Oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän periaatteet

Kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmaston lämpeneminen ja sen mukanaan tuomat lisääntynyt kuivuus, metsäpalot, vaaralliset myrskyt ja tulvat ovat heikentäneet jo nyt ihmisten elinolosuhteita ja terveyttä. Ihmiskunnan on siirryttävä nopeasti nykyisestä luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilitalouteen perustuvasta yhteiskunnasta kohti planeetan rajoja kunnioittavaa, ekologisesti kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa. Tätä muutosta kutsutaan ekologiseksi siirtymäksi. 

Seuraavat oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän periaatteet on laadittu yhteistyössä ay-liikkeen, ympäristö-, kehitys-, ja sosiaalialan järjestöjen, kirkon sekä maataloustuottajien kanssa.

 1. Ekologinen kriisi torjutaan

Maapallon lämpeneminen on rajoitettava puoleentoista asteeseen esiteollisesta ajasta. Luontokato tulee pysäyttää.

 2. Tietoperustaisuus

Tarvittavista toimista tehtävät päätökset tulee pohjata parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon.

 3. Etupainotteisuus

Tarvittavien toimien mittaluokkaa ja nopeutta arvioitaessa on huomioitava niin varovaisuusperiaate kuin tulevat sukupolvet. Tästä syystä tarvittavat päästövähennykset ja luontokatoon puuttuvat toimet tulee tehdä etupainotteisesti. Suomen kaltaisten rikkaiden maiden vastuu on tehdä näitä toimenpiteitä kehittyviä maita nopeammin sekä osallistua kehittyvien maiden ilmasto- ja luontokatotoimien rahoittamiseen.

 4. Johdonmukaisuus

Siirtymän tulee olla suunnitelmallista ja pitkäjänteisesti toteutettavaa. Suomen tulee laatia asiantuntijatietoon pohjautuva konkreettinen ja jatkuvasti päivitettävä suunnitelma siitä, miten koko yhteiskunnan kattava oikeudenmukainen ekologinen siirtymä on mahdollista toteuttaa kokonaisuutena. Siirtymässä on tärkeää huomioida politiikkajohdonmukaisuus: myös toimien, jotka eivät ole suoraan kytköksissä ekologiseen siirtymään, tulee olla linjassa siirtymän kanssa.

 5. Ihmisoikeusperustaisuus

Oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän ytimessä ovat ihmisoikeudet. Ilmasto- ja luontokatotoimien on noudatettava Suomen ihmisoikeusvelvoitteita.

 6. Ketään ei jätetä

Ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen. Siirtymätilanteissa erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa ja heikoimmassa asemassa oleviin sekä marginalisoituihin ja syrjinnälle alttiisiin ihmisiin ja turvattava heidän oikeuksiensa toteutuminen. Myös siirtymäaloilla toimivat työntekijät, maatalousyrittäjät ja yrittäjät tulee tunnistaa, ja heitä tulee tukea.

 7. Eriarvoisuus vähenee

Oikeudenmukainen ekologinen siirtymä vähentää köyhyyttä sekä sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta. Siirtymästä aiheutuvien kustannusten oikeudenmukainen jako edellyttää progressiiviseen verojärjestelmään perustuvaa rahoituspohjaa.

 8. Ihmisarvoista työtä

Siirtymässä on varmistettava sekä Suomessa että maailmalla työvoiman oikeudenmukainen siirtyminen hiilivapaisiin tuotanto- ja palvelutehtäviin päivittämällä osaamista sekä luomalla ihmisarvoista työtä sekä hyvälaatuisia työpaikkoja.

 9. Osallistavuus

Työmarkkinaosapuolilla, kansalaisjärjestöillä, muilla sidosryhmillä ja yksittäisillä ihmisillä on oltava mahdollisuus osallistua ilmasto- ja luontokatotoimien suunnitteluun, toteutukseen ja päätöksentekoon sekä tehtyjen toimien arviointiin.

 10. Siirtymän seuranta

Suomessa ekologisen siirtymän etenemistä ja sen vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen, työllisyyteen ja osaamiseen, taloudelliseen eriarvoisuuteen, huoltovarmuuteen sekä haavoittuviin, marginalisoituihin ja syrjinnälle alttiisiin ihmisiin on seurattava erillisellä mittaristolla esimerkiksi osana ilmastovuosikertomusta. Ilmastovuosikertomuksessa tulisi tarkastella myös niitä kansainvälisiä vaikutuksia, joita Suomen ekologisella siirtymällä on muihin maihin, ja erityisesti kehittyviin talouksiin.

Periaatteisiin sitoutuneet organisaatiot: 
Akavan Erityisalat, Aktivistimummot, Ammattiliitto Jyty, Ammattiliitto PRO, Amnesty Suomi, Animalia, Arvoliitto, Attac, Changemaker, Crash, Creatura Think & Do Tank, Dalitien solidaarisuusverkosto, Dodo, Eettisen kaupan puolesta Eetti, Eläkeläiset, Emmaus Helsinki, Reilu kauppa, Filantropia, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS, Finnish Agri-Agency for Food and Forest Development FDD, Finnwatch, FinnWID - Naiset kehitystyössä, Greenpeace, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY, Ihmisoikeusliitto, Ilmastoisovanhemmat, Ilmastovanhemmat, Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL, Kansainvälinen solidaarisuussäätiö, Kansainvälinen solidaarisuustyö KV-Solid, Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS, Kohtuusliike, Kuluttajaliitto, Linnalan Setlementti, Luomuliitto, Luontoliitto, Lääkärin Sosiaalinen Vastuu LSV, Maailmanvaihto, Maan ystävät, Marttaliitto, Muusikkojen liitto, Natur och Miljö, Opiskelijoiden liikuntaliitto OLL, Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY, Paliskuntain yhdistys, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Parecon Finland, Pidä Lappi Siistinä, Pidä Saaristo Siistinä, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, Pro Luomu, Prometheus-leirin tuki, Protect Our Winters POW, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA, Rakennusliitto, Save Pond Hockey, Settlementtiliitto, Siemenpuu-säätiö, Sininauhasäätiö Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, STTK, Suomalaiset kehitysjärjestöt - Fingo, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, Suomen Caritas, Suomen Ekomodernistit, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen ortodoksinen kirkko, Arkkipiispan kanslia, Suomen Permakulttuuriyhdistys, Suomen YK-liitto, Suomen YK-nuoret, Suomen Ylioppilaskuntien liitto SYL, Taksvärkki, Takuusäätiö, Tampereen ylioppilaskunta TREY, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto, Teme, Tehy, Tekniikan Akateemiset TEK, Teollisuusliitto, Vaasan Setlementti, Vegaaniliitto, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut, Yleinen Lehtimiesliitto, Ympäristökasvatusjärjestö FEE, Ympäristömerkintä Suomi.