin kuuluvat muun muassa Imperial Tobacco Group, Philip Morris International ja British American Tobacco. Kaikki edellä mainitut yritykset toimivat myös Suomessa markkinoiden tupakkabrändejä kuten Marlboro, Pall Mall ja West.
Jopa 90 prosenttia tupakkatuotteista viljellään niin sanotuissa riskimaissa, joissa on kohonnut riski tuotannossa tapahtuviin ihmisoikeusloukkauksiin. Suurimmat tupakan viljelijämaat ovat Kiina, Brasilia, Intia, Yhdysvallat ja Indonesia.
Tupakkateollisuuteen on vahvasti linkitetty lapsityövoiman hyväksikäyttö. Viimeisimmät työelämän oikeuksia tupakkateollisuudessa käsittelevät raportit julkaistiin keväällä Human Rights Watchin sekä Swedwatchin toimesta.
Lapsityövoiman lisäksi tupakan viljelyyn ja prosessointiin on raportoitu liittyvän elämiseen riittämättömiä palkkoja, pitkiä työpäiviä ja velkaorjuutta. Työ on terveydelle erittäin haitallista, sillä viljelyssä käytettävien torjunta-aineiden lisäksi lehtiä käsittelevät työntekijät altistuvat jatkuvasti nikotiinille.
Tämän vuoden toukokuussa julkaistun Human Rights Watchin raportin mukaan Indonesian tupakkaviljelmillä työskentelee satojatuhansia lapsia. Myös Bangladeshiin keskittyvä Swedwatchin selvitys raportoi lapsityön olevan yleistä bangladeshilaisilla tupakkaplantaaseilla.
Lapset keräävät tupakkalehtiä sadonkorjuun aikaan, levittävät torjunta-aineita, käärivät lehtiä rullalle säilytystä varten, kantavat raskaita lehtipinoja ja lajittelevat tupakkalehtiä.
Työpäivät tupakkaviljelmillä ovat pitkiä; koulussa käyvät lapset työskentelevät viljelmillä aamulla ennen kouluun lähtöä ja palaavat pelloille koulun jälkeen. Lapset, jotka eivät käy koulussa saattavat tehdä töitä jopa kymmenen tuntia päivässä. Raporttien mukaan sekä Indonesiassa että Bangladeshissa moni lapsi tekee työtä palkatta. Yleensä lapset työskentelevät perheidensä kanssa pelloilla tai sitten heidän työpanoksensa toimii vaihtokauppana palveluita tai tavaroita vastaan.
Tupakkalehtien ja viljelmillä käytettävien torjunta-aineiden käsittely on terveydelle haitallista. Nikotiini imeytyy lehdistä kehoon aiheuttaen herkästi nikotiinimyrkytyksen. Moni raporttien kenttätutkimushaastatteluihin osallistuneista lapsista kertoi kärsivänsä pahoinvoinnista, huimauksesta ja jatkuvasta päänsärystä. Lannoitteet ja torjunta-aineet puolestaan aiheuttavat muun muassa hengitystie- ja ihosairauksia.
Vaikka monikansalliset tupakkayritykset ovatkin laatineet ILO:n perussopimuksia mukailevia vastuullisuuslinjauksia koskien lapsityövoimaa, Human Rights Watchin mukaan mikään yritys ei kiellä lapsilta järjestelmällisesti kaikkia tupakan viljelyyn liittyviä työtehtäviä.
Vakavampia puutteita löytyi kuitenkin yrityksien omien vastuullisuuslinjausten, kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten sopimuksien toimeenpanosta ja valvomisesta. Tuotantoketjujen valvonta ei ole riittävää, tupakkayritysten palkkaamien konsulttien tekemä valvonta on joko puutteellista tai sitä ei suoriteta lainkaan, eikä valvonta aina ulotu alkutuotantoon saakka. Human Rights Watchin mukaan tupakkayrityksillä ei ole käytössään varteenotettavia mekanismeja ehkäistä lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Lisäksi järjestöt huomauttavat, että tupakkayhtiöiden alihankintaketjuista on vaikeaa saada tietoja ja että yritysten teettämien vastuullisuusauditointien tulokset eivät ole julkisia.
Raporteissa kritisoidut tupakkajätit British American Tobacco, Imperial Tobacco ja Philip Morris International toimivat myös Suomessa. Finnwatch oli yhteydessä tupakkayhtiöihin ja pyysi tietoa niiden markkinoiman tupakan alkuperästä ja vastuullisuusvalvonnasta. Erityisesti pyrittiin selvittämään tuodaanko Suomeen tupakkaa lapsityövoiman hyväksikäyttöön liitetyistä riskimaista.
Imperial Tobaccon Suomessa myytävissä kääre- eli sätkätupakoissa käytetään Bangladeshissa viljeltyä tupakkaa, mutta indonesialaista alkuperää olevaa tupakkaa ei yrityksen Suomessa myytävistä tuotteista löydy.
British American Tobaccon Suomen osaston toimitusjohtaja Kalle Altonen kertoi Finnwatchille, että yrityksen Suomessa myytävissä tuotteissa ei ole Indonesiasta hankittua tupakkaa. Sen sijaan bangladeshilaista alkuperää olevaa tupakkaa käytetään ajoittain Suomessa myytävissä tuotteissa.
Philip Morris International kertoi Finnwatchille, että Indonesiassa viljeltyä tupakkaa myydään pääasiassa Indonesian markkinoilla. Yritys ei kuitenkaan antanut Finnwatchille tietoja Suomessa myytävien tuotteidensa alkuperästä. Human Rights Watchin mukaan yrityksen vastuullisuustoimet ovat tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä parhaimmat. Tästä huolimatta raportti toi esille puutteita etenkin lapsityötä ehkäisevien toimien valvonnassa ja myös Philip Morris Internationalin toimintaketjuissa todettiin lapsityövoiman hyväksikäyttöä.
Tupakkateollisuuden paikoittain jopa räikeät työelämän oikeuksien loukkaukset ovat hyvä esimerkki siitä, miksi lainsäädäntöön tulisi sisällyttää yrityksiä sitovia ihmisoikeuksia koskevia huolellisuusvelvoitteita. Tupakkateollisuuden yritysvastuu alihankintaketjujen valvonnassa näyttää olevan lapsenkengissä eikä teollisuudenalalle ole luotu edes uskottavia kolmannen osapuolen sertifiointiohjelmia.
**
British American Tobaccon vastine Human Rights Watchin raporttiin on luettavissa täällä >>
British American Tobaccon vastine Swedwatchin raporttiin on luettavissa täällä >>
Artikkelia päivitetty 9.9.2016 klo 11:43.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
