Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Hallitus kaavailee verotukea vihreää siirtymää vauhdittaville investoinneille. Lausunnoille tullut luonnos investointituen toteutustavasta on herättänyt tutkijoissa laajaa kritiikkiä.
Esitetty verohyvitys olisi suunnattu isoille vihreää siirtymää vauhdittaville investoinneille, joiden kustannukset ovat vähintään 50 miljoonaa euroa. Verohyvitys olisi 20 prosenttia kokonaiskustannuksista ja enintään 150 miljoonaan euroa. Yhteisöverosta vähennettävää hyvitystä voisi saada 10–20 vuoden ajan vuodesta 2028 lähtien, eli käytännössä tämän hallituksen myöntämä tuki rasittaa valtiontaloutta vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.
Tehoton ja kallis ratkaisu
Viime viikolla valtiovarainministeriölle jättämässään lausunnossa Finnwatch totesi, että hallituksen esittämä verotuki vihreän siirtymän hankkeille voi olla tehoton ja kallis ratkaisu, jonka sijaan tulisi harkita suoria tukia. Oikeustieteen tohtori Timo Viherkenttä on samoilla linjoilla.
"Kaikkiaan on vaikeaa vakuuttua tämän verotuen järkevyydestä suoriin tukiin verrattuna", hän toteaa lausunnossaan.
Finnwatchin lausunnossa muistutetaan, että suorille tuille voidaan asettaa selkeä budjetti, joka määrittää, kuinka paljon tukea voidaan kokonaisuudessaan myöntää. Budjetin puitteissa valikoidaan ne hankkeet tai yritykset, joille tukea halutaan myöntää.
Esitetyn kaltaisten verotukien tarkka kohdentaminen ei sen sijaan ole mahdollista, koska perustuslain mukaan verotuksen on perustuttava lakiin ja verotukien on siten oltava kaikkien laissa määritellyt edellytykset täyttävien tahojen käytettävissä. Tästä johtuen verotuen kustannuksia ei voida vielä tuki-instrumenttia luodessa tietää, ja ne voivat nousta huomattavasti arvioitua suuremmiksi.
Finnwatchin lausunnossa todetaan, että tukimuodon valintaa vaikuttaa motivoineen se, ettei hallituskauden alussa asetettu menokehys rajoittaisi tuen myöntömahdollisuuksia, kun tuen kustannukset realisoituvat vasta seuraavien hallituskausien aikana
Myös Valtion taloudellinen tutkimuslaitos (VATT) varoittaa, että veromenetykset voivat olla jopa huomattavasti arvioitua suurempia ja että “vaikutukset talouskasvuun ja innovaatiotoimintaan jäävät epävarmoiksi”.
Finnwatch kiinnittää huomiota myös siihen, että hyvityksen voisi hallituksen esitysluonnoksen mukaan käyttää saatujen konserniavustusten vuoksi maksuun tulevien verojen kuittaamiseen. Tämä on vahvasti ristiriidassa sen kanssa, että hallitus tavoittelee omien sanojensa mukaan esityksellä mallia, jossa tuki kohdistuisi vain tuottaviin investointeihin. Lisäksi konserniavustusten sisällyttäminen lisää investointituen kustannuksia, kun tuella voidaan kuitata paitsi tukea saaneen yhtiön, myös kaikkien sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden tulokseen perustuvia veroja. Konserniavustukset olisi perusteltua rajata ulos tuen piiristä, kuten on toimittu aiemmin muun muassa tutkimus- ja kehittämismenojen lisävähennyksen kohdalla.
Epäselvää vähentääkö tuki päästöjä
Esitysluonnoksessa tuettavaksi lueteltavat hankkeet voivat olla energian tai polttoaineiden tuotantoa, teollisuuden päästöjä tai energian käyttöä vähentäviä tai vihreän teknologia laitteiston, kuten akkujen tai elektrolyysereiden, valmistusta.
Finnwatch muistuttaa lausunnossaan, että kun suuri osa tuettavasta toiminnasta kuuluu EU:n päästökauppasektoriin eivätkä tuella saavutettavat päästövähennykset vähennä päästöoikeuksien kokonaismäärää, voi päästövaikutus jäädä ilmaston näkökulmasta olemattomaksi, vaikka alueelliset päästöt Suomessa vähenisivätkin. Tuen päästöjä vähentävä vaikutus on epäselvä, sillä sitä ei ole edes yritetty arvioida.
Sanojaan ei säästele myöskään tohtori Timo Viherkenttä. "Jos ilmaston lämpenemistä pyrittäisiin aikuisten oikeasti hidastamaan, tuki tulisi kohdentaa päästökauppasektorin ulkopuolelle", hän sanoo lausunnossaan.
Myös professori Pekka Nykänen toteaa lausunnossaan, että esitysluonnoksen perustelut investointihyvityksen muodossa annettavalle verotuelle jäävät hyvin ohuiksi.
“Esitysluonnos jättää olennaisesti epäselväksi sen, miksi investointihyvityksen muodossa annettavaa verotukea ollaan ottamassa käyttöön, kun sen todennäköiset vaikutukset investointien tekemiseen ja siten myös ympäristöön ja ilmastoon lienevät suhteellisen pienet ja niiden suuruutta on ylipäätään hyvin vaikea arvioida”, Nykänen toteaa.
Lausunnossaan Finnwatch kiinnitti huomiota myös tuettavien hankkeiden vaatimuksiin haitallisten vaikutusten välttämiseksi. Ympäristövaikutusten suhteen vaatimukset ovat puutteelliset ja haitallisten ihmisoikeusvaikutusten osalta olemattomat. Finnwatch on raportoinut riittämättömistä ihmisoikeustoimista muun muassa vetyteollisuuden hankkeissa ja biopolttoaineiden tuotannossa. Finnwatch katsoo, että tuettavilta hankkeilta tulisi edellyttää niin sanottuja vähimmäistason suojatoimia kuten YK:n yritysvastuuperiaatteiden noudattamista.
Finnwatch toivoo, että hallitus ottaa tutkijoiden esittämän kritiikin vakavasti ja korjaa esitystään ennen kuin se tuodaan eduskunnan käsittelyyn.
