Kuva: Grant Faint
Finnwatchin tänään julkaisema raportti vertailee 16:ta suomalaisyritysten käyttämää sosiaalisen vastuullisuuden sertifiointi- ja auditointijärjestelmää. Finnwatch moittii järjestelmiä työntekijöiden näkemysten sivuuttamisesta, heikkolaatuisista auditoinneista sekä puutteista läpinäkyvyydessä ja kriteerien laadussa.
Parhaiten Finnwatchin vertailussa pärjää Reilu kauppa -sertifiointi. Heikoin on mehuteollisuuden etujärjestön SGF:n kehittämä valvontajärjestelmä.
– Sosiaalisen vastuun valvontajärjestelmiä on jo vuosia arvosteltu huonoihin työoloihin johtavien rakenteiden ylläpitämisestä. Kritiikistä huolimatta ongelmiin ei juurikaan ole puututtu, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Finnwatchin mukaan prosessuaalisia oikeuksia, kuten työntekijöiden aktiivista järjestäytymisvapauden edistämistä ja järjestäytymisen mahdollistamaa elämiseen riittävää palkkaa, ei ole otettu järjestelmissä riittävästi huomioon.
– Ilman työntekijöiden järjestäytymistä ja elämiseen riittävää palkkaa on mahdotonta saada aikaan pysyviä muutoksia työoloissa, Vartiala toteaa.
Erilaisia vastuullisuusstandardeja on käytössä jo yli 170, ja auditoinnista on tullut miljardibisnestä.
– Auditointeja tehdään tuhansia joka vuosi, mutta niitä käytetään lähinnä kriteerien täyttymisen toteamiseen paperilla. Vain harvat järjestelmät seuraavat pitkän aikavälin vaikutuksia työntekijöiden oikeuksiin, sanoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.
Osansa kritiikistä saa myös ammattiyhdistysliike, jonka suhtautumista sertifiointijärjestelmiin Finnwatch moittii hajanaiseksi. Ay-liikettä tarvittaisiin varmentamaan erityisesti työntekijöiden järjestäytymisvapauden toteutuminen.
Finnwatch kaipaa sosiaalisen vastuullisuuden valvontajärjestelmiin myös viranomaisvalvontaa.
– Kuluttajilla ei ole käytännössä minkäänlaisia mahdollisuuksia vertailla lukemattomia erilaisia järjestelmiä ja tehdä niiden perusteella valistuneita ostopäätöksiä. Markkinoille on tullut myös helppoheikkejä, jotka myöntävät vastuullisuussertifikaatteja heppoisin perustein, kertoo Kultalahti.
Sertifioinneilla ja auditoinneilla on keskeinen rooli, kun yritykset pyrkivät noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteitaan.
– Valvontajärjestelmiä tarvitaan, mutta niitä tulee kehittää huomattavasti paremmiksi, Vartiala toteaa.
Lisätiedot:
Anu Kultalahti
tutkija
044 719 3096
Sonja Vartiala
toiminnanjohtaja
044 568 7465
Finnwatchin raportti Kaalimaan vartijat – Näkökulmia työelämän oikeuksia tarkastelevien sertifiointi- ja auditointijärjestelmien laatuun on luettavissa täällä >>
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä
Komissaari Jyrki Katainen ennen komission kokousta. Kuva: Euroopan komissio
EU:n komissio julkisti eilen iltapäivällä esityksensä suuryritysten julkisesta maakohtaisesta veroraportoinnista. Tilinpäätösdirektiivin muutoksella suuryritykset velvoitettaisiin erittelemään verotietojaan verkkosivuillaan. Esitystä on odotettu pitkään, sillä maakohtaisen veroraportoinnin avulla yritysten aggressiivisesta verosuunnittelusta olisi mahdollista saada tietoa huomattavasti nykyistä enemmän.
Finnwatchin mukaan komission esitys sisältää vakavia puutteita. Komissio jättäisi EU:n ulkopuolisten maiden tiedot kokonaan raportointivelvoitteen ulkopuolelle, jos maat eivät kuuluisi ns. veroparatiisilistalle. Kehitysmaista ja Yhdysvaltojen tai Kiinan kaltaisista merkittävistä talousalueista tietoja ei saataisi ollenkaan.
– Puutteidensa vuoksi komission ehdotus ei vastaa tarkoitustaan. Avoimuus ei lisäänny siinä määrin, että aggressiivisesta verosuunnittelusta saataisiin riittävästi sen torjunnassa vaadittavaa tietoa. Poliittisista syistä EU:ssa ei ole koskaan saatu laadittua kunnianhimoista listaa veroparatiiseista ja on syytä odottaa, ettei tämä lähestymistapa tule nytkään toimimaan, sanoo Finnwatchin veroasiantuntija Lauri Finér.
Panama-tietovuodon myötä verojen välttely on noussut otsikoihin kaikkialla Euroopassa. Veroparatiiseista on löytynyt myös päättäjien ja heidän lähipiirinsä sijoituksia.
– Poliittinen paine verovälttelyyn puuttumiseksi on kasvanut suuremmaksi kuin koskaan. Komission heikko maakohtaisen veroraportoinnin esitys uhkaa unionin uskottavuutta verovälttelyn kitkemisessä, Finér toteaa.
Yritykset ovat vastustaneet maakohtaista raportointia ponnekkaasti vedoten muun muassa raportoinnin kustannuksiin ja liikesalaisuuksien paljastumiseen. Finnwatchin näkemyksen mukaan esitys on vesitetty aggressiivisesta verosuunnittelusta hyötyvien etuja ajatellen.
Elinkeinoelämän lobbaus on perustunut epäolennaisuuksiin. Esimerkiksi mahdolliset raportoinnista aiheutuvat muutamien tuhansien tai kymmenien tuhansien eurojen lisäkustannukset ovat olemattomia verrattuna siihen, että raportointivelvoite koskee yrityksiä, joiden liikevaihto on vähintään 750 miljoonaa.
– Surkuhupaisaa on, että vesityksen seurauksena yritysten kustannukset ja turha sääntely tulisivat kasvamaan. Kattavampia maakohtaisia veroraportteja tullaan tulevaisuudessa vaihtamaan veroviranomaisten kesken. Nyt yritykset velvoitettaisiin laatimaan erilliset raportit verottajalle ja verkkosivuilleen. Veroparatiisilistojen laatiminen ja soveltaminen maakohtaiseen raportointiin tulee olemaan riesa kaikille osapuolille.
Finnwatch muistuttaa, että lähes kaikissa EU-maissa vastaavaa laajemmat tiedot ovat jo nyt julkisia sijoittajien ja velkojien etujen vuoksi. Kattava maakohtainen raportointi edellyttäisi, että tietoja koottaisiin myös salaisuusvaltioista. Siksi komission ehdotus vesittää mahdollisuuden lisätä tuoda yritysten aggressiivinen verosuunnittelun vaikutukset kansalaisten ja poliitikkojen tietoon.
Lisätiedot:
Lauri Finér
tutkija
040 410 9710
lauri.finer (a) finnwatch.org
Finnwatch kerää joukkorahoitusta veroparatiisipalveluita tarjoavien yritysten kartoittamiseksi. Tule mukaan tukemaan hanketta! >>
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Panama-tietovuoto paljasti Nordea-pankin ja asianajotoimisto Mossack Fonsecan auttaneen asiakkaitaan veronkierrossa. Finnwatch uskoo paljastusten olevan vain jäävuoren huippu. Yhdistys kerää nyt rahoitusta tutkiakseen muitakin veroparatiisipalveluita tarjoavia yrityksiä.
– Lukuisat pankit ja asianajotoimistot tarjoavat palveluita, joita käytetään veronkiertoon ja muuhun rikollisuuteen, sanoo Finnwatchin tutkija Lauri Finér.
Finnwatchin tänään julkistetun joukkorahoituskampanjan tavoitteena on kartoittaa veroparatiisipalveluita suomalaisille tarjoavat yritykset. Lisäksi laaditaan kattavat suositukset, joilla suitsitaan veronkiertämiseen käytettävien palvelujen tarjoamista Suomessa.
Hankkeen vähimmäisrahoitustavoite on 15 000 euroa. Jos kokoon saadaan sitä enemmän, hanketta laajennetaan myös pankkien oman aggressiivisesta verosuunnittelun tutkimiseen. Tällaisella verosuunnittelulla pankit voivat pienentää niiden voitosta maksettavaa veroa.
– Pankkien oman verosuunnittelun tutkiminen on helpompaa nyt, kun luottolaitoslaki on vuodesta 2015 alkaen edellyttänyt pankeilta maakohtaista raportointivelvollisuutta, Finér sanoo.
Joukkorahoituskampanja toteutetaan yhteistyössä Mesenaatti-palvelun kanssa. Viimeksi vuoden 2015 lopussa Finnwatch keräsi joukkorahoituksella lähes 52 000 euroa verosuunnittelua ja ihmisoikeuksia koskeviin tutkimuksiin.
Lisätiedot:
Joukkorahoituskampanja
Sonja Vartiala
toiminnanjohtaja
044 568 7465
sonja.vartiala (a) finnwatch.org
Verokysymykset
Lauri Finér
040 410 9710
lauri.finer (a) finnwatch.org
Kuva: Roman Königshofer
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kuva: Santeri Viinamäki
Neste on vuosikokouksensa alla ottanut merkittävän askeleen kohti suurempaa avoimuutta. Neste julkisti tänään yrityksen kaikki raakapalmuöljytoimittajat. Finnwatch ja useat muut järjestöt ovat vaatineet Nesteeltä alihankintaketjua koskevaa läpinäkyvyyttä jo vuosia.
Finnwatchin tietojen mukaan Neste on ensimmäinen kansainvälinen palmuöljyä käyttävä suuryritys, joka on julkaissut palmuöljynsä tavarantoimittajat. Avoimuuden avulla voidaan paremmin ja tehokkaammin puuttua ongelmiin tuotantotiloilla.
– Onnittelemme Nestettä kansainvälisesti merkittävästä edistysaskeleesta, joka tulee varmasti näyttämään esimerkkiä palmuöljyalan muille toimijoille, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Finnwatch on käynyt Nesteen kanssa tiivistä vuoropuhelua vuodesta 2014, jolloin Finnwatchin raportti Viidakon lait julkaistiin. Raportti paljasti vakavia työelämän oikeuksien loukkauksia Nesteelle palmuöljyä toimittaneen IOI Groupin toiminnassa.
– Jatkamme Nesteen palmuöljytoimittajien työolojen seuraamista ja vuoropuhelua yrityksen kanssa. Nesteen julkaisema lista raaka-ainetoimittajista on tässä tärkeä apuväline.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kuva: Finnwatch
Finnwatchin perinteisestä sesonkisuklaavertailusta selviää, että vastuullisuussertifioidun suklaan määrä on selvästi nousussa. Nyt lähes 30 prosenttia kaikista pääsiäissuklaatuotteista on vastuullisuussertifioituja.
Jo neljättä kertaa tehdyssä vertailussa Finnwatch tiedusteli vähittäiskaupan ketjuilta niiden sesongin suklaatuotteiden tarjontaa. Tavoitteena oli selvittää vastuullisuussertifioidun pääsiäissuklaan kuten pääsiäismunien, suklaafiguurien ja pääsiäiskonvehtien määrää.
Suklaan valmistuksessa käytettävän kaakaon tuotantoon liittyy erityisesti Länsi-Afrikassa merkittäviä ihmisoikeusriskejä kuten lapsityövoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa. Kolmannen osapuolen sertifioinnit ovat ainoa uskottava tapa varmistaa suklaatuotteiden vastuullisuus.
Lidl voitti taas vertailun
Lidlin hyllyiltä löytyy tänäkin vuonna eniten vastuullisia pääsiäissuklaatuotteita. Lidlin omamerkkituotteista kaikki on vastuullisuussertifioituja, ja kaikista sesongin suklaatuotteista sertifiointi löytyy 64 prosentilta. Vuodesta 2014 alkaen Lidl on voittanut jokaisen Finnwatchin sesonkisuklaita koskevan vastuullisuusvertailun.
Ruokakeskon tämän vuoden pääsiäisvalikoimassa noin 28 prosenttia suklaatuotteista on vastuullisuussertifioituja. Edellisvuonna Ruokakeskon valikoimista ei löytynyt lainkaan sertifioituja pääsiäissuklaatuotteita. Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervon mukaan Finnwatchin viimevuotinen pääsiäissuklaa-artikkeli herätteli makeisten ostotiimiä huomioimaan valikoimassa myös vastuullisesti tuotetut suklaatuotteet.
Myös muut ketjut ovat nostaneet sertifioitujen suklaatuotteiden määrää pääsiäisvalikoimissaan. Suomen Lähikaupan pienten myymälöiden sesonkivalikoimasta 40 prosentilla tuotteista (4 tuotetta), ja suurien myymälöiden valikoimasta noin 30 prosentilla (11 tuotetta) on vastuullisuussertifiointi. Finnwatchin viime vuoden vertailussa Lähikauppojen tarjonnassa oli ainoastaan yksi vastuullisuussertifioitu suklaatuote.
S-ryhmällä puolestaan on tänä vuonna arviolta 34 prosenttia vastuullisuussertifioituja pääsiäissuklaatuotteita. Edellisvuonna S-ryhmän valikoimissa oli kaksi sertifioitua pääsiäissuklaatuotetta (3 prosenttia koko valikoimasta).
Myös Stockmann on nostanut vastuullisuussertifioitujen määrää 12 prosenttiin, kun vielä vuoden 2015 pääsiäisvalikoimasta löytyi ainoastaan yksi sertifioitu tuote. Noususta huolimatta tulos on suhteellisen pieni, kun otetaan huomioon Stockmannin Helsingin myymälän erittäin suuri, yli sadan tuotteen pääsiäissuklaavalikoima.
UTZ on suosituin vastuullisuussertifiointi
Ylivoimaisesti yleisin vastuullisuussertifikaatti tänä pääsiäisenä on UTZ -sertifiointi. Jopa 90 prosenttia kaikista vastuullisuussertifioiduista pääsiäissesonkituotteista on UTZ-sertifioitu. Loput tuotteista on Reilu kauppa -sertifioitu.
Toisin kuin Reilu kauppa, UTZ-järjestelmä ei takaa viljelijälle takuuhintaa vaan kaakaotuottajille maksetaan yleisen markkinahinnan mukaan. Myös esimerkiksi järjestäytymisvapauden edistämisen osalta järjestelmien välillä on selviä eroja Reilu kaupan eduksi. Molemmat ovat mukana Global Living Wage Coalitionissa, jonka tavoitteena on nostaa työntekijöiden palkkoja sertifioiduissa hankintaketjuissa.
Lisätiedot:
Päivittäistavarakaupan suklaavalikoima
Sanna Ristimäki
Hallinto- ja tutkimuskoordinaattori
044 732 2797
Kaakaon sertifiointijärjestelmät
Anu Kultalahti
Tutkija
044 719 3096
| Ketju | Sertifioituja | Kaikki yhteensä |
| Ruokakesko | 18 | 65 |
| Lidl, omamerkkituotteet | 23 | 23 |
| Lidl, kaikki | 27 | 42 |
| Stockmann | 12 | Yli 100* |
| Suomen Lähikauppa, pienet myymälät | 4 | 10 |
| Suomen Lähikauppa, suuret myymälät | 11 | 36 |
| SOK | 24 | 70 |
| Yhteensä | 119 | 346 |
*Helsingin tavaratalon valikoima
This document has been produced with the financial assistance of the European Union. The contents of this document are the sole responsibility of Finnwatch and can under no circumstances be regarded as reflecting the position of the European Union.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
