Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Tulevan hallituksen pöydällä on vaikeita ilmastopoliittisia ratkaisuja, jotka tulevat vaikuttamaan kansalaisten arkeen. Selvitimme puolueiden kannat kahteen toimenpiteeseen, joilla ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta voidaan vahvistaa.
Venäjän sotatoimista Ukrainassa aiheutunut polttoaine- ja sähkökulujen nousu on ajanut monet pieni- ja keskituloiset taloudelliseen ahdinkoon, mikä on omiaan vähentämään kansalaisten tukea ilmastotoimille. Etenkin paljon ajaville ja kotiaan sähköllä tai öljyllä lämmittäville monet hintoihin vaikuttavat ilmastotoimet, kuten päästökauppa ja polttoaineverotus, näyttäytyvät herkästi yksinomaan negatiivisina asioina.
Pelko ilmastotoimien aiheuttamista lisäkustannuksista on aiheellinen, kun päästövähennyksiin on saatava uutta vauhtia tällä vuosikymmenellä esimerkiksi päästöhinnoittelua laajentamalla ja kiristämällä. Jotta ilmastopolitiikalla on kansalaisten tuki, tällaisten toimien suunnittelussa tulisi huomioida vaikutusten oikeudenmukaisuus. Sen tärkeyttä korosti hiljattain myös hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC.
Mitä oikeudenmukaisuus tarkoittaa käytännössä? Muun muassa sitä, että siirtymätoimista yhteiskunnalle syntyvät kulut jaetaan oikeudenmukaisesti ja että kasvavien päästöverojen vaikutuksia kompensoidaan heikoimmassa asemassa oleville.
Finnwatch selvitti vaalien alla puolueiden suhtautumista valittuihin oikeudenmukaisuustoimiin osana veroja koskevaa kyselyä, johon vastasivat kaikki nykyiset eduskuntapuolueet. Kyselyssä puolueille esitettiin kaksi ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuteen liittyvää väitettä, joiden kanssa puolueet ilmaisivat monivalintavastauksin olevansa joko (täysin tai osittain) samaa tai eri mieltä. Puolueiden oli myös mahdollista vastata, ettei puolueella ole aiheeseen kantaa. Lisäksi puolueilla oli mahdollisuus avata vastaustaan sanallisesti.
Progressiivisen verotuksen rooli jakaa puolueet kahtia
Ensimmäisessä väittämässä puolueita pyydettiin ottamaan kantaa siihen, edellyttääkö ekologisesta siirtymästä aiheutuvien kustannusten oikeudenmukainen jako progressiiviseen verojärjestelmään perustuvaa rahoituspohjaa.
Kysymyksen tausta-ajatuksena on se, että ekologinen siirtymä aiheuttaa väistämättä kuluja myös yhteiskunnalle, ja parhaassa taloudellisessa asemassa olevien tulee kantaa näistä kustannuksista muita suurempi vastuu. Verotuksella vaikutetaan siihen, miten kustannukset yhteiskunnassa jakautuvat. Progressiivisen verotuksen rooli on tunnistettu myös kansalaisjärjestöjen ja kirkollisten toimijoiden tukemissa oikeudenmukaisen siirtymän periaatteissa.
Puolueista SDP, vasemmisto, vihreät ja keskusta olivat väittämän kanssa joko täysin tai osittain samaa mieltä. Avoimissa vastauksissa kantaa perusteltiin oikeudenmukaisuudella. Vihreät totesi, ettei vihreä siirtymä saa aiheuttaa köyhyyden lisääntymistä. Keskustan mukaan on oikeudenmukaista, että ne kantavat enemmän, joilla on suuremmat hartiat.
Väittämän kanssa eri mieltä (osin tai täysin) olivat kristillisdemokraatit, kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja liike nyt. Näistä useammat perustelivat vastaustaan sillä, että Suomen verotus on nykyisellään riittävän progressiivista.
Perussuomalaiset totesi verotuksen olevan jo progressiivista, ja RKP katsoi, ettei progressiota tule lisätä nykyisestä. Kokoomus piti puolestaan tärkeänä työn verotuksen alentamista etenkin korkeimmissa rajaveroasteissa. Viimeksi mainittu tarkoittaa käytännössä ansiotuloverotuksen progression lieventämistä nykyisestä.
Verotuksen progressiivisuudesta puhuttaessa on hyvä huomioida, että Suomessa kokonaisverotus kääntyy nykyisellään regressiiviseksi kaikista hyvätuloisimpien kohdalla. Toisin sanoen verojen suhteellinen osuus tuloista nousee vain tiettyyn tulotasoon asti ja kääntyy sen jälkeen laskuun. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että pääomatuloja verotetaan korkeita ansiotuloja kevyemmin, ja kaikista hyvätuloisimpien kohdalla pääomatulojen osuus kokonaistuloista on suuri. Pääomatulojen verotukseen vaikuttavat sekä kaksiportainen pääomaveroaste että pääomatuloihin kohdistuvat lukuisat huojennukset.
Pääomatulojen matalan verotuksen lisäksi verojärjestelmään vaikuttaa myös arvonlisäveron regressiivisyys, joka kumoaa tuloveron progression pienituloisimmilta. Verotuksen progressiivisuus voi laskea entisestään, kun päästöverojen osuus tulevaisuudessa kasvaa: tasaveroluonteensa vuoksi lisääntyvät päästöverot loiventavat verojärjestelmän progressiota, jos sitä ei samanaikaisesti vahvisteta muilla toimin.
Hiiliosingon käyttöönottoa tukee vain kolme puoluetta
Kasvavien päästöverojen regressiivisyys voitaisiin kääntää progressiiviseksi hiiliosingon avulla. Toisessa kysymyksessä puolueilta tiedusteltiinkin niiden kantaa hiiliosingon käyttöönottoon tilanteessa, jossa päästöverot lisääntyvät nykytasosta.
Hiiliosingolla tarkoitetaan päästöverotuottojen palauttamista takaisin kansalaisille esimerkiksi kaikille samansuuruisina maksuina. Sen tavoitteena on kääntää päästöverojen tulonjakovaikutukset pienituloisia suosiviksi vaarantamatta kuitenkaan päästöverojen ohjausvaikutusta. Hiiliosingon käyttöönotto on saanut tukea useista kansainvälisistä tutkimuksista, ja Yhdysvalloissa yli 3 500 ekonomistia ovat allekirjoittaneet hiiliosinkoa Yhdysvaltoihin vaativan kannanoton. Suomessa sen hyötyjä on tuonut esiin muun muassa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus sekä talouspolitiikan arviointineuvosto.
Hiiliosingon käyttöönottoa tukivat (osittain tai täysin esitetyn väittämän kanssa samaa mieltä olleet) SDP, vasemmisto ja vihreät. RKP:llä ei ollut aiheeseen kantaa. Kristillisdemokraatit, kokoomus, keskusta, perussuomalaiset ja liike nyt suhtautuivat hiiliosinkoon kielteisesti (osittain tai täysin eri mieltä väittämän kanssa).
Käyttöönottoa tukeneiden puolueiden avoimissa vastauksissa painotettiin muun muassa sosiaalista oikeudenmukaisuutta, eriarvoisuuden vähentämistä ja pienituloisten tukemista. Kriittisesti hiiliosinkoon suhtautuneista puolueista kokoomus, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset kantoivat huolta siitä, että uusi hiiliosinkojärjestelmä tekisi päästöjen ohjauksen kokonaisuudesta vaikeaselkoisen tai vaikeasti hallittavan. Kokoomus ja RKP katsoivat myös, ettei nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän päälle kannata rakentaa uusia etuuksia. Tarvittaessa kokoomus tukisi pienituloisia olemassa olevien sosiaalietuuksien kautta. Näiden yhtenä haasteena on kuitenkin se, etteivät kaikki tukea tarvitsevat pienituloiset lukeudu sosiaalietuuksien saajiin, jolloin tuilla tavoitettaisiin vain osa avun tarpeessa olevista.
Kokoomus toi vastauksessaan esiin myös huolen siitä, että hiiliosinko heikentäisi päästömaksujen ohjausvaikutusta. Jos kuluttajille maksettava palautus olisi sidoksissa kuluttajan maksamien päästöverojen määrään, tämä olisikin iso ongelma: motivaatiota pienentää omia päästöjään ei saadun kompensaation vuoksi olisi. Hiiliosingon tapauksessa saatu palautus on kuitenkin riippumaton maksettujen päästöverojen määrästä, jolloin päästöjen leikkaaminen kannattaa aina taloudellisesti. Ohjausvaikutuksen säilymistä onkin pidetty yhtenä hiiliosingon keskeisistä vahvuuksista.
Oikeudenmukaisuuden näkyminen tulevan hallituksen ilmastopolitiikassa
Hallitustunnustelujen alla ilmastopoliittinen keskustelu on pyörinyt paljolti sen ympärillä, onko perussuomalaisten ja kokoomuksen toisistaan melko kaukana olevista ilmastokannoista mahdollista muovata molempia puolueita tyydyttävä hallitusohjelma. Siinä missä perussuomalaiset ovat vaatineet muun muassa EU:n päästökaupan keskeyttämistä ja Suomen hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050, kokoomus on ilmoittanut pitävänsä kiinni vuoteen 2035 asetetusta hiilineutraaliustavoitteesta. Tältä osin SDP:n ja kokoomuksen kannat vaikuttavat olevan toisiaan lähempänä.
Muita eroja kuitenkin löytyy paljon, ja ekologisesta siirtymästä aiheutuvien kustannusten jaon oikeudenmukaisuutta koskevissa kysymyksissä kokoomus ja perussuomalaiset vaikuttavat olevan huomattavasti lähempänä toisiaan. Finnwatchin kyselyssä esitettyjen oikeudenmukaisuustoimien osalta SDP:n kannat eroavat selvästi kahden muun suuren puolueen kannoista.
Tulevan hallituksen ilmasto- ja veropolitiikkaa on vielä aikaista lähteä ennakoimaan, mutta näyttää selvältä, että jos hallitus rakennetaan kokoomuksen ja perussuomalaisten ympärille, lopputuloksena voi olla ilmastotoimissa jarruttamista taikka eriarvoistavaa ilmastopolitiikkaa, jossa tasaveroluonteiset päästöverot lisääntyvät progressiivisten tuloverojen laskiessa. Kokoomuksen ja SDP:n muodostama hallitus tuskin jarruttelisi ilmastotoimissa ihan yhtä paljon, mutta toimien oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen olisi tälläkin kokoonpanolla hyvin epävarmalla pohjalla.
Tuli hallituspohjaksi mikä tahansa, edessä lienee isoja kompromisseja niin ilmastotoimien riittävyyden kuin oikeudenmukaisuudenkin saralla.
