Finnwatchin tänään julkaisema seurantaraportti tarkastelee Outokummun ferronikkeliostoihin Brasiliassa liittyvien ympäristö- ja ihmisoikeusongelmien ratkaisemista.
Alkuperäiskansa xikrinien edustajat syyttävät edelleen Outokummun alihankkijaa Valea ympäristönsä pilaamisesta. Valtio-omisteinen Outokumpu on keskeyttänyt ostot kaivoksesta ja ottanut isoja askeleita eteenpäin vastuullisuustyössään.
Finnwatch nosti vuonna 2021 esiin ihmisoikeusongelmat teräsyhtiö Outokummun arvoketjuissa Brasiliassa. Outokumpu oli vuosia tehnyt ferronikkeliostoja brasilialaisen kaivosyhtiö Valen Onça Puman kaivoksesta Amazonin alueelta. Kaivosta syytetään alkuperäiskansa xikrinien terveyden ja kulttuurin vaarantamisesta ja siitä, että se on käynnistetty ilman asianmukaisia konsultaatioita. Xikrineihin ja heidän käyttämäänsä ravintoon on kertynyt raskasmetalleja kuten lyijyä.
– Vuosikausia kestäneiden oikeusprosessien jälkeen xikrinit ja Vale ovat saavuttaneet sopimuksen ja ratkaisseet osan kiistoista, iloitsee Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.
Vastineeksi lukuisten oikeuskanteiden lopettamisesta kaivosyhtiö maksaa nyt alkuperäiskansalle kuukausittaisia rahasuorituksia. Vuonna 2022 vahvistettua sopimusta on pidetty käänteentekevänä osapuolten välisille suhteille. Saavutetusta sovusta huolimatta Finnwatchin seurantaraporttiin haastatellut xikrinit ovat edelleen tyytymättömiä kaivosyhtiö Valen toimintaan.
– Ongelmien ja tyytymättömyyden ytimessä on xikrinien kulttuurille ja elinkeinoille äärimmäisen tärkeä Cateté-joki. Konflikti ei ratkea ennen kuin joen tilanne korjataan, Finér summaa.
Cateté-joen saastumisen ratkaiseminen ei kuulu Valen ja xikrineiden välille solmitun sopimuksen piiriin. Xikrinit, brasilialaisen Parán yliopiston tutkijat sekä alueellinen syyttäjä pitävät Valea edelleen syyllisenä joen ja sen ympäristön pilaantumiseen, ja oikeudenkäynti yhtiötä vastaan jatkuu. Pilaantumisesta kerätty tutkimusnäyttö on kuitenkin osoittautunut ristiriitaiseksi.
– Kiitämme Outokumpua siitä, että se on vuonna 2024 tukenut kiistan ratkaisemista teettämällä oman asiantuntija-analyysin Cateté-joen tilanteesta. Analyysi auttaa osaltaan priorisoimaan joen ympäristöä koskevia jatkotutkimuksia, Finér sanoo.
Outokummun tilaama analyysi arvostelee Parán yliopiston tutkimusten luotettavuutta. Analyysi esittää erilaisia lisäselvitystarpeita joen sedimentin tutkimiseksi sekä Valen kaivoksen prosessointilaitoksen savukaasujen vaikutusten selvittämiseksi.
Outokumpu ei ole jatkanut vuonna 2021 keskeyttämiään ostoja Onça Puman kaivoksesta, ja se on asettanut Valelle vastuullisuusvaatimuksia. Outokumpu on tehnyt merkittäviä muutoksia ihmisoikeuksia koskevaan vastuullisuustyöhönsä ja lisännyt huomattavasti ihmisoikeusosaamistaan sekä ottanut käyttöön systemaattisia vastuullisuusprosesseja. Myös Valen vastuullisuustyössä on otettu askeleita eteenpäin.
– Vuonna 2021 Vale kieltäytyi kommentoimasta konfliktia Finnwatchille. Nyt se kävi kanssamme pitkään dialogia. Toivomme yhtiön avoimuuden lisääntymisen ja sen asiakkaiden aktivoitumisen auttavan xikrinien kohtaloon vaikuttavien ongelmien ratkaisemisessa, Finér kertoo.
Alle 2 000 ihmisestä koostuvan xikrin-kansan taistelu maailman suurimpiin kuuluvaa kaivosyhtiötä vastaan on oppikirjaesimerkki vallan epätasaisesta jakautumisesta globaaleissa arvoketjuissa.
– Iso osa xikrineistä puhuu vain omaa kayapo-kieltään. Kaikilla heistä ei ole luku- eikä kirjoitustaitoa, eikä heidän kylissään ole verkkoyhteyksiä, Finér kuvaa.
Euroopan unionissa on viime vuosina kehitetty sääntelyä, jolla yrityksille asetetaan laki-sääteinen velvollisuus huolehtia ihmisoikeuksista ja ympäristöstä niiden toimintaketjussa.
Tärkein yksittäinen sääntelyinstrumentti on heinäkuussa 2024 voimaan astunut yritysvastuudirektiivi, jota implementoidaan parhaillaan kansalliseen lainsäädäntöön.
Uhrien oikeussuojaa kuitenkin heikennettiin direktiivistä käytyjen neuvottelujen loppusuoralla, jolloin Suomi vaati ja sai tekstistä poistettua ryhmäkanneoikeuden. Käytännössä tämä muutos tarkoittaa, että esimerkiksi kansalaisjärjestöt eivät voi nostaa kanteita uhrien puolesta.
– Xikrinit ovat elävä esimerkki siitä, että ryhmäkanneoikeuden poistaminen yritysvastuudirektiivistä oli merkittävä virhe, joka tulee korjata viimeistään direktiivin määräaikaistarkastelun yhteydessä, Finér sanoo.
Tutustu raporttiin Oikeutta etsimässä.
---
Raportin laatimista on tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroista.