Keep calm and respect human rights

SONJA FINÉR  

S-ryhmä on joutunut somemyrskyn silmään ilmoitettuaan viime viikolla poistavansa Israelista tulevat tuotteet valikoimistaan. Täysin ennalta-arvattavasti Israelin tukijat ovat jo heilutelleet natsikorttia ja syytelleet osuuskauppaa antisemitismista. Hohhoijaa.

Muutakin kritiikkiä on esitetty. Iltalehden toimittaja Mika Koskisen pääkirjoituksessa S-ryhmää syytettiin eilen myös politikoinnista ja salailusta.

Koskisen mukaan S-ryhmän päätös on “puhdas poliittinen kannanotto”. Hänen mielestään S-ryhmän olisi myös pitänyt aktiivisesti tiedottaa israelilaisten tuotteiden valikoimasta poistamisesta: “Jos S-ryhmä olisi ollut vakaasti sitä mieltä, että päätöksellä vaikutetaan Israeliin ja sitä kautta maailmanpolitiikkaan, ryhmän olisi pitänyt seistä ryhdikkäästi ja ylpeänä päätöksensä kanssa alusta asti.”

Vaikka Koskinen todistaa väkevästi, hän ei vaikuta tuntevan S-ryhmän noudattamien yritysvastuustandardien toimintaa. Politikoinnin sijaan niissä on kyse varsin arkisesta riskien arvioinnista ja niiden mukaan toimimisesta. Palataanpa siis hetkeksi perusasioihin:

Yrityksiä ohjaa YK:ssa vuonna 2011 sovittujen yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukainen huolellisuusvelvoite. Nämä säännöt koskevat kaikkia yrityksiä, myös S-ryhmää, joka on niihin erikseen julkisesti sitoutunut. 

Huolellisuusvelvoite on prosessi, jossa yritys arvioi omaa toimintaansa suhteessa haitallisiin ihmisoikeusvaikutuksiin sen arvoketjuissa. Prosessissa yritys tunnistaa arvoketjuissaan olevat ihmisoikeusriskit ja jo toteutuneet haitalliset ihmisoikeusvaikutukset. Sitten se arvioi näitä niin sanotun osallisuuskehikon kautta, eli pohtii 1) aiheuttaako se näitä riskejä/vaikutuksia suoraan itse, 2) myötävaikuttaako se niihin omalla toiminnallaan esimerkiksi liikesuhteiden kautta vai 3) onko se vain linkityksissä niihin. 

Huolellisuusvelvoitteen noudattamisessa ei ole kyse “politiikasta”, vaan ihmisoikeuksien kunnioittamisesta yrityksen omassa toiminnassa. Vastuullisesti toimivat yritykset tekevät huolellisuusvelvoitteen mukaisia valintoja joka päivä, kaikissa osto- ja muissa liiketoimintapäätöksissään. 

Osallisuuskehikon soveltaminen on harvoin yksiselitteistä. S-ryhmän kohdalla sen valikoimasta poistamat Israelissa tuotetut tuotteet liittyvät mahdollisesti osallisuuskehikon kategoriaan 2 eli myötävaikuttamiseen liikesuhteiden kautta. S-ryhmä on ostanut Israelista muun muassa taateleita, joihin liittyen Finnwatch raportoi ongelmia jo vuonna 2022. Taatelitoimittaja toimi Israelin miehittämän Länsirannan rajalla ja oli paikalliselle medialle kertonut sekoittavansa laittomissa siirtokunnissa tuotettuja tuotteita omiin tuotteisiinsa. Finnwatchin kyselyihin taatelifirma ei vastannut mitään. Jos S-ryhmää jostain voi syyttää, on se, että se on reagoinut tähän ilmeiseen riskiin melko hitaasti.

Vuoden 2022 jälkeen ihmisoikeustilanne Israelissa on pahentunut ja oikeudelliset arviot yritysten vastuusta alueella ovat tiukentuneet huomattavasti. YK:n ylimmän oikeudellisen elimen, Kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ), viime vuonna antaman lausunnon mukaan Israelin miehitys ja sen siirtokunnat palestiinalaisalueilla ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia. ICJ katsoo myös, että Israelin palestiinalaisiin kohdistamat erilaiset rajoitustoimet ovat systemaattista syrjintää ja se loukkaa useita kansainvälisten sopimusten turvaamia palestiinalaisten oikeuksia. Yritystoiminnan osalta ICJ kehotti ottamaan askeleita, joilla estetään kauppa- ja sijoitussuhteet, jotka ylläpitävät laitonta tilannetta Israelin miehittämillä palestiinalaisalueilla.

ICJ:n lausunnon jälkeen lukuisat ihmisoikeusasiantuntijat ovat katsoneet, ettei Israelin taloutta ole käytännössä mahdollista erottaa laittomasta miehityksestä ja palestiinalaisten systemaattisesta syrjinnästä sekä itsemääräämisoikeuden loukkauksista. Israelissa ei myöskään ole toimivia valtiollisia oikeussuojakeinoja palestiinalaisille.  

Eli ollaan tilanteessa, jossa:

• YK:n alainen Kansainvälinen tuomioistuin sanoo, että miehitystä ja rakenteellisia ihmisoikeusloukkauksia ylläpitävä kauppa pitää lopettaa. 
• Ihmisoikeusasiantuntijat sanovat, että Israelin taloutta on vaikeaa erottaa em. kansainvälisen oikeuden loukkauksista ja rakenteellisista ihmisoikeusloukkauksista.
• EU:ssa ehdotetaan assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä Israelin ihmisoikeustilanteen vuoksi.
• Israelin ja sen miehittämien alueiden ihmisoikeustilanne pahenee.
• Kaikki vaikutusvaltaiset tahot arvioivat Israelin suorittavan vieläpä kansanmurhaa Gazassa.  

On siis aivan selvää, että jokainen ei-politikoiva yritys, joka haluaa vain ostaa mahdollisimman helpolla vaikkapa valkosipulia, vetäytyy tässä vaiheessa Israelista. 

Tässä valossa uskomatonta ei siis ole S-ryhmän toiminta vaan se, että meillä Suomessa on edelleen myös sellaisia yrityksiä, jotka uhmaavat ICJ:n kantaa täysin avoimesti jatkamalla omaa suoraa liiketoimintaa myös Israelin laittomissa siirtokunnissa. Tämä toiminta kuuluu mitä todennäköisemmin osallisuuskehikossa kategoriaan 1.

Ja sitten on vielä se osallisuuskehikon kategoria 3 eli tilanteet, joissa yritykset ovat linkityksissä haitallisiin ihmisoikeusvaikutuksiin, mutta eivät suoraan itse aiheuta tai myötävaikuta niihin. Siihenkin kategoriaan liittyvistä tilanteista on Suomessa kohistu pitkin vuotta.

Samalla, kun S-ryhmää on kritisoitu israelilaisten tuotteiden valikoimasta poistamisesta, sitä on syytetty myös siitä, että se ei “boikotoi” Israelia riittävän kattavasti. Hauskasti sama porukka, joka syyttää S-ryhmää antisemitismistä ja ties mistä, on sitä mieltä että S-ryhmän tulisi nyt luopua myös myymälöistään pörssiyhtiö Cityconin omistamissa tiloissa. Helsingin pörssiin listattu Citycon omistaa kauppakeskuksia Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Virossa ja Tanskassa. Sen omistajiin kuuluu kuitenkin israelilaisia yrityksiä. 

On vaikea nähdä, että S-ryhmän liiketoiminta vaikkapa Lappeenrannan Isokristiinan kauppakeskuksessa aiheuttaisi suoraan tai myötävaikuttaisi Suomeen listautuneen pörssiyhtiön liikesuhteen kautta ihmisoikeusloukkauksiin Israelissa. Aivan samasta syystä me Finnwatchissa pidimme myös kesällä kohutun Flow-boikotin perusteluita kaukaa haettuna. 

Jonkinlainen linkitys haitallisiin vaikutuksiin voi kuitenkin löytyä. Se vaatisi lisää selvitystä ja tarvittaessa vaikutusvallan kasvattamista esimerkiksi yhdessä Cityconin muiden asiakkaiden kanssa. Tällaisia selvityksiä yritykset voivat vastuullisuustyössään priorisoida mahdollisten ihmisoikeusloukkausten laajuuden ja vakavuuden perusteella.

Ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen noudattaminen yrityksissä on arkipäivää. Yritysvastuudirektiivin myötä siitä on tulossa myös lakisääteistä. 

Toivotan tsemppiä S-ryhmälle kohun keskelle. Muille Israelin kauppasuhteita pohtiville yrityksille tarjoan Finnwatchin syyskuussa julkaisemaa oikeudellista opasta. 

Keep calm and respect human rights.