Valitse kieli
Kuva: ITUC
Ammattiliitot ovat käynnistäneet kansainvälisen verovälttelyn vastaisen kampanjan, jossa ne vaativat eläkerahastoilta veroriskien hallinnan ja vastuullisen veronmaksun integroimista osaksi niiden vastuullisen sijoittamisen strategioita. Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC:n pääsihteerin Sharan Burrown mukaan investointien lyhyen aikavälin tuottojen lisäämisyritykset aggressiivisen verosuunnittelun keinoin heikentävät kansantalouksien kestävyyttä ja investointiympäristön vakautta, mikä vaarantaa eläkesijoitusten pitkän aikavälin tuottavuutta. Yritysten ja sijoittajien verojen minimointi uhkaa valtioiden kykyä rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja viime kädessä tavalliset kansalaiset joutuvat veromenetysten maksajiksi.
Julkaisemassaan vetoomuksessa ammattiliitot edellyttävät eläkerahastoilta veroriskien hallintaa ja verovastuullisuutta. Keinoina mainitaan muun muassa olemassa olevien investointien riskikartoitukset, uusien sijoituskohteiden ja sijoitusmandaattien huolelliset ennakkoarvionnit sekä sijoituskohteiden ja ulkopuolisten varainhoitajien sitouttaminen maakohtaiseen veroraportointiin ja muihin verovastuullisuutta edistäviin toimiin.
Ammattiyhdistysliikkeen esittämät aloitteet vastaavat Finnwatchin suosituksia ja ovat erittäin ajankohtaisia myös Suomessa. Finnwatch julkaisi toukokuussa 2014 suomalaisen työeläkesijoittamisen verovastuullisuutta arvioivan raportin, jonka löydökset kertoivat karua kieltään suomalaisten työeläkelaitosten verovastuullisuudesta. Työeläkelaitokset ja -rahastot sijoittavat kansalaisilta työeläkemaksuina kerättyjä varoja 37 miljardin edestä veroparatiiseihin rekisteröityjen rahastojen kautta. Ainoastaan yksi työeläkelaitos oli tehnyt selkeän linjauksen ja sitoumuksen verovastuulliseen sijoittamiseen, mutta sekään ei kuitenkaan muiden tavoin edellytä sijoituskohteiltaan ja -kumppaneiltaan riiittäviä konkreettisia toimia verojen vastuulliseksi maksamiseksi.
Ammattiliittojen vetoomuksessa kritisoidaan niitä suuryrityksiä ja liike-elämän etujärjestöjä, jotka pyrkivät hankaloittamaan kansainvälistä yhteistyötä verokeinottelun estämiseksi ja vastustavat G20-maiden tukemaa OECD:n veropohjien rapauttamista estävää nk. BEPS-hanketta (eng. base erosion and profit sifting). Hankkeen 15-kohtaisessa toimintasuunnitelmassa pyritään muokkaamaan kansainvälisiä verosääntöjä siten, että tuloja verotettaisiin siellä missä yritys tosiasiallisesti toimii ja tulonsa hankkii. OECD:n ammattiyhdistysliikkeen neuvoa-antavan komitean TUAC:in pääsihteeri John Evans vaatii eläkerahastoja pitkän aikavälin sijoittajina äänekkäämmin tukemaan BEPS-hanketta ja yrityksiä rakentaa reilumpaa kansainvälistä verojärjestelmää. Vaikka OECD:n BEPS-hankkeessa on puutteita erityisesti kehitysmaiden kannalta, on se kuitenkin vakava yritys puuttua valtioiden veropohjia rapauttaviin yritysten keinotekoisiin verojärjestelyihin.
Ammattiyhdistysliikkeen vetoomuksen on allekirjoittanut kaikkiaan 45 ammattilliittoa 19 valtiosta. Suomessa vetoomuksen on allekirjoittanut Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
TIEDOTE 29.10. 
Thaimaan Prakanongin tuomioistuin on tänään hylännyt Finnwatchin tutkijaa Andy Hallia vastaan nostetut syytteet ananasmehutehdas Natural Fruit -tehtaan käynnistämässä oikeusjutussa. Natural Fruit oli haastanut tutkijan oikeuteen Finnwatchin vuonna 2013 julkaiseman kaupan oman merkin tuotteita käsitelleen raportin takia. Raportti paljasti vakavia työelämänoikeuksien loukkauksia ananasmehujen tuotannossa.
Oikeuden päätöksen mukaan syytteet on hylätty Hallin kuulusteluprosessissa tapahtuneiden laittomuuksien takia.
– Olemme helpottuneita ja iloisia siitä, että oikeus toteutui ja syytteet hylättiin, kertoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Tuomiota edeltäneessä, Thaimaassa 2.–10.9. pidetyssä oikeudenkäynnissä kuultiin muun muassa Natural Fruitin työntekijöitä. Myanmarilainen siirtotyöntekijä todisti tehtaan palkkaavan alaikäisiä lapsia ja maksavan työntekijöille laittoman alhaisia palkkoja.
– Oikeudenkäynti oli jälleen uusi vahvistus sille, että tehtaan työoloissa on Finnwatchin raportin paljastamia vakavia ongelmia. Thaimaan viranomaisten tulee välittömästi käynnistää toimenpiteet Natural Fruitin työolojen korjaamiseksi ja tehtaan oikeuteen saattamiseksi.
Tänään päättynyt oikeudenkäynti on ensimmäinen neljästä Natural Fruit -tehtaan Hallia vastaan käynnistämästä oikeusjutusta. Seuraava oikeudenkäynti käynnistyy heti seuraavana päivänä 30.10.2014. Jos Hall todetaan syylliseksi, hän voi saada jopa seitsemän vuotta vankeutta sekä joutua maksamaan miljoonien eurojen vahingonkorvaukset.
Finnwatch vaatii Natural Fruitia luopumaan kaikista muista Andy Hallia vastaan nostetuista syytteistä. Finnwatch ja sadat muut kansalaisjärjestöt pitävät oikeustoimia juridisena häirintänä, jonka tarkoituksena on haitata ihmisoikeuksien puolesta toimivan Andy Hallin ja Finnwatchin työtä.
Andy Hallin puolesta järjestetään tänään mielenosoituksia Suomessa, Alankomaissa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Suomessa mielenosoitus kokoontuu Helsingissä Thaimaan suurlähetystön eteen klo 9–11 (Bulevardi 12, Ruttopuiston puolella). Tilaisuudessa puhuvat Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin puheenjohtaja Henri Lindholm, Palvelualojen Ammattiliiton PAMin edustajiston puheejohtaja Joonas Tuomivaara sekä S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen.
Lisätietoa antavat:
1. Sonja Vartiala, toiminnanjohtaja, Finnwatch: +358(0)445687465, sonja.vartiala (a) finnwatch.org
2. Andy Hall, tutkija: +66(0)846119209, andyjhall1979 (a) gmail.com, twitter @atomicalandy
3. Nakhon Chomphuchart, Legal Advisor to Andy Hall: +66(0)818473086, nakhonct (a) gmail.com
27.10. päivitetty kysymyksiä ja vastauksia -dokumentti oikeudenkäynnistä on luettavissa täällä >>
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kuva: Giampaola Squarcina/Flickr Creative Commons
EU:n ministerineuvosto päätti tiistaina laajentaa EU-maiden veroviranomaisten välistä automaattista verotietojenvaihtoa kattamaan korot, osingot ja muut tulot sekä tilisaldot ja rahoitusomaisuuden myyntimäärät vuodesta 2017 alkaen. Tarkoitus on estää veron kiertämistä ja tehostaa verojen keräämistä EU:ssa.
”Toteutuessaan päätös on suuri voitto kaikille EU-kansalaisille ja kansalaisjärjestöille, jotka ovat ajaneet yritysten veronmaksun läpinäkyvyyttä edistäviä uudistuksia jo vuosia,” katsoo Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki.
Tähän mennessä vastuuttomat yritykset ovat voineet piilottaa tulojaan verottajilta rahoitussalaisuuksilla haitallista verokilpailua käyviin maihin, kuten Luxemburgiin, Sveitsiin tai Itävaltaan. Perinteisesti verotietojenvaihtojärjestelmä on perustunut viranomaisten erillisiin pyyntöihin, joka on ollut tehoton järjestelmä veron kiertämiseen puuttumiseksi.
Uudistus toteutettaisiin laajennuksena EU:n hallinnollisen yhteistyön direktiiviin (2011/16/EU). Merkittävää on, että esimerkiksi Luxemburg hyväksyi direktiivin uudistamisen. Myös Itävalta hyväksyi ehdotuksen, mutta onnistui neuvottelemaan direktiivin täytäänpanon myöhentämisestä vuoteen 2018. EU:n ulkopuolelta myös Sveitsin on määrä sitoutua automaattiseen verotietojenvaihtoon yhdessä EU-valtioiden kanssa.
EU:n ministerineuvoston presidentti julisti päätöksen merkitsevän ”pankkisalaisuuden loppua” veroasioiden osalta EU:ssa. Hänen mukaansa EU osoitti edelläkävijyyttä taistelussa rajat ylittävää verovilppiä ja veron kiertämistä vastaan ottamalla käyttöön OECD:n kehittämän uuden maailmanlaajuisen standardin verotietojen vaihtamiseksi.
”Uudistuksen merkittävyyttä ei voi kyseenalaistaa, joskaan pankkisalaisuuden loppua se ei vielä merkitse,” Telkki katsoo. ”Ilahduttavaa on vaihdettavien verotietojen kattavuus, mikä on välttämätön ehto sille, että verottajat pystyvät epäilemään väärinkäytöksiä ja puuttumaan niihin. Pankkien asiakkaiden yksityisyydensuojaa viranomaisten automaattisella verotietojenvaihdolla ei vaaranneta.”
Onnistuminen kuitenkin riippuu paljolti sääntelyn yksityiskohdista ja käytännön toteutuksesta. Esimerkiksi verohallintoihin tarvitaan lisää henkilöresursseja uudistuksen myötä avautuvien tietojen läpikäymiseen. On myös huomattava, että kyse on vain EU-maiden välisestä verotietojenvaihdosta.
”Automaattisen ja monenkeskisen verotietojenvaihdon tulee olla maailmanlaajuinen, jotta esimerkiksi myös kehitysmaat saisivat verotietoja EU-maiden viranomaisilta EU-ssa kotipaikkaansa pitävien monikansallisten yritysten verotiedoista puuttuakseen näiden verovälttelyyn,” Telkki toteaa.
Verotietojenvaihto on yksi askel kohti oikeudenmukaista kansainvälistä verojärjestelmää. Verotuksen läpinäkyvyyttä tulee lisäksi lisätä asettamalla kansainvälisesti toimiville suuryrityksille velvoite maakohtaiseen verotietojen raportointiin. Näiden tietojen tulee olla yleisöjulkisia, jotta verohallintojen lisäksi kansalaisjärjestöt ja poliittiset päättäjät saisivat tietoa yritysten veronmaksusta ja aggressiiviseen verosuunnittelun eri muodoista ja määristä ja voisivat puuttua siihen. Finnwatch on törmännyt tiedonsaantiongelmaan halutessaan selvittää Suomessa toimivien yritysten tytäryhtiöiden verotietoja niissä maissa, joissa yritys- ja pankkitiliomistajuustiedot eivät ole julkisia.
Telkki peräänkuuluttaa sitovaa sääntelyä, koska ”yritykset eivät ole olleet valmiita toimittamaan tietoja vapaaehtoisesti niitä pyydettäessä, minkä vuoksi rahoitusjärjestelyiden verovastuullisuutta ei ole voitu tarkemmin arvioida.”
Viime vuonna EU:ssa säädettiin kirjanpito- ja avoimuusdirektiivit, joissa vaaditaan verojen aiempaa tarkempaa raportointia maittain ja yksittäishankkeissa öljy-, kaasu- ja kaivosalan yrityksiltä sekä metsäyhtiöiltä, jotka tekevä aarniometsähakkuita. Kun direktiivien soveltamisesta on saatu kokemuksia, muiden yritysten osalta maakohtaiseen raportointiin on luvattu palata EU:ssa viimeistään vuonna 2018. Lisäksi EU:ssa pitää puuttua esimerkiksi nimettömän sijoittamisen mahdollistaviin hallintarekisterisäännöksiin ja lisätä yritysten todellisten omistajatietojen avoimuutta kattavan viranomaisrekisterin avulla.
EU:ssa on toistaiseksi puuttunut kunnianhimoa EU-maiden verojärjestelmien suurempiin uudistuksiin. Esimerkiksi EU:n komission ehdotus jäsenvaltioiden yhteisen, yhtenäistetyn yhtiöveropohjan luomisesta ei ole edennyt, sillä siitä päättäminen vaatii yksimielisyyttä. Kansalaisjärjestöt ovat peräänkuuluttaneet veroreformia, jonka perusteella yrityksiä verotettaisiin enemmän taloudellisina yrityskokonaisuuksina verotuksen kohdentamiseksi yritysten tosiasiallisen aktiviteetin mukaan niiden eri toimintamaissa. Myös muut kunnianhimoiset tavoitteet esimerkiksi vähimmäisverokannoista tai pääomaverotuksen koordinoimisesta ovat antaneet odottaa itseään.
”Kansalaisjärjestöillä riittää yritystoiminnan ja vallan vahtikoirina vielä paljon tehtävää, jotta voitaisiin puhua lähellekään verotuksen oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta EU-maiden ja niiden kansalaisten välillä saati sitten maailmanlaajuisesti,” Henri Telkki katsoo.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kuva: USAID/Flickr Creative Commons
YK:n ihmisoikeusraportoijat ovat lähettäneet Thaimaan hallitukselle selvityspyynnön Finnwatchin tutkimien ananastehtaiden Vita Food Factoryn ja Natural Fruitin työoloista.
YK:n keskeisen ihmisoikeuselimen OHCHR:n kirjeen on allekirjoittanut neljä ihmisoikeusraportoijaa: Alexandra Guáqueta, François Crépeau, Gulnara Shahinian ja Joy Ezeilo.
Huhtikuussa 2014 lähetetyssä kirjeessä Thaimaan viranomaisilta pyydetään muun muassa selvitystä siitä millaisiin toimenpiteisiin viranomaiset ovat ryhtyneet tehtaiden työoloihin ja epäiltyyn ihmiskauppaan ja pakkotyövoimaan puuttumiseksi. Ihmisoikeusraportoijat vaativat Thaimaalta myös laajempaa selvitystä siitä millä tavalla maa varmistaa, että siirtotyöntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan thaimaalaisissa yrityksissä.
Finnwatchin vuonna 2014 julkaistu raportti Vita Food Factoryn ja Natural Fruitin työoloista >>
Finnwatchin vuonna 2013 julkaistu raportti Natural Fruitin työoloista >>
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
TIEDOTE 1.10.2014
Kuva: Pablo Rios/Flickr Creative Commons
Finnwatchin tänään julkaistussa selvityksessä on käyty läpi Suomen 75 valtion kanssa solmimat kahdenväliset verosopimukset. Suomi on tukenut haitallista verokilpailua solmimalla verosopimuksia tunnettujen veroparatiisien kuten Kyproksen, Luxemburgin ja Singaporen kanssa. Vastoin kehityspoliittisia tavoitteita, osassa verosopimuksia rajoitetaan myös kehittyvien maiden verotusoikeutta ilman perusteluita.
– Suomi on sopinut joidenkin kehitysmaiden kanssa alhaisistakin lähdeverokannoista, mikä voi rapauttaa kehitysmaiden veropohjia. Esimerkiksi Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaan Sambian kanssa solmitussa verosopimuksessa Sambialle on annettu vain viiden prosentin verotusoikeus suorien sijoitusten osinkotuloihin, sanoo Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki.
Finnwatch katsoo, että osa Suomen solmimista tuloverosopimuksista on ristiriidassa kehityspoliittisten tavoitteiden kanssa. Kehityspoliittisessa ohjelmassa Suomi pyrkii vahvistamaan kehitysmaiden verotuskykyä.
Suomi suosii pääasiassa rikkaampia teollisuusmaita edustavan OECD:n verosopimusmallia, joka painottaa yrityksen kotivaltion verotusoikeutta mm. osinkojen, korkojen ja rojaltien osalta. Malli on vastoin kehitysmaiden etuja, sillä pääomatuloja ja rojalteja maksetaan enimmäkseen kehitysmaista teollisuusvaltioihin sijoittautuneisiin kansainvälisiin yrityksiin ja niiden veroparatiiseissa sijaitseviin väliyhtiöihin.
Suomi on solminut osinkojen, korkojen tai rojaltien nollan prosentin lähdeverosta myös joidenkin veroparatiiseiksi luokiteltujen valtioiden välillä, laajemmin kuin mitä EU:n direktiivit edellyttävät EU-maiden välillä. Suomen solmimissa tuloverosopimuksissa ei useimmiten ole edes keskeisiä verosopimusten väärinkäyttöä estäviä säännöksiä.
– Finnwatch katsoo, että kaikista rajat ylittävistä suorituksista tulisi periä lähtökohtaisesti ainakin pieni lähdevero, sillä näin poistetaan mahdollisuuksia ja kannustimia aggressiiviseen verosuunitteluun. Haitallista verokilpailua käyvien valtioiden kanssa tulisi tehdä lähtökohtaisesti vain verotietojenvaihtoa koskevia sopimuksia ja sitouttaa ne automaattiseen verotietojenvaihtoon, Telkki toteaa.
Finnwatch suosittelee Suomelle nykyisten ja tulevien verosopimusten vaikutusarviointeja. Sopimuksiin tulee sisällyttää keskeisimmät verosopimusten väärinkäyttöä estävät artiklat. Sopimusneuvotteluiden lähtökohdaksi kehitysmaiden kanssa tulee asettaa vähintään YK:n malliverosopimuksen tasoiset määräykset.
– Myös Alankomaita, Irlantia, Luxemburgia ja muita investointien läpikulkuvaltioita on painostettava luopumaan verosopimusten käytöstä haitallisen verokilpailun keinona, Telkki toteaa.
Lisätietoa
Henri Telkki
tutkija ja lakimies
Finnwatch ry
henri.telkki (a) finnwatch.org
puh. 040 410 9710
Finnwatchin raportti Rikkinäinen veropalapeli – oikeudenmukaisuuden toteutuminen Suomen solmimissa verosopimuksissa on luettavissa täällä >>
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
