Finnwatch julkaisi kesäkuussa 2023 tutkimusartikkelin Suomen suosituimpien sähköautomerkkien vastuullisuudesta. Tarkasteluun valittiin kahdeksan sähköautoja markkinoivaa yritystä, jotka myyvät kymmentä Suomen suosituinta (2022) sähköautomerkkiä. Yritykset olivat Volkswagen sekä Volkswagen-konserniin kuuluva tsekkiläinen Škoda, Volvo Cars, Geely Holdingsin ja Volvo Carsin yhteisyritys Polestar sekä Tesla, Nissan, BMW ja Kia. Artikkeli sai laajan mediahuomion, ja useat automerkkejä edustavat tahot kommentoivat artikkelia julkisuudessa. 

Korealaisen Kian maahantuoja Astara Auto Finland selitti Kian heikkoa menestystä Finnwatchin alkuperäisessä vertailussa sillä, ettei se ehtinyt vastata Finnwatchin kysymyksiin ajoissa.

“Olemme pyytäneet Finnwatchilta lisäaikaa vastauksien toimittamiselle, mutta valitettavasti he eivät ole joustaneet. Kia suhtautuu asiaan sen vaatimalla vakavuudella, ja vastaukset alkuperäisiin kysymyksiin ovat työn alla Koreassa”, yhtiöstä kerrottiin STT:lle. 

Tosiasiassa Finnwatch antoi yhtiölle toistuvasti lisäaikaa vastausten toimittamiseen. Kaikkiaan yhtiöllä oli ollut yhteensä kaksi kuukautta aikaa toimittaa vastaukset. Artikkelin julkaisun jälkeen Finnwatch lähestyi Kian maahantuojaa uudelleen ja lupasi julkaista yhtiön mahdolliset vastaukset kesän jälkeen. Kia ja sen maahantuoja Astara Auto Finland eivät kuitenkaan ole vieläkään vastanneet alunperin huhtikuussa 2023 lähetettyihin kysymyksiin. Näin ollen Finnwatchilla ei ole syytä päivittää Kiaa koskevaa vastuullisuusarviotaan.

Myös Nissan Suomi kummeksui mediassa yhtiön saamaa heikkoa arviota Finnwatchin alkuperäisessä artikkelissa. Nissan Suomessa epäiltiin, että Finnwatch ei ole saanut Nissanilta kaikkia vastauksia. Nissan Suomesta oltiin myös suoraan Finnwatchiin yhteydessä ja luvattiin toimittaa lisää vastauksia. 

Nissanin pääkonttorilta toimitettiin Finnwatchille lisätietoa syyskuussa ja lokakuussa, ja vastattiin osaan kysymyksistä. Yhtiö kertoi, ettei se voi vastata kaikkiin Finnwatchin kysymyksiin liikesalaisuuksiin vedoten. Ilman vastausta jääneet kysymykset koskivat muun muassa tiettyjen mineraalien käyttömääriä ja arvoketjuun kuuluvien kaivosten nimiä. Selkeää tietoa yhtiön arvoketjuissa kaivostasolla mahdollisesti tehtävistä vastuullisuusauditoinneista ei myöskään saatu. 

Lähettämissään uusissa vastauksissa yhtiö antoi muun muassa lisätietoa huolellisuusvelvoiteprosesseihinsa liittyen. Nissan myös kertoi ottavansa vuoden 2023 aikana käyttöön whistleblower-järjestelmän Nissanin itsensä aiheuttamien ihmisoikeusloukkauksien raportoimiseksi. Lisäksi yhtiö kertoo aikomuksenaan vahvistaa vuoropuhelua vaikutusten kohteena olevien ryhmien kanssa arvoketjuissaan. Finnwatchin aiemmin moittimaan ostojen lopettamiseen sekä epäselvyyksiin korjaavista ja korvaavista toimista (remedy) ei kuitenkaan saatu lisätietoa. Yhtiön ohjeistukset alihankkijoille kehottavat edelleen ongelmatilanteissa, tai edes ongelmia epäiltäessä, ostojen lopettamiseen. Tämä on kansainvälisten yritysvastuustandardien vastaista.

Polestarin mukaan se ei ollut vastannut Finnwatchin alkuperäiseen kyselyyn inhimillisestä virheestä johtuen. Polestarin verkkosivuilla olevan julkisesti saatavan materiaalin perusteella Finnwatch arvioi kesällä, että yrityksen vastuullisuusprosessit eivät kaikilta osin perustu uskottaviin kansainvälisiin standardeihin, yritys ei anna avoimesti tietoa mineraaliarvoketjuistaan ja tiedot niitä koskevasta vastuullisuusvalvonnasta ovat suppeita. Finnwatch moitti Polestaria myös siitä, että se ei ole kaivossertifiointijärjestelmä IRMAn jäsen ja että se ei vastannut Finnwatchin kyselyyn.

Polestar toimitti Finnwatchille syksyllä lisätietoja tätä artikkelia varten. Polestar selvensi, että se noudattaa toiminnoissaan huolellisuusvelvoitetta, ja antoi prosesseistaan lisätietoja. Yritys kartoittaa arvoketjujensa ympäristö- ja ihmisoikeusriskejä, ja pyrkii välttämään ja vähentämään niitä erilaisilla toimenpiteillä kuten auditoinneilla. Finnwatchin kysyttyä tarkempia tietoja kaivostasolla käytettävistä auditointijärjestelmistä Polestar kertoi RSC Global -yhtiön vastaavan Polestarin auditoinneista. Edellä mainittuja auditointeja hallinnoi ja teettää Polestarin alihankinnasta vastaava Volvo Cars. Polestarin henkilöstö ei siis itse suoraan teetä auditointeja, mutta yhtiö kertoi säännöllisesti seuraavansa auditointien tuloksia Volvo Carsin kautta. Polestar ei kertonut Finnwatchille arvoketjuunsa kuuluvien kaivosten tarkempia tietoja vedoten salassapitosopimuksiin.

Polestar antoi kuitenkin lisätietoa korjaavista ja korvaavista toimenpiteistään (remedy). Yhtiön mukaan jos sen arvoketjuissa nousisi esiin väärinkäytöksiä, niistä laadittaisiin korjaavia toimenpiteitä koskeva suunnitelma (Corrective Action Plan, CAP). Jos mahdollista, suunnitelmassa määriteltäisiin muun muassa toimenpiteitä uhrien suojelemiseksi ja heidän palauttamiseksi tilanteeseen, jossa he olisivat, ellei kielteistä ihmisoikeusvaikutusta olisi tapahtunut. Esimerkiksi lapsityövoimaa koskevassa tapauksessa tällaisia toimenpiteitä voisivat yrityksen mukaan olla ihmisarvoisen työn tarjoaminen asianomaisen lapsen perheen aikuisille kotitalouden jäsenille tai huolenpitoa, jolla voidaan minimoida riski siitä, että lapset siirtyvät entistä vaarallisempaan työhön. Polestarin mukaan myös oikeudenhaltijoita ja heidän edustajiaan kuullaan korjaavia toimenpiteitä määritettäessä. Myös anteeksipyynnöt voisivat tulla kysymykseen. 

Polestarin osalta Finnwatch voi siis päivittää vastuullisuusarvioitaan. Polestarin antamista lisätiedoista voidaan päätellä, että sen yritysvastuuprosessit perustuvat uskottaviin kansainvälisiin standardeihin. Polestar antoi joitain tietoja mineraaliarvoketjujaan koskevasta valvonnasta ja se vastasi Finnwatchin kyselyyn.

Suositukset

Yrityksille

• Yritysten tulee ottaa käyttöön ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi, joissa yritykset kartoittavat arvoketjunsa, tunnistavat ketjuissa olevat ihmisoikeusriskit ja osallisuutensa niihin, sekä ryhtyvät toimenpiteisiin riskien välttämiseksi ja vähentämiseksi. Olennainen osa asianmukaista huolellisuutta on mahdollisten vaikutusten kohteena olevien ryhmien kuuleminen merkityksellisellä tavalla.
  
  
• Kansainväliset yritysvastuustandardit edellyttävät myös, että jos haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia on päässyt tapahtumaan, ne korjataan ja/tai korvataan. Siksi yritysten tulee liittää huolellisuusvelvoiteprosessiinsa myös korjaavat ja korvaavat toimenpiteet, eli niin sanotut remedy-prosessit.
  
  
• Huolellisuusvelvoiteprosessista ja sen mukaisista toimenpiteistä tulee raportoida selkeästi. Useiden sähköautoyhtiöiden jo valitsemaa käytäntöä laatia erillistä mineraalikohtaista raportointia voidaan pitää hyvänä, sillä mineraalit ovat sähköautoyhtiöille keskeisiä riskiraaka-aineita.
  
  
• Mineraaliarvoketjut tulisi julkaista mahdollisimman kattavasti kaivostasolle asti. Arvoketjuja koskevan tiedon avoimuus on keskeinen keino sidosryhmille tuoda yhtiöiden tietoon arvoketjuissa olevia epäkohtia. Ilman avoimia tietoja arvoketjuista, monet haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset jäävät pimentoon eikä yritysten käyttöön ottamien huolellisuusvelvoiteprosessien tehokkuutta voida arvioida käytännön tasolla.
  

Päättäjille

• Suomen tulee edistää parhaillaan käynnissä olevissa yritysvastuudirektiivin trilogineuvotteluissa kunnianhimoista yritysvastuudirektiiviä. Euroopan parlamentin kanta yritysvastuudirektiiviin on hyvä pohja EU-elinten väliselle kompromissille.
  
  
• Yritysvastuudirektiivissä riskiperusteiset huolellisuusvelvoitteet on ulotettava toimitusketjussa aina raaka-ainetuotannon tasolle asti. Toimitusketjujen läpinäkyvyyttä on edistettävä paitsi yritysvastuusääntelyn keinoin myös lisäämällä tullitietojen yleisöjulkisuutta. Tähän tarjoutuu mahdollisuus nyt kun EU:n tullikoodeksia uudistetaan.
  
  
• EU:ssa jo hyväksytyn akkuasetuksen kansallisessa toimeenpanossa tulee kiinnittää huomiota toimeenpanokeinojen tehokkuuteen. Toimeenpanon yleisöjulkisuus tulee varmistaa esimerkiksi siten, että asetuksen/lain piiriin kuuluvien yritysten nimet ja viranomaisille toimittamat materiaalit julkaistaan käyttökelpoisessa tietokannassa. Myös yksilöidyt tiedot viranomaisten yrityksille antamista kehotuksista, määräyksistä ja sanktioista tulisi olla löydettävissä valvovan viranomaisen verkkosivustolta tai em. tietokannasta.
  
  

Finnwatchin työtä vihreän siirtymän materiaalitarpeita koskevien vastuullisuuskysymysten kartoittamiseksi on tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroista. Hankkeemme akkumineraalien vastuullisuuden kartoittamiseksi jatkuu, ja seuraavaksi haluamme tutkia, miten yritysten vastuullisuuslupaukset toteutuvat kaivostasolla. Tue työtämme lahjoituksella!