Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Tehy, Ammattiliitto Pro, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ja Solidaarisuus yhdistävät voimansa Finnwatchin uudessa Ihmisarvoisen työn tutkimusohjelmassa.
Ainakin 30 Suomessa toimivalla yrityksellä on yhteyksiä Israelin laittomiin siirtokuntiin.
Yritykset tuovat siirtokuntatuotteita Suomeen, myyvät siirtokuntien varusteluun käytettäviä tuotteita tai palveluja ja sijoittavat siirtokunnissa toimiviin yrityksiin, Finnwatchin selvitys osoittaa.
Palestiinalaisia Israelin siirtokunnan edustalla Itä-Jerusalemissa. Kuva: Eappi
Suomen markkinoilla myydään Israelin laittomissa siirtokunnissa valmistettua kosmetiikkaa ja viinejä. Myös hedelmien ja kasvisten, vaippojen sekä hiilihapotuslaitteiden taustalta paljastuu siirtokuntayhteyksiä.
Tiedot käyvät ilmi Finnwatch ry:n Kirkon Ulkomaanavun toimeksiannosta tekemästä selvityksestä, joka tarkastelee Suomessa toimivien yritysten yhteyksiä Israelin siirtokuntiin
– Kauppaketjuilla ei ole siirtokuntatuotteiden ostamista kieltäviä linjauksia. Siirtokuntatuotteita myydään Suomessa harhaanjohtavasti israelilaiseksi merkittynä, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala kertoo.
Yritysten avoimuus niiden alihankkijoiden toiminnasta on heikkoa. Suuret globaalisti toimivat yritykset kuten Procter & Gamble ja SodaStream kieltäytyivät antamasta tietoa tuotantoketjuun tai alihankkijoihin liittyvissä kysymyksissä. Useat yritykset, esimerkiksi Siemens, Pohjoismaiden johtava sementin maahantuoja Cemex ja vesiyhtiö Eden Springs eivät vastanneet kyselyyn lainkaan.
– Yrityksillä on vastuu myös tytäryhtiöidensä ja alihankkijoidensa toiminnasta. Kieltäytyminen näitä koskevan tiedon antamisesta on huolestuttavaa, Vartiala sanoo.
Suoran tuonnin lisäksi yrityksillä on myös monia muita yhteyksiä siirtokuntiin.
VR:n junia valmistanut Alstom on mukana YK:n ihmisoikeusneuvoston tuomitsemassa, siirtokuntia Israeliin yhdistävässä Jerusalemin raitiotiehankkeessa.
Suomessa soijatuotteita markkinoivan Hälsans Kök -tuotemerkin takana oleva Osem puolestaan tekee yhteistyötä siirtokuntien rakentamiseen osallistuvan Jewish National Fundin kanssa. Ratiopharm-lääkkeitä Suomessa markkinoiva Teva hankkii siirtokunnista pakkausmateriaaleja.
– Lista yritysten yhteyksistä siirtokuntiin on valitettavan pitkä. Siirtokunnat ovat keskeinen este rauhalle ja yritysten tulisi pidättäytyä niitä tukevasta liiketoiminnasta.
Israelin siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia. Sekä YK että EU ovat tuominneet siirtokuntien olemassaolon. Vaikka myös Suomi noudattaa YK:n ja EU:n linjauksia, on julkisella sektorilla tiiviitä yhteyksiä siirtokunnissa toimiviin yrityksiin.
– Valtionyhtiöissä ja julkisissa hankinnoissa tehdään yhteistyötä siirtokuntiin liitettyjen yritysten kanssa. Myös Suomen asekauppa israelilaisten aseyhtiöiden kanssa jatkuu, ja valtion eläkerahoja sijoitetaan siirtokunnissa toimiviin yrityksiin, Vartiala toteaa.
* * *
Raportin 2. tarkistettu painos pdf-tiedostona
Lehdistökuvia voi ladata Finnwatchin Flickr-sivulta
Lisätiedot
Sonja Vartiala, toiminnanjohtaja
p. 044 56874 65
sonja.vartiala (a) finnwatch.org
Applen alihankkijayrityksen Foxconnin tehtailla Kiinassa alkaneet tarkastukset ovat joutuneet tuoreeltaan arvostelun kohteeksi.
Lue lisää: Järjestöt arvostelevat Applen uusia tehdastarkastuksia
Henri Purje on aloittanut Finnwatchissa tutkijana 9. helmikuuta.
Useiden valtionyritysten toimilla on ollut epätoivottuja vaikutuksia ihmisoikeuksiin, konflikteihin, ympäristön tilaan ja veronkiertoon. Finnwatch esittää suosituksia tilanteen korjaamiseksi.
Finnwatch osallistui valtion omistajaohjausseminaariin 17.1.2012.
Valtionneuvoston kanslia järjesti tiistaina 17.1. seminaarin yritysvastuusta valtion omistajapolitiikassa. Useiden valtionyritysten toimilla on ollut epätoivottuja vaikutuksia ihmisoikeuksiin, konflikteihin, ympäristön tilaan ja veronkiertoon, ja valtio lisäsikin marraskuussa yritystensä vastuullisuutta koskevia vaatimuksia. Esittelemme tässä artikkelissa esimerkkejä valtio-omisteisten yritysten saamasta kritiikistä ja Finnwatchin suositukset tilanteen korjaamiseksi.
Valtio omistajana
Valtio-omisteisten liiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden lukumäärä lienee yli 1000, kun tytäryhtiöt ja alakonsernit otetaan huomioon. Suomen valtio on enemmistöomistaja 21 ja merkittävä vähemmistöomistaja kahdeksassa kaupallisesti toimivassa yhtiössä. Lisäksi valtion kokonaan omistama Solidium Oy on merkittävä vähemmistöomistaja 11 pörssinoteeratussa yhtiössä, kuten Stora Ensossa ja Sampo Oyj:ssä. Valtio on omistajana myös 20 erityistehtäväyhtiössä, joilla on joku tietty valtion niille osoittama tehtävä, kuten VR:llä ja Hanselilla. Useisiin valtio-omisteisiin konserniyhtiöihin lukeutuu huomattava määrä ulkomaisia yhtiöitä.
Yritysvastuu nostaa päätään valtion omistajapolitiikassa
Valtion velvollisuuksiin yritysomistajana on kansainvälisillä foorumeilla kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota. Merkittävä avaus valtion ja yritysten roolista ihmisoikeuksien kunnioittamisessa saatiin kesäkuussa 2011, kun YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi asiasta ”Protect, respect and remedy” -ohjeistuksen. Ohjeistus selventää, että on valtioiden vastuulla varmistaa, etteivät valtio-omisteisten yritysten toimet edesauta ihmisoikeusloukkauksia. Valtio voi myös joutua juridiseen vastuuseen omistamiensa yritysten ihmisoikeusloukkauksista kansainvälisen lain kautta.
Suomen valtion omistajapolitiikkaa ohjaa 3.11.2011 hyväksytty periaatepäätös, joka sisältää valtion yhtiöomistusta koskevat tavoitteet ja periaatteet. Tuoreessa linjauksessa korostetaan aiempaa enemmän yritystoiminnan vastuullisuutta ja avoimuutta. Periaatepäätöksen liitteenä esiteltiin myös yritysvastuun raportointimalli listaamattomille valtio-omisteisille yhtiöille.
Valtio-omisteisten yritysten kohtaamaa kritiikkiä ja Finnwatchin suositukset
CASE Stora Enso: Useat järjestöt ovat arvostelleet Stora Enson toimintaa Brasiliassa ja Kiinassa, joissa sen puunistutushankkeet ovat johtaneet väkivaltaisuuksiin ja paikallisväestön maaoikeuksien rikkomiseen. Huolestuttavia uutisia ihmisoikeusloukkauksista on saatu myös Kiinasta ja Stora Enso on myöntänyt ongelmat myös omassa vuoden 2010 vuosiraportissa. Kiinassa yrityksen toimintaa tutkinut lakimies Yang Zaixin on parhaillaan vangittuna.
Finnwatch suosittelee: Valtion tulee varmistaa, että sen omistamia yrityksiä kohtaan esitetyt syytteet ihmisoikeusloukkauksista tutkitaan perusteellisesti. Tätä edellyttävät myös OECD:ssa ja YK:n ihmisoikeusneuvostossa sovitut ohjeistot, joita Suomi on toimeenpannut vain osittain. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ihmisoikeuspuolustajia kohtaan esiintyneisiin rikkomuksiin. EU:n ihmisoikeuspuolustajia koskevan ohjeiston mukaan valtioiden tulee antaa erityistä suojelua ihmisoikeuspuolustajille. Suomen tulee myös toimia aktiivisesti YK:n ”Protect, respect and remedy” -viitekehyksen vahvistamiseksi.
***
CASE Alko: Alko "tunnustaa" alkuperämerkinnöillään Golanin kukkulat osaksi Israelia: sen valikoimista löytyy Golanin kukkuloilla tuotettuja viinejä, jotka on merkitty israelilaisiksi. Israel on miehittänyt Syyrialle kuuluneita Golanin kukkuloita vuoden 1967 kuuden päivän sodasta lähtien. Aluetta ei ole Suomessa eikä muuallakaan tunnustettu kuuluvaksi Israelin alueisiin, ja YK on vaatinut alueen palauttamista.
Finnwatch suosittelee: Valtio-omisteisten yritysten tulee kunnioittaa kuluttajien oikeutta saada tietoa ostamiensa tuotteiden alkuperästä ja taustoista. Lisäksi valtion tulee antaa selkeät ohjeet konfliktialueilla tapahtuvaan yritystoimintaan. Tässä valtion tulee toimia johdonmukaisesti ja kunnioittaa konflikteja koskevien kansainvälisten sopimuksien ja linjauksien henkeä omassa omistajaohjauksessaan.
***
CASE Sampo Oyj: Yrityksellä on merkittäviä sijoituksia veroparatiiseissa sijaitsevissa rahastoissa: esimerkiksi lähes kaikki Sampo Oyj:n ulkomaisiin pääomarahastoihin sijoittamat varat, lähes 400 miljoonaa euroa, ovat veroparatiiseissa, kuten Jerseyn saarella, Caymansaarilla tai Guernseylla sijaitsevissa rahastoissa. Sampo Oyj on esimerkiksi sijoittanut suuria summia euroalueen finanssikriisistä syytetyn Goldman-Sachsin veroparatiiseissa sijaitseviin rahastoihin.
Finnwatch suosittelee: Hallitusohjelman mukaan ”Suomi toimii eturintamassa kansainvälisen veronkierron lopettamisessa.” Valtion omistamilla yrityksillä on kuitenkin merkittäviä sijoituksia veroparatiiseissa. Valtion tulee selvittää aktiivisesti miten sen omistamissa yhtiöissä voidaan luopua näistä sijoituksista. Selvityksessä voidaan hyödyntää kokemuksia muun muassa Norjasta, jossa valtio on lähtenyt kartoittamaan sijoitustensa veroparatiisien vastaisia toimia jo vuonna 2008. Lisäksi valtion tulee vaatia yhtiöiltään maakohtaisten tilinpäätöstietojen raportointia. Omistajaohjauksen periaatepäätöksessä todetaan: ”Valtio tukee omistajana korkeatasoista ja avointa raportointia yhtiön taloudesta ja toiminnasta.” Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan: ”Edistetään myös ylikansallisten yritysten maakohtaisten tilinpäätöstietojen julkistamista.” Myös Euroopan komissio on korostanut maakohtaisen raportoinnin lisäämisen tärkeyttä. Läpinäkyvyys on tärkeää rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi ja kansainvälisen veronkierron kitkemiseksi.
***
CASE Patria: Järjestöt ovat arvostelleet Patrian yhteistyötä israelilaisen Elbit Systemsin kanssa. Useissa maissa, kuten Ruotsissa ja Norjassa valtio on katkaissut yhteistyön Israelin armeijaa ja siirtokuntia varustavan Elbitin kanssa. Elbit on avoimesti mukana Israelin kansainvälistä lakia rikkovissa toimissa – yritys on muun muassa tuottanut valvontalaitteistoja Israelin laittomaksi tuomittuun, Itä- Jerusalemiin rakentamaan muuriin.
Finnwatch suosittelee: Valtion tulee antaa selkeät ohjeet konfliktialueilla tapahtuvaan yritystoimintaan. Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala allekirjoitti vuonna 2010 ICAHDin vetoomuksen, jossa vaadittiin ”Suomen ja Israelin välisen asekaupan ja sotilaallisen yhteistyön välitöntä lakkauttamista.”
***
CASE Neste Oil: Neste Oil valittiin vuonna 2011 maailman vastuuttomimmaksi yritykseksi Public Eye -kilpailussa käyttämänsä palmuöljyn takia. Yritys on kieltäytynyt julkistamasta käyttämänsä palmuöljyn määrää ja tarkkaa alkuperää. Kansalaisjärjestöt kuten Greenpeace ja Friends of The Earth syyttävät Neste Oilin osallistuvan Indonesian sademetsien tuhoamiseen ja turvesoiden raivaamiseen. Järjestöjen mukaan yritys lobbaa aktiivisesti estääkseen biopolttoaineiden kestävyyskriteerien tiukentamista.
Finnwatch suosittelee: Hallitusohjelma mukaan Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi ja pyrkii pitkällä aikavälillä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Valtion yritysten ydinbisneksen tulee tukea kestävää ilmastopolitiikkaa. Biopolttoaineiden kestävyyskriteereissä tulee ottaa huomioon kasvihuonekaasupäästöt koko elinkaaren ajalta. Viljelykasvipohjaisista polttoaineista tulee siirtyä toisen sukupolven biopolttoaineisiin. Valtio on myös sitoutunut seuraamaan OECD:n yritysvastuuohjeistuksen toimeenpanoa suomalaisyritysten toiminnassa. Kesäkuussa 2011 päivitetty ohjeisto toi kaivattua täsmennystä muun muassa siihen, että yritysten yhteiskuntavastuu ulottuu myös yritysten alihankkijoihin.
Finnwatch osallistui Valtion omistajaohjaus -seminaarin paneelikeskusteluun 17.1. Paneelikeskustelun osanottajina olivat ministeri Heidi Hautala, Esko Aho, Reijo Ruokanen, Lauri Peltola ja Sonja Vartiala. Finnwatchin tilaisuudessa pitämä puheenvuoro on nähtävissä valtioneuvoston verkkosivulla, kohdassa 57:21.
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
