Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Veropohjan tiivistämistä koskevat toimet saavat vahvimman tuen SDP:ltä, vasemmistoliitolta ja vihreiltä. Penseimmin niihin suhtautuvat kokoomus ja keskusta. Läpinäkyvyyden lisäämiseen tähtääviä toimia vastustavat ainoastaan kokoomus ja RKP.
Finnwatch selvitti puolueiden kannat veropohjan tiivistämiseen ja verotuksen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Selvitys toteutettiin kaikille viime vaaleissa eduskuntaan valituille puolueille suunnatulla kyselyllä.
Kysely paljastaa selkeitä eroja puolueiden suhtautumisessa verovälttelyä kitkeviin toimiin. Aihe on ajankohtainen, sillä valtiontalouden säästöt ja lisätulot ovat nousseet keskeiseksi vaaliteemaksi.
– Kaikki puolueet eivät ole halukkaita tilkitsemään Suomelle isoja veromenetyksiä aiheuttavia veropohjan aukkoja, ja osa puolueista suhtautuu kielteisesti myös verotietojen avoimuuden lisäämiseen, tiivistää Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.
Esitetyistä toimista laajinta kannatusta nauttivat väliyhteisölain tiukentaminen sekä yhteisöjen saamien osinkojen veropohjan tiivistäminen. Näistä jälkimmäisen kohdalla puolueiden ehdottamissa keinoissa oli kuitenkin isoja eroja.
Eniten vastustusta keräsi puolestaan päättyvällä hallituskaudella valmistelussa olleen mutta sittemmin kuopatun arvonnousuveron käyttöönotto. Myös osinkoverojärjestelmän uudistamista vastustetaan laajasti siitä huolimatta, että lähes kaikki asiantuntijat suosittelevat järjestelmän korjaamista.
– Osinkoverouudistuksen vastustus kaikesta olemassa olevasta tutkimustiedostahuolimatta viittaa siihen, että iso osa puolueista kuuntelee tarkemmalla korvalla varakkaita yritysomistajia edustavia lobbareita kuin tutkijoita ja muita veroasiantuntijoita, sanoo Hietanen.
Tuki varakkaimpia hyödyttäville veroeduille saattaa vaikuttaa myös siihen, miten puolueet suhtautuvat verovapaiden tulojen julkisuuteen.
– Kansalaisilla tulisi olla oikeus nähdä julkisissa verotiedoissa myös verovapaiden tulojen osuus. Nykytilanne, jossa julkaistavat tiedot sisältävät vain veronalaiset tulot, vääristää ihmisten käsitystä tulojen määristä ja verotuksen tasosta, Hietanen muistuttaa.
Verotietojen laajempaa avoimuutta vastustaneiden kokoomuksen ja RKP:n perustelut verovapaiden tulojen yleisöjulkisuudelta piilottamiseen olivat varsin suppeita.
Eduskuntavaalien lähestyminen näkyi puolueiden vastaamisaktiivisuudessa: aiemmista kerroista poiketen kaikki eduskuntaan viime vaaleissa valitut puolueet vastasivat Finnwatchin kyselyyn. Vastanneiden joukossa on ensimmäistä kertaa myös keskusta, joka on aiemmin jättänyt vastaamatta Finnwatchin verokyselyihin.
– Äänestäjille kyselytulokset tarjoavat tärkeää tietoa siitä, miten aktiivisesti ja millä keinoin puolueet puuttuisivat aggressiiviseen verosuunnitteluun ja muuhun verovälttelyyn, sanoo Hietanen.
Pelkästään yritysten harjoittaman kansainvälisen aggressiivisen verosuunnittelun on arvioitu aiheuttavan Suomelle satojen miljoonien eurojen vuotuiset veromenetykset. Merkittäviä lisätuloja olisi saatavilla myös kotimaisia veropohjan aukkoja tilkitsemällä. Valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan esimerkiksi listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen uudistaminen yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän esityksen mukaisesti kasvattaisi verotuloja 430 miljoonalla eurolla. Veropohjan tiivistämistoimilla voitaisiin siten paitsi muuttaa verotusta oikeudenmukaisemmaksi, myös paikata julkisen talouden budjettivajetta.
