Finnwatch tutki, millaista tietoa Suomen suurimmat yritykset raportoivat ilmastotyöstään. Ilmastoa koskevista suunnitelmistaan kattavimmin raportoivat kattavimmin raportoivat Ilmarinen, Nokia ja Stora Enso, heikoimmin Kesko.
Finnwatchin tänään julkaistu selvitys perkaa kymmenen suuryrityksen ilmastoa koskevat siirtymäsuunnitelmat, joista ne ovat raportoineet tänä keväänä ensimmäistä kertaa uuden kestävyysraportointidirektiivin myötä. Suunnitelmien pitäisi antaa selkeä kuva siitä, miten yrityksen liiketoiminta sovitetaan yhteen sen kanssa, että ilmaston lämpeneminen tulee rajoittaa puoleentoista asteeseen.
Puutteellisin suunnitelma oli Keskolla, jonka raportoima siirtymäsuunnitelma jättää käsittelemättä 99 prosenttia yrityksen päästöistä. Puute johtuu siitä, ettei Kesko käsittele suunnitelmassaan päästöjä, jotka syntyvät myytävien tuotteiden valmistuksessa, vaan keskittyy lähinnä myymälöiden ja logistiikan energiankulutukseen.
– Omassa toiminnassa käytetyn energian päästöjen vähentäminen on tärkeää, mutta kokonaiskuvassa mitätöntä, jos liiketoiminta pysyy muuten ennallaan. Ilman selvää suunnitelmaa myytyjen tuotteiden päästöjen vähentämiseksi on epäselvää, miten Kesko aikoo saavuttaa pitkän aikavälin ilmastotavoitteensa, Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola sanoo.
Myös muiden yritysten siirtymäsuunnitelmien raportoinnissa oli puutteita. Asetettuja päästövähennystavoitteita ei aina perustella tai esitetä todellisina päästötonneina. Myös sitä, millaisia muutoksia liiketoimintamalleihin tarvitaan ei ole useinkaan uskottavasti kuvattu. Epämääräisen esitystavan tai sisällöllisten puutteiden vuoksi suunnitelmista ei saa selkeää kokonaiskuvaa.
Raportointivaatimuksiin nähden vähiten puutteita oli Ilmarisella, Nokialla ja Stora Ensolla. Vaikka erilaiset puutteet olivat tarkastellussa joukossa melko yleisiä, ainoastaan Neste sanoi suoraan, ettei sillä vielä ole erillistä raportointistandardin mukaista siirtymäsuunnitelmaa. Sekin tosin raportoi siirtymäsuunnitelmaa koskevassa tekstissäään suuren osan siirtymäsuunnitelmalta edellytetyistä tiedoista.
– Ensisijaista olisi tietysti, että kaikilla yrityksillä olisi perusteellisesti vaatimusten mukaan raportoidut suunnitelmat. Mutta jos näin ei ole, on tärkeää olla avoin puutteista eikä jättää niitä rivien välistä tulkittaviksi, Leipola sanoo.
Finnwatchin selvityksessä tarkasteltiin myös yritysten raportointia jo toteutuneista päästöistä. Tältä osin yritykset suoriutuivat selvästi paremmin ja johdonmukaisemmin, vaikka kaikilta löytyi vähintään yksittäisiä puutteita. Kattavimmin tietoa päästöistään antoi Nokia, joka oli vahvin myös Finnwatchin vuonna 2023 laatimassa yritysten päästöraportointia koskevassa arvioinnissa.
– Aiempaa kattavammat lakisääteiset vaatimukset tuovat aivan uudenlaista läpinäkyvyyttä yritysten toiminnan vaikutuksiin. Ilmastoraportointiin keskittyneen tarkastelumme perusteella raportoinnissa on jo ensimmäisellä kierroksella otettu iso askel eteenpäin. Seuraavaksi on tärkeää, että käytännöt vakiintuvat yhdenmukaisiksi, Leipola sanoo.
Erityisesti Finnwatch toivoo parannuksia yritysten raporttien vertailtavuuteen. Uuden sääntelyn piti parantaa vertailtavuutta, mutta ensimmäisen raportointikierroksen käytännöt osoittautuivat varsin kirjaviksi.
– Raportoinnin puutteiden korjaaminen onnistuisi melko kevyillä toimenpiteillä kuten parantamalla raportoinnin ohjeistusta, korjaamalla standardien käännöksissä havaittuja eroavaisuuksia ja pelkästään sillä, että yritykset ottavat seuraavalle kierrokselle oppia ensimmäisistä raporteista. Esimerkiksi selvityksessämme havaittujen parhaiden käytäntöjen yleistyminen olisi selvä askel eteenpäin, Leipola toteaa.
Euroopan komission alkuvuodesta 2025 antama niin sanottu Omnibus I -esitys uhkaa kuitenkin pistää juuri alkaneen kestävyysraportoinnin perusteellisemmin uusiksi heti alkumetreillä. Raportointia ohjaavia standardeja on jo alettu muokata, minkä lisäksi raportointivelvoitteen laajentamista keskikokoisiin yrityksiin on lykätty ja päätös laajentamisen perumisesta on poliittisessa käsittelyssä.
– Useat raporttimme kohdeyritykset kertoivat meille uuden raportointimallin vahvistaneen heidän vastuullisuustyötään. Niin parlamentin kuin jäsenmaiden tulee kuulla tämä viesti ja pysäyttää tarpeettomat kevennykset, Leipola sanoo.
Uusien raportointivaatimusten taustalla on EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD), jonka tavoitteena on varmistaa yritysten kestävyystietojen kattavuus ja aiempaa parempi vertailtavuus. Ilmastoa koskevan siirtymäsuunnitelman ja muiden ilmastotietojen lisäksi raportointivaatimukset kattavat laajasti myös muita, muun muassa ympäristöön ja ihmisoikeuksiin liittyviä vastuullisuusseikkoja. Finnwatchin tarkastelussa olivat mukana Ilmarinen, Kesko, Kone, Neste, Nokia, Nordea, OP Ryhmä, Sampo, Stora Enso ja UPM.
Tutustu raporttiin Uusia näkymiä vastuullisuuteen –
Suomen suurimpien yritysten ilmastotiedot ensimmäisissä CSRD-raporteissa.
