Valitse kieli
IOI Groupin tila Malesiassa. Kuva: Finnwatch
Kuukausia jatkuneet erimielisyydet Finnwatchin ja maailman johtavan palmuöljysertifioinnin RSPO:n välillä ovat yhden askeleen lähempänä ratkaisua. Tänään julkistetussa lausunnossa ja raportissa RSPO vahvistaa Neste Oilin alihankkijan tiloilta löytyneen laittoman alhaisia palkkoja.
Finnwatch raportoi liian alhaisista palkoista jo syyskuussa 2014, mutta RSPO on ennen tätä päivää kiistänyt laittomuudet sertifioimillaan IOI Groupiin kuuluvilla palmuöljytiloilla Malesiassa. Finnwatch arvosteli RSPO:ta puutteellisista auditoinneista viimeksi maaliskuussa julkaistussa seurantaraportissaan.
RSPO:lle lisäauditointeja toteuttanut British Standards Institution BSI tuo tänään julkaistussa raportissaan esiin useita ongelmia IOI Groupin palkkojen lainmukaisuudessa. BSI:n palkkoja koskevat löydökset ovat linjassa Finnwatchin syyskuussa 2014 julkistaman raportin kanssa.
Finnwatch kiittää BSI:tä palkkaan liittyvien ongelmien yksityiskohtaisesta selvittämisestä ja vaatii toimenpiteitä IOI Groupilta.
– IOI:n tulee nyt toimia vastuullisesti ja maksaa Malesian hallituksen linjauksen vastaisesta koeajasta, siihen liittyvästä liian alhaisesta vuosilomapalkasta ja muista syistä maksamatta jääneistä palkoista siirtotyöntekijöille taannehtivasti asianmukainen korvaus koron kera, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala sanoo.
Tänään julkaistussa raportissa IOI kertoo maksaneensa puuttuneita palkkoja takaisin jo yhdellä Finnwatchin tutkimalla tilalla, Pamol Barat Estatella. Finnwatch vaatii maksamattomia palkkoja takaisin kaikille alipalkkauksesta kärsineille IOI:n työntekijöille.
BSI:n raportissa nostetaan esiin myös mahdollisuus valittaa IOI:n palkoista paikallisille viranomaisille. Finnwatch kannustaa IOI:ta ilmoittamaan palkkauskäytännöistään itse Malesian viranomaisille ja toivoo yritykseltä palmuöljyä ostavia Neste Oilia ja Pauligia esittämään saman toiveen alihankkijalleen.
RSPO sertifioi 18 prosenttia kaikesta maailman palmuöljystä. Finnwatch pitää RSPO:n tänään julkaistua lausuntoa ja lisäselvitystä erittäin tervetulleena ja toivoo auditointien laadun paranevan kaikilla RSPO:n sertifioimilla tiloilla.
– Mikäli RSPO:n normaaleissa auditoinneissa puututaan jatkossa tehokkaammin työelämän oikeuksien loukkauksiin, voidaan vaikuttaa positiivisesti tuhansien haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden elämään, Vartiala toteaa.
Lähes kaikki palmuöljyn vastuullisuuteen huomiota kiinnittäneet suomalaisyritykset käyttävät vastuullisuusvalvonnassa hyväkseen RSPO:ta. Palmuöljyä on arviolta joka toisessa pakatussa ruokatuotteessa ja noin 70 prosenttia kaikesta kosmetiikasta sisältää palmuöljyä. Palmuöljystä valmistetaan myös liikenteen polttoaineita.
Finnwatchin RSPO:n auditointikäytäntöjä arvostellut seurantaraportti “Viidakon uudet lait” on saatavilla täältä >>
Finnwatchin alkuperäinen raportti “Viidakon lait” on saatavilla täällä >>
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kaikki Lidlin Favorina-pääsiäismunat on Utz-sertifioitu. Kuva: Finnwatch/CC
Finnwatch vertaili kauppaketjujen valikoimassa olevien pääsiäismunien vastuullisuutta. Lidl voitti muut ketjut jälleen selvin luvuin tarjoamalla ylivoimaisesti eniten vastuullisuussertifioituja vaihtoehtoja. Edellisen kerran Lidl vei voiton vuoden 2014 lopulla joulukonvehtien vastuullisuudesta tehdyssä vertailussa.
Lidlin sesonkivalikoimassa olevista pääsiäismunista noin 60 prosenttia on sertifioitu UTZ-sertifikaatilla. Kaikilla Lidlin omalla merkillä myytävillä Favorina-pääsiäismunilla on kaakaon UTZ-sertifikaatti. S-ryhmällä, Ruokakeskolla, Suomen Lähikaupalla ja Stockmannilla ei ole lainkaan valikoimissa vastuullisuussertifioituja pääsiäismunia.
– Tulos on muiden ketjujen osalta surkea. Kaakaon tuotannon erittäin vakavat lapsityövoimaan ja ihmiskauppaan liittyvät ongelmat ovat kaikkien tiedossa, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala sanoo.
Ketjuista lupaillaan, että tulevaisuudessa asia on toisin. S-ryhmän hankintapäällikkö Päivi Nyström kertoo vastuullisen suklaan olleen viime aikoina paljon esillä toimittajaneuvotteluissa. Sertifioitujen tuotteiden osuuden oletetaankin kasvavan tulevina sesonkeina.
Pääsiäismunia etsivän vastuullisen kuluttajan kannattaa sillä välin suunnata Lidliin tai tyytyä niukkaan valikoimaan muita pääsiäissuklaita. Rainforest Alliance -sertifioituja Maraboun pääsiäissuklaarakeita löytyy lähes kaikkien kauppaketjujen valikoimasta. K-ryhmän isoista marketeista löytyi myös Reilu kauppa -sertifioituja suklaatipuja.
Sertifioitu Maraboun Non Stop -pääsiäisrae löytyy lähes kaikkien ketjujen valikoimista. Kuva: Finnwatch/CC
Suklaamunakaupan suurin kansainvälinen brändi, Ferreron omistama Kinder, kertoi Finnwatchille suklaansa sisältävän yhteensä 30 prosenttia Utz-, Rainforest Alliance ja Reilu kauppa -sertifioitua kaakaota. Tuotesertifiointia ei Kinderiltäkään löydy.
Ferrero on julkisesti kertonut pyrkivänsä sertifioimaan käyttämänsä suklaan vuoteen 2020 mennessä.
– Vuosikausien päähän asetettu vastuullisuustavoite on OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevan ohjeiston vastainen. Ohjeisto kehottaa yrityksiä puuttumaan lapsityövoiman hyväksikäyttöön viipymättä tehokkaimmilla mahdollisilla keinoilla. On hyvä, että jotain on jo tehty, mutta tahti on aivan liian hidas, Vartiala sanoo.
Epäselvät ja harhaanjohtavat vastuullisuusväitteet lisääntymässä
Finnwatchin selvityksen aikana törmättiin suklaavalmistajien erilaisiin vastuullisuusväitteisiin, joihin ei löytynyt katetta pakkauksissa olevista sertifiointimerkeistä.
Ketjujen Finnwatchille antamissa vastauksissa mainittiin vastuullisuuden takeena muun muassa kaakaoyritysten omat vastuullisuushankkeet Quality Cocoa for a Better Life ja Source Trust. Myös pääsiäissuklaata Suomessa markkinoiva Belfine kertoo verkkosivuillaan sertifiointien ulkopuolisesta vastuullisuusohjelmasta.
– Yritysten omista vastuullisuusohjelmista ja -projekteista kertovat logot ovat löytäneet tiensä myös kuluttajapakkauksiin. Nämä eivät vastaa kolmannen osapuolen sertifiointeja ja suhtaudumme kuluttajia harhaan johtaviin merkintöihin ja vastuuväittämiin erittäin kriittisesti, Vartiala toteaa.
Finnwatch neuvoo vähittäiskauppiaita ja kuluttajia suosimaan vain yleisesti tunnustettuja kolmannen osapuolen sertifiointeja, jotka ovat esimerkiksi sertifiointialan itsevalvontaelimen Iseal Alliancen jäseniä. Kuluttajat voivat vertailla eri järjestelmiä myös kansainvälisellä Standard Map -työkalulla. Yritykset voivat Finnwatchin mukaan tehdä omia vastuullisuushankkeita, mutta niillä ei tule pyrkiä korvaamaan uskottavaa valvontaa.
Osa suklaatoimijoista kertoo myös ostavansa Utz-, Rainforest Alliance- tai Reilu kauppa -sertifioitua kaakaota vaikka niiden tuotteissa ei ole kuluttajalle näkyvää sertifiointimerkkiä. Todisteeksi yritykset toimittivat Finnwatchille esimerkiksi tuotantolaitoskohtaisen, ns. chain of custody -sertifioinnin. Finnwatch pitää epämääräisten ja vaikeasti todennettavissa olevien vastuullisuusväitteiden lisääntymistä ongelmallisena.
– On hyvä, että vastuullisesti tuotetun kaakaon käyttöä helpotetaan. Kääntöpuolella on kuitenkin väärinkäytösten lisääntyminen ja sertifiointijärjestelmien vesittyminen. Kuluttajien ja jälleenmyyjien on voitava erottaa sertifioidut tuotteet ei-sertifioiduista tuotteista, Vartiala sanoo.
Riegelein valmistaa sertifioituja ja ei-sertifioituja pääsiäissuklaita. Kuva: Finnwatch/CC
This document has been produced with the financial assistance of the European Union. The contents of this document are the sole responsibility of Finnwatch and can under no circumstances be regarded as reflecting the position of the European Union.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Finnwatchin hallitus on hyväksynyt Kuluttajaliiton yhdistyksen uudeksi jäsenjärjestöksi. Kuluttajaliiton myötä Finnwatchin jäsenjärjestöjen lukumäärä nousee kymmeneen.
– Eettisen ja kestävän kulutuksen edistäminen on Kuluttajaliiton yksi keskeisistä substanssisektoreista. Eettistä kuluttamista on hankala vahvistaa maassamme, jos yritysten yhteiskuntavastuu ei jatkuvasti parane, sanoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling.
Yritysten rooli ihmisoikeuksien kunnioittamisessa sekä ekologisen ja taloudellisen kestävyyden varmistamisessa on kasvanut merkittävästi. Yritysvastuukysymykset kuuluvatkin yhä useamman kansalaisjärjestön toimintakenttään.
– Finnwatch edustaa laajasti kansalaisyhteiskuntaa ja on keskittynyt erityisesti yrityksiin ja päättäjiin vaikuttamiseen. Yhteistyö Kuluttajaliiton kanssa lisää yhdistyksen mahdollisuuksia vaikuttaa suoraan myös kuluttajiin, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala kertoo.
Kuluttajaliitto haluaa Finnwatchin jäsenyydellä olla tukemassa järjestön toimintaa.
– Haluamme luoda entistä vahvemman siteen ja yhteisen rintaman Finnwatchin kanssa eettisen kuluttamisen ja yritysten yhteiskuntavastuun vahvistumisen puolesta, Beurling toteaa.
Finnwatch on kansalaisyhteiskunnan perustama järjestö, joka muuttaa yritysten toimintaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävämmäksi. Yhdistys on kansainvälisesti tunnustettu yritysvastuun asiantuntija, joka tuo suomalaisen lisäarvon kansainväliseen yritysvastuukeskusteluun.
Kuluttajaliiton lisäksi Finnwatchin jäsenjärjestöihin kuuluvat Kirkon Ulkomaanapu, Kepa, Kehys, Eettisen kaupan puolesta, Attac, Solidaarisuus, Dalitien Solidaarisuusverkosto, Maan Ystävät ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK.
Finnwatchin uudeksi tutkijaksi on valittu FM Anu Kultalahti. Kultalahti on työskennellyt yli 10 vuotta Amnesty Internationalin kansainvälisessä sihteeristössä keskittyen erityisesti Itä-Aasian ihmisoikeustilanteeseen. Vuosina 2013 - 2014 Kultalahti työskenteli Amnestyn kansainvälisen sihteeristön Itä-Aasian aluetoimiston tutkijana Hongkongissa.
Anu Kultalahti työskentelee Finnwatchissa Ihmisarvoisen työn ohjelman tutkijana. Ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen rahoittama ohjelma keskittyy työelämän oikeuksiin.
Kuva: Flickr Creative Commons/Kiki Follettosa
Euroopan komissio julkaisi tänään uudistuspaketin vastauksena muun muassa taannoiseen ”Luxleaks”-skandaaliin, joka koski Luxemburgin verohallinnon ulkomaisille yrityksille tehtailemia ennakkoveropäätöksiä. Luottamuksellisten päätösten avulla monikansalliset yritykset ovat välttyneet maksamasta veroja miljardien eurojen edestä koti- ja toimintavaltioissaan.
Veroavoimuuden uudistuspakettia odottavat joutuvat kuitenkin pettymään, sillä komission esittämät toimet merkitsevät vain pientä edistysaskelta. EU:n jäsenvaltioiden verohallintojen on tulevaisuudessa vaihdettava keskenään automaattisesti tietoja veropäätöksistään, jotta veron kiertämiseen voitaisiin puuttua tehokkaammin.
– Tämä on hyvä asia, mutta veropäätökset eivät olisi edelleenkään julkisesti saatavilla. Tietojen luottamuksellisuus estää mediaa ja kansalaisyhteiskuntaa valvomasta laajemmin suuryritysten aggressiivista verosuunnittelua, toteaa Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki.
On huomattava myös, että verotietojenvaihto rajoittuu Euroopan unioniin, minkä vuoksi tietoja ei saada esimerkiksi yhdysvaltalaisyhtiöistä. Verohallinnot kehittyvissä maissa jäävät ilman tietoja veropäätöksistä, joiden avulla ne voisivat puuttua EU-maiden kautta niiden veroja välttelevien yritysten toimiin.
– Muilta osin komission julkaisema uudistuspaketti sisältää lähinnä lupauksia tulevasta. Toivottavaa on, että lupauksilla olisi tällä kertaa enemmän katetta, Telkki toteaa.
Komissio aikoo muun muassa tutkia muita mahdollisia veroavoimuutta lisääviä toimia, arvioida verovälttelystä aiheutuvan verovajeen määrää veropoliittisten toimien pohjaksi sekä julkaista kesällä toimintasuunnitelman yritysverotuksen kehittämiseksi EU:ssa.
– Verotietojenvaihdon lisäksi tarvitaan todellista avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Erityisesti maakohtainen veroraportointi tulisi ulottaa koskemaan kaikkia suuryrityksiä, Telkki katsoo. Nyt komissio lupaa vasta selvittää tällaisen velvoitteen vaikutuksia.
Komission tulisi sitoutua uudistamaan EU:n vero-oikeutta perustavalla tavalla. EU:ssa tulisi arvioida nykyisten verosääntöjen haittavaikutuksia EU-maiden ja kehittyvien maiden peropohjiin. Vaikutusarvioinnin pohjalta tulee esittää konkreettisia toimia kansalaisia ja valtioita yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevan verolainsäädännön kehittämiseksi.
Finnwatchin aiempi kirjoitus ”Luxleaksista” on luettavissa täällä >>>
Lisätiedot:
Henri Telkki
Tutkija ja lakimies Finnwatch ry
040 410 9710
henri.telkki (at) finnwatch.org
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
