Finnwatch vertaili kustantamoiden vastuullisuutta ja tutki työolot Suomeen kirjoja valmistavassa Hung Hing -konsernin tehtaassa Kiinan Guangdongin maakunnassa.
– Tutkimuksen aikana tehtaalla valmistettiin eurooppalaisten asiakkaiden joulutilauksia. Tehtaan maksamalla noin euron tuntipalkalla ei ole mahdollista elättää perhettä. Työntekijät tekivät jopa 80 tuntia ylitöitä kuukausittain, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Finnwatchin tutkima tehdas kuuluu Hung Hing -konserniin, jonka valmistamia kirjoja Suomessa markkinoivat ainakin Bonnier Kirjat Suomi, Egmont Kustannus, Karisto ja Kustannus-Mäkelä. Osa suomalaisista ja kansainvälisistä kustantamoista on teettänyt tehtaalla auditointeja, mutta Finnwatch pitää vastuullisuusjärjestelmiä puutteellisina.
– Teollisuuden oma vastuullisuusjärjestelmä ICTI CARE ei edistä työntekijöiden järjestäytymistä, ei vaadi elämiseen riittävää palkkaa ja sallii Kiinan työlainsäädäntöä korkeammat ylityöt tehtailla. Kunnianhimoinen SA8000-auditointikaan ei ollut onnistunut nostamaan palkkaa elämiseen riittävälle tasolle, Vartiala kertoo.
Finnwatch muistuttaa, että elämiseen riittävä palkka on ihmisoikeus. YK:n liike-elämää ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden mukaisesti yritysten on kunnioitettava ihmisoikeuksia myös toimiessaan Suomen rajojen ulkopuolella.
Monissa Finnwatchin tutkimuksessa tarkastelluissa kustantamoissa ei ole kiinnitetty huomiota riskimaista tuotavien tuotteiden vastuullisuuteen. Otavalla, Gummeruksella, Kustannus-Mäkelällä ja Kustannusosakeyhtiö Nemolla ei ole lainkaan yritysvastuulinjauksia. CIL Suomi ja Karisto viittaavat vastuullisuuteen vain ylimalkaisesti sisäisissä ohjeistoissaan. Sanoma Media Finland käyttää vastuullisuusvaatimuksia vain osassa tuotteitaan. Schildts & Söderströms jätti kokonaan vastaamatta Finnwatchin kyselyyn.
Parhaiten Finnwatchin yritysvastuuvalvontaa ja -linjauksia koskevasta vertailusta selviytyivät Egmont-konserni sekä Bonnier-konserniin kuuluvat Tammi ja WSOY. Niidenkin tulisi Finnwatchin mukaan kehittää yhteiskustanteina tuotettavien kirjojen vastuullisuusvalvontaa.
Kaikista Suomeen tuotavista kirjoista noin viisi prosenttia tulee Kiinasta. Lastenkirjoista osuus on paljon suurempi. Kiinasta tuodaan erityisesti lelumaisia kirjoja, joissa on luukkuja ja muita leikkimiseen tarkoitettuja osia.
– Joulu lähestyy ja paketteihin kääritään tänäkin vuonna runsaasti kirjoja. Jouluostoksilla kannattaa vaatia yrityksiltä lisätietoa siitä, millä tavalla ihmisoikeuksien toteutuminen on varmistettu.
Raportti "Kirjoja Kiinasta – Suomessa toimivien kustantamoiden vastuullisuus" on ladattavissa täältä >>
Lisätiedot:
Sonja Vartiala
Finnwatch ry
sonja.vartiala (a) finnwatch.org
+358 44 5687465
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kuva: Flickr Creative Commons/Lucas
Elektroniikkajätti Hewlett-Packard (HP) on julkistanut kunnianhimoiset tavoitteensa muuttaa alihankintaketjunsa rekrytointikäytäntöjä vähentääkseen siirtotyöntekijöiden käyttöön liittyviä ihmisoikeusriskejä.
HP kieltää uusien vastuullisuuslinjauksiensa myötä ulkomaisten siirtotyöntekijöiden palkkaamisen rekrytointiyritysten kautta. HP:n ulkomaisia siirtotyöntekijöitä koskevissa linjauksissa vaaditaan, että alihankkijoiden tulee rekrytoida siirtotyöntekijät suoraan tehtaiden omille palkkalistoille.
HP vaatii myös, että työntekijöiden tulee saada kirjallinen työsopimus heidän omalla äidinkielellään ennen lähtöä kotimaastaan. HP:n alihankkija tai sen käyttämä rekrytointiyritys eivät saa ottaa haltuunsa siirtotyöntekijöiden passeja ja muita henkilökohtaisia asiakirjoja.
Merkittävää on myös se, että HP kieltää uusien vastuullisuuskäytäntöjen myötä ulkomaisilta siirtotyöntekijöiltä perityt rekrytointimaksut. Alihankkijoiden tulee varmistaa, että siirtotyöntekijöiltä ei missään vaiheessa rekrytointiprosessia kerätä maksuja työpaikkaa varten.
HP toimii useissa Aasian maissa, kuten Malesiassa ja Thaimaassa, joissa siirtotyöntekijöiden oikeuksien polkeminen on tavallista. Usein siirtotyöntekijät velkaantuvat rekrytointimaksujen myötä ja suuri osa heidän palkastaan menee erilaisina vähennyksinä rekrytointiyritykselle. Kun työntekijä velkaannutetaan ja hänen liikkumisensa estetään esimerkiksi takavarikoimalla passi, on kyse jo Kansainvälisen työjärjestön ILOn määrittelemästä ihmiskaupasta ja pakkotyöstä.
– HP:n aloite toimii hyvänä esimerkkinä myös suomalaisille yrityksille sekä niiden käyttämille vastuullisuusjärjestelmille. Iso osa suomalaisyritysten alihankintaketjujen ongelmista liittyy juuri siirtotyöntekijöiden hyväksikäyttöön, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Finnwatchin syyskuussa julkaistussa selvityksessä kävi ilmi, että Neste Oilin alihankintaketjussa siirtotyöntekijöiden oikeuksien polkeminen on johtanut ihmiskauppaan ja pakkotyöhön viittaaviin käytäntöihin. Myös paljon julkisuutta saanut vähittäiskaupan ananasmehuihin liittyvä kohu liittyi juuri siirtotyöläisten hyväksikäyttöön.
– HP:n edistysaskeleet näyttävät, että rekrytointibisneksen ongelmat on tunnustettu ja niihin voidaan puuttua, Vartiala toteaa.
Yksittäisten yritysten toimenpiteiden tärkeyden ohella Finnwatch katsoo, että Aasian rekrytointibisneksen ongelmiin tulee puuttua kansainvälisissä vastuullisuusjärjestelmissä kuten Business Social Compliance Initiative BSCI:ssä ja palmuöljyyn keskittyneessä RSPO-sertifioinnissa.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kansainväliset järjestöt ICAR ja ECCJ arvioivat Suomen yritysvastuuta koskevan toimeenpano-ohjelman tänään julkaistussa raportissa. Vaikka Suomi saa kiitosta avoimuudesta, epämääräiset tavoitteet ja konkretian puute herättävät arvostelua.
Yritysvastuujärjestöt International Corporate Accountability Roundtable (ICAR) sekä European Coalition for Corporate Justice (ECCJ) julkaisivat tänään vertailevan raportin, jossa tarkastellaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden kansallisia toimeenpanosuunnitelmia.
Tähän mennessä neljä maata on julkaissut YK:n periaatteet toimeenpanevat kansalliset suunnitelmansa. Suomen suunnitelman lisäksi joukossa ovat mukana Iso-Britannia, Tanska ja Alankomaat.
ICARin ja ECCJ:n laatimassa arvioinnissa otettiin huomioon toimeenpanosuunnitelmien sisällön lisäksi myös laadintavaiheen käytännöt kussakin valtiossa. Suomi saa kiitosta erityisesti prosessin avoimuudesta ja siitä, että kansalaisjärjestöjä on kuultu prosessin eri vaiheissa.
Sisällöllisesti Suomi saa kiitosta toimeenpanosuunnitelman laaja-alaisuudesta. Tämän lisäksi raportin mukaan on hyvä, että suunnitelmaan on määritelty jokaiselle tavoitekohdalle oma vastuuministeriö sekä aikaraja, jolloin tavoite tulisi olla toteutettuna.
ICAR ja ECCJ kuitenkin toteavat raportissaan, että Suomen toimeenpanosuunnitelmassa on tavoitekohtia, jotka ovat sellaisinaan liian epämääräisiä, eivätkä anna konkreettista tietoa siitä, miten tavoite tullaan toteuttamaan.
Myös tavoitteiden perustuminen vapaaehtoisuudelle saa kritiikkiä.
Syyskuussa hallituksen iltakoulussa hyväksytty Suomen YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden toimeenpanosuunnitelma ei esitä muutoksia kansalliseen lakiin vaan keskittyy vapaaehtoisuuteen, dialogiin, koulutukseen ja tutkimukseen.
Suomesta ICARin ja ECCJ:n raportin kommentointiin osallistuivat Finnwatch ja Kepa. Lue raportti täällä >>
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Maailmantalouden tekijät on 13 kansalaisjärjestön eduskuntavaalikampanja, joka kutsuu ehdokkaita ja äänestäjiä keskustelemaan eriarvoisuudesta ja kestävästä taloudesta. Kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat esittävät omat ratkaisunsa kestävään talouteen kampanjan avauksessa tiistaina 11. marraskuuta julkaistuilla videoilla.
Tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet useimmissa valtioissa viimeisten 30 vuoden aikana. Rikkain prosentti maailman väestöstä omistaa lähes puolet koko maailman varallisuudesta.
Maailmantalouden tekijät -kampanja herättää ensi kevään eduskuntavaalien alla keskustelua siitä, miten kestävällä talouspolitiikalla voidaan puuttua eriarvoisuuteen ja luoda hyvinvointia Suomessa ja maailmalla.
PUOLUEIDEN PUHEENJOHTAJAT KERTOVAT RATKAISUNSA KESTÄVÄÄN TALOUTEEN
Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kertovat kampanjan verkkosivuilla osoitteessa www.maailmantaloudentekijat.fi tänään julkaistuilla videoilla omat ratkaisunsa kestävään talouteen ja haastavat muut eduskuntavaaliehdokkaat mukaan kertomaan, miten Suomesta tehdään kestävän talouden kärkimaa.
Maailmantalouden tekijät -kampanjan toteuttavat yhteistyössä Attac, Eettisen kaupan puolesta, Finnwatch, Kepa, Kirkon ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Plan Suomi, Solidaarisuus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Lähetysseura, Suomen UNICEF, Suomen World Vision ja WWF Suomi.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kuva: ITUC
Ammattiliitot ovat käynnistäneet kansainvälisen verovälttelyn vastaisen kampanjan, jossa ne vaativat eläkerahastoilta veroriskien hallinnan ja vastuullisen veronmaksun integroimista osaksi niiden vastuullisen sijoittamisen strategioita. Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC:n pääsihteerin Sharan Burrown mukaan investointien lyhyen aikavälin tuottojen lisäämisyritykset aggressiivisen verosuunnittelun keinoin heikentävät kansantalouksien kestävyyttä ja investointiympäristön vakautta, mikä vaarantaa eläkesijoitusten pitkän aikavälin tuottavuutta. Yritysten ja sijoittajien verojen minimointi uhkaa valtioiden kykyä rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja viime kädessä tavalliset kansalaiset joutuvat veromenetysten maksajiksi.
Julkaisemassaan vetoomuksessa ammattiliitot edellyttävät eläkerahastoilta veroriskien hallintaa ja verovastuullisuutta. Keinoina mainitaan muun muassa olemassa olevien investointien riskikartoitukset, uusien sijoituskohteiden ja sijoitusmandaattien huolelliset ennakkoarvionnit sekä sijoituskohteiden ja ulkopuolisten varainhoitajien sitouttaminen maakohtaiseen veroraportointiin ja muihin verovastuullisuutta edistäviin toimiin.
Ammattiyhdistysliikkeen esittämät aloitteet vastaavat Finnwatchin suosituksia ja ovat erittäin ajankohtaisia myös Suomessa. Finnwatch julkaisi toukokuussa 2014 suomalaisen työeläkesijoittamisen verovastuullisuutta arvioivan raportin, jonka löydökset kertoivat karua kieltään suomalaisten työeläkelaitosten verovastuullisuudesta. Työeläkelaitokset ja -rahastot sijoittavat kansalaisilta työeläkemaksuina kerättyjä varoja 37 miljardin edestä veroparatiiseihin rekisteröityjen rahastojen kautta. Ainoastaan yksi työeläkelaitos oli tehnyt selkeän linjauksen ja sitoumuksen verovastuulliseen sijoittamiseen, mutta sekään ei kuitenkaan muiden tavoin edellytä sijoituskohteiltaan ja -kumppaneiltaan riiittäviä konkreettisia toimia verojen vastuulliseksi maksamiseksi.
Ammattiliittojen vetoomuksessa kritisoidaan niitä suuryrityksiä ja liike-elämän etujärjestöjä, jotka pyrkivät hankaloittamaan kansainvälistä yhteistyötä verokeinottelun estämiseksi ja vastustavat G20-maiden tukemaa OECD:n veropohjien rapauttamista estävää nk. BEPS-hanketta (eng. base erosion and profit sifting). Hankkeen 15-kohtaisessa toimintasuunnitelmassa pyritään muokkaamaan kansainvälisiä verosääntöjä siten, että tuloja verotettaisiin siellä missä yritys tosiasiallisesti toimii ja tulonsa hankkii. OECD:n ammattiyhdistysliikkeen neuvoa-antavan komitean TUAC:in pääsihteeri John Evans vaatii eläkerahastoja pitkän aikavälin sijoittajina äänekkäämmin tukemaan BEPS-hanketta ja yrityksiä rakentaa reilumpaa kansainvälistä verojärjestelmää. Vaikka OECD:n BEPS-hankkeessa on puutteita erityisesti kehitysmaiden kannalta, on se kuitenkin vakava yritys puuttua valtioiden veropohjia rapauttaviin yritysten keinotekoisiin verojärjestelyihin.
Ammattiyhdistysliikkeen vetoomuksen on allekirjoittanut kaikkiaan 45 ammattilliittoa 19 valtiosta. Suomessa vetoomuksen on allekirjoittanut Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
