Varakkaat muuttavat joukolla Sveitsiin ja muita mätäkuun juttuja

SAARA HIETANEN

Varakkaisiin kohdistuvan verotuksen nouseminen julkiseen keskusteluun saa joka ikinen kerta aikaan yhden varman reaktion. Oli kyse sitten varallisuusverosta, pääomatuloihin liittyvistä veromuutoksista (kuten listaamattomien osakeyhtiöiden verohuojennuksen leikkaamisesta) tai yritysverotuksen nostamisesta, joku (useimmiten varakas yksityishenkilö) on kärppänä muistuttamassa, että veronkorotukset johtaisivat mittavaan varakkaiden ulkomaille muuttoon. 

Viimeisin esimerkki tästä ilmiöstä nähtiin pari viikkoa sitten, kun sijoittajana ja yrittäjänä tunnettu Kim Väisänen kommentoi SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan varallisuusveroehdotusta Iltalehdelle. Väisäsen mukaan Norjassa vuonna 2022 toteutetut varallisuusveromuutokset saivat rikkaimmat norjalaiset muuttamaan ulkomaille. “Sama kävisi satavarmasti Suomessa”, Väisänen summasi.

Ei ole ensimmäinen kerta, kun törmään Suomessa tietoon siitä, kuinka Norjan veromuutos ajoi miljonäärit Sveitsiin. Usein samassa yhteydessä kerrotaan myös varallisuusverokertymän pienentyneen veronkorotuksesta aiheutuneen maastamuuton seurauksena. Muualla maailmalla saattaa puolestaan törmätä esimerkkiin Iso-Britannian työväenpuolueen ajamien veromuutosten aikaansaamasta “miljonäärien joukkopaosta”. 

Molemmat esimerkit ovat muuten kivoja, mutta ne eivät saamastaan laajasta mediahuomiosta huolimatta perustu kaikilta osin faktoihin.

Puheet Norjan varallisuusverokertymän laskusta eivät ole totta

Norjassa varallisuusveron noston ja muiden samassa yhteydessä tehtyjen veromuutosten on kyllä raportoitu kasvattaneen norjalaisten miljonäärien ulkomaille muuttoa. Muuttomäärissä havaittu kasvu oli kuitenkin lukumääräisesti pientä (varakkaiden muuttajien kokonaismäärä oli joitakin kymmeniä henkilöitä) ja väliaikaista. Lisäksi muuttojen syynä oli todennäköisesti ennemminkin Norjan arvonnousuveroon tehdyt korjaukset kuin varallisuusveron korotus. Vuosi 2022 oli nimittäin viimeinen vuosi, jolloin varakkailla oli mahdollisuus välttyä Norjassa asumisaikana kerrytettyjen arvonnousujen verotukselta muuttamalla ulkomaille viideksi vuodeksi. Tieto porsaanreiän umpeutumisesta sai monet tarttumaan siihen viime hetkellä. 

Olipa muuttojen syy mikä hyvänsä, niiden verovaikutus näyttää joka tapauksessa olleen ihan muuta kuin mitä somea selaamalla ja uutisia lukemalla voisi kuvitella. 

Somessa kiertää edelleen säännöllisesti alla esitetty passeja varakkaille sijoittajille järjestelevän CitizenX:n jakama kuva, jossa kerrotaan Norjan veronkorotuksen johtaneen varallisuusverokertymän pienenemiseen 448 miljoonalla dollarilla. Juuri näihin lukuihin Suomessakin usein viitataan, kun Norjaa käytetään varoittavana esimerkkinä siitä, mitä tapahtuu, jos varakkaisiin kohdistetaan lisäveroja.

Kuvan luvut vaikuttavat kuitenkin olevan pahasti pielessä. Kuvassa miljonäärien kerrotaan vieneen mukanaan varallisuutta 54 miljardin dollarin arvosta ja annetaan ymmärtää, että tämä olisi pienentänyt Norjan varallisuusverokertymää lähes 600 miljoonalla dollarilla. 

Todellisuudessa miljonäärien varallisuusveronalaista omaisuutta siirtyi vuosien 2021–2023 aikana ulkomaille 54 miljardin Norjan kruunun edestä. Dollareissa tämä tekee noin 5,5 miljardia. Korjattu luku vie pohjan koko laskelmalta. (Luvuista ja niiden oikeellisuudesta on aiemmin käyty keskustelua muun muassa täällä).

Tukea paljon puhutuille veromenetyksille ei löydy muistakaan lähteistä. Norjan valtiovarainministeriön ennusteisiin pohjaavasta, norjalaisen analyysiyhtiö NyAnalysen koostamasta ja Civita-thinktankin julkaisemasta kuvaajasta nähdään, miten Norjan varallisuusverotulot ottivat ison harppauksen vuonna 2022. Sen sijaan, että verokertymä olisi sukeltanut, se on siis noussut ennätystasolle. Tuoreimmissa ennusteissa kasvun ennakoidaan jatkuneen myös vuosina 2024 ja 2025.

Myös Iso-Britannian “miljonäärien joukkopako” osoittautunut kuvitteelliseksi

Viime viikolla julkaistu Tax Justice Networkin (TJN) selvitys osoittaa puolestaan, että Iso-Britannian “miljonäärien joukkopako” -uutisoinnin pohjana ollut raportti on käytännössä puppua. Raportin tuotti konsulttiyhtiö Henley & Partners, joka on ollut mukana suunnittelemassa muun muassa Maltan sittemmin laittomaksi todettua kultaisen passin ohjelmaa. Uutisoinnissa joukkopaon syyksi esitettiin uuden työväenpuoluejohtoisen hallituksen suunnitelmat muun muassa niin kutsuttuun non-dom regimeen kohdistuvista muutoksista.

TJN käy selvityksessään läpi Henley & Partnersin käyttämää dataa, jonka perusteella puheet miljonäärien joukkopaosta Iso-Britanniasta näyttäytyvät hyvin erikoisina: miljoonäärien kokonaismäärään suhteutettuna maastamuutto on ollut todella pientä – vain 0,3 prosenttia kaikista miljonääreistä muutti pois kohutun “joukkopakovuoden” 2024 aikana. Myös muissa Henley & Partnersin top10-ulosmuuttomaiksi nimeämissä maissa poismuuttaneiden miljonäärien suhteelliset osuudet jäivät pieniksi. TJN kertoo myös raportin metodologian herättävän paljon kysymyksiä ja tuloksista vedettyjen johtopäätösten olevan osin ristiriitaisia. Vaikka mediajuttujen perusteella voisi toisin luulla, verotuksen ja maastamuuttojen yhteydestä ei raportissa ole minkäänlaista näyttöä. Tältä pohjalta Henley & Partnersin raporttia on vaikea pitää kovin uskottavana näyttönä siitä, että veromuutokset saisivat aikaan varakkaiden massamuuttoa. 

Ilmiön rajallisen skaalan puolesta puhuvat myös monet viimeaikaiset tutkimukset. Tutkimusten mukaan varakkaimpiin kohdistuvan verotuksen nosto tyypillisesti kasvattaa varakkaiden maastamuuttoja, mutta ilmiön mittakaava on sen verran pieni, että sen vaikutuksetkin jäävät vähäisiksi. Tuoreita tutkimuksia aiheesta löytyy esimerkiksi täältä ja täältä. 

Verojärjestelmä kaipaa uudistamista

Varakkaiden nykyistä tehokkaammalle verotukselle on ilmeinen tarve, sillä nykyinen ison osan varallisuuden kasvusta verotuksen ulkopuolelle rajaava verojärjestelmä on johtanut varallisuuden merkittävään keskittymiseen niin meillä Suomessa kuin muuallakin maailmalla. Samalla keskittyy valta, kuten Yhdysvaltojen viimeaikaisista esimerkeistä nähdään. Keinoja varakkaimpien tehokkaaseen verotukseen on siis syytä pohtia jo ihan demokratian säilymisenkin kannalta. Toki myös suunnitellut puolustusmenojen lisäykset pakottavat miettimään, mistä varat tässä taloustilanteessa voidaan kerätä.

Keskustelua ultravarakkaiden verotushaasteista ja mahdollista ratkaisuista onkin käyty viime aikoina aktiivisesti niin EU:ssa, YK:ssa kuin G20-maiden kokouksissakin. Varallisuusvero on ilman muuta yksi vaihtoehto. Muita vaihtoehtoja voisivat olla esimerkiksi realisoitumattomiin arvonnousuihin purevat veroinstrumentit, joiden avulla varakkaimmat saataisiin maksamaan veroja myös holdingyhtiöihin ohjatuista tuloista. Suomessa toki voitaisiin ihan ensiksi korjata listaamattomien osinkoverohuojennus ja perua perusteettomilla itserahoitusasteilla markkinoidut yhteisöveron alennukset.

Ja jos varakkaisiin kohdistuvan verotuksen aikaansaama muuttoilmiö pienehköstä mittakaavastaan huolimatta aiheuttaa huolta, on veromenetysten riskiä mahdollista pienentää ottamalla käyttöön muuttohetken realisoitumattomiin arvonnousuihin kohdistuva arvonnosuvero tai ulottamalla verotus muulla tapaa muuton jälkeiseen aikaan. Lisäksi yksi ilmeinen ratkaisu on kansainvälinen koordinaatio, johon meneillään olevat YK:n veroneuvottelut tarjoavat ennennäkemättömän tilaisuuden.

Verojärjestelmän uudistustoimia ei siis kannata jättää tekemättä varakkaiden joukkopaon pelossa.