Yritysten päästölaskennassa ja siitä raportoinnissa on paljon parannettavaa. Finnwatchin selvityksessä ainoa täysiin pisteisiin yltänyt yritys oli Nokia. Myös valtionyhtiöt Finnair ja Fortum pärjäsivät hyvin. Hiilineutraaliusväittämiä viestinnässään käyttäneiden pk-yritysten päästötiedoissa oli eniten puutteita.

Finnwatchin tänään julkaisema raportti arvioi, miten yritykset laskevat päästöjään ja raportoivat niistä julkisuuteen. Päästölaskennassa tehtyjä valintoja ja oletuksia avataan usein julkisuuteen vain vähän. Raportoituja päästöjä ei myöskään yleensä suhteuteta riittävän selvästi yrityksen ilmastotavoitteiden etenemiseen.

– Päästövähennystavoitteet asetetaan usein vuosien tai vuosikymmenen päähän. On ongelmallista, että sidosryhmät eivät voi luotettavasti seurata ovatko luvatut päästövähennykset toteutumassa vai ei, Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola sanoo.

Raportissa vertailtiin 24 Suomessa toimivan yrityksen julkista päästöraportointia. Tarkasteltavien yritysten joukossa olivat Suomen suurimmat yritykset, suurimmat valtionyhtiöt sekä otos selvästi pienempiä yrityksiä. Pienemmät yritykset valittiin tarkasteluun siksi, että ne olivat viestineet toimintansa olevan hiilineutraalia. Tällaisen väitteen perusteella niiden saatettiin olettaa arvioineen päästöjään, jotta ne on voitu kompensoida.

– Suurten yritysten raportointi oli selvästi kehittyneintä, mitä selittää se, että niihin kohdistuu ulkopuolelta tämän suhteen eniten vaatimuksia, Leipola sanoo.

Raportissa käytetyillä kriteereillä ainoa täysiin pisteisiin yltänyt yritys oli Nokia, joka raportoi päästöistään ilmastotietojen avoimuutta edistävän CDP-järjestelmän mukaisesti. Muutkin CDP-järjestelmää käyttävät yritykset, esimerkiksi valtionyhtiöt Finnair ja Fortum, pärjäsivät hyvin. Valtionyhtiöt Posti ja VR olivat puolestaan selvityksen parhaat yritykset, jotka eivät raportoi CDP:lle.

– Mitä pienempi yritys, sitä enemmän puutteita löytyi. Osittain tämä selittyy sillä, että laskentaan ja raportointiin on käytettävissä vähemmän resursseja. Toisaalta jos päästöjä kuitenkin lasketaan ja niistä tehdään markkinointiväittämiä, pitäisi yksityiskohdista aina pystyä kertomaan avoimesti, Leipola sanoo.

Osalla hiilineutraali-termiä viestinnässään käyttäneistä yrityksistä päästölaskenta oli satunnaista tai kertaluontoista. Tällöin raportointi ei tarjoa selvää kuvaa siitä, miten syntyneet päästöt ja niihin käytettyjen kompensaatioiden määrät ovat kehittyneet.

Tarkemmalla opastuksella kohti vertailukelpoisia päästötietoja

Tänään julkaistun raportin tulokset osoittavat, että kun yritysten päästölaskennalle ja -raportoinnille ei ole asetettu selkeitä vaatimuksia, käytännöt vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi päästölaskennan ja -raportoinnin standardiksi vakiintunut GHG-protokolla on lähestymistavaltaan varsin käytännöllinen ja sallii myös melko epäluotettavat laskentamenetelmät silloin, kun raportoiva yritys katsoo, että niille ei ole vaihtoehtoa. Vain harva tarkasteltu yritys kertoo päästölaskentaansa liittyvistä epävarmuuksista ja taustaoletuksista kattavasti.

– Ulkopuolisen on käytännössä mahdotonta arvioida, kuinka luotettavaa laskenta on. Läpinäkyvyyden puute yhdistettynä laskentatapojen kirjoon johtaa siihen, etteivät yritysten päästöluvut ole keskenään vertailukelpoisia, Leipola sanoo.

Velvoitteet päästölaskentaan tulevat EU:n vastuullisuusraportointidirektiivin myötä myös lainsäädäntöön. Vaikka tuleva direktiivi koskee vain suurempia yrityksiä, tulevat vaatimukset käytännössä valumaan myös niiden pienemmille liikekumppaneille. Kaikkien yritysten tulee olla selvillä ja raportoida oman toimintansa ilmastovaikutuksista.

– Yritysten ilmastopäästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta, jolla on jo nyt vakavia vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen. Yritysvastuuseen kuuluu oman toiminnan ihmisoikeusvaikutusten seuranta ja siitä raportointi. Tämän voi katsoa koskevan myös kasvihuonekaasupäästöjä, Leipola sanoo. 

Erityisesti pk-yritykset tarvitsevat tukea ja ohjeistusta päästölaskentansa ja -raportointinsa laadun parantamiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi maksuttomien työkalujen kehittämistä ja ajantasaisten päästökertoimien saatavuuden parantamista. Lisäksi Finnwatch suosittaa raportissa, että hallitus antaa ohjeistuksen ja minimivaatimukset julkisuuteen esitettävien hiilijalanjälkitietojen laskennalle.