Suomessa toteutetaan vuosittain satoja osakevaihtojärjestelyjä

Finnwatchin uusi tutkimusartikkeli tarkastelee osakevaihtojärjestelyjen yleisyyttä Verohallinnon ennakkoratkaisutilastojen avulla. Somevaikuttajien myötä julkiseen keskusteluun nousseita osakevaihtojärjestelyjä on suunniteltu vuosittain noin 500–600 kappaletta, ja määrät ovat olleet viime vuodet kasvussa. 

– Osakevaihtoja koskevien ennakkoratkaisujen suuri määrä yllätti: noin joka viides kaikista Verohallinnon antamista ennakkoratkaisuista on vuosina 2020–2022 liittynyt osakevaihtoihin, kertoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen. 

Osakevaihtojärjestelyt ja niihin liittyvä mahdollisuus minimoida omistajayrittäjän osinkoverotusta nousivat esiin Finnwatchin syyskuussa julkaisemassa, laajaa mediahuomiota saaneessa tutkimuksessa. Tutkimuksessa käytiin läpi kolme tapausesimerkkiä somevaikuttaja-alalta. 

Finnwatch arvioi tuolloin, että veroetuja tavoittelevia osakevaihtojärjestelyjä toteutetaan monilla muillakin aloilla, ja että määrät ovat kasvussa. Verohallinnon tilastot osakevaihtoihin liittyvien ennakkoratkaisujen kokonaismääristä vahvistavat tätä käsitystä. Järjestelyjen tarkoitusperät eivät kuitenkaan käy tilastoista ilmi, ja luvut pitävät sisällään myös muussa kuin osinkoverojen minimointitarkoituksessa suunnitellut järjestelyt. Finnwatch toivoo hallitukselta selvitystä ilmiön laajuudesta.

– Riski siitä, että osakevaihdoista aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain miljoonien eurojen veromenetykset, on järjestelyjen kokonaismäärien perusteella ilmeinen. Vielä suurempi yhteiskunnallinen epäkohta on se, että järjestelmä kohtelee verovelvollisia epätasa-arvoisesti, Hietanen sanoo.

Vaikka osakevaihto on verrattain yksinkertainen yritysjärjestely, moni yritysomistaja toteuttaa sen verokonsultin avustamana. Siksi Finnwatch kävi tänään julkaistua artikkelia varten läpi myös veroneuvontaa harjoittavien yritysten verkkosivumateriaaleja sekä lähetti aihetta koskevan kyselyn valituille palveluntarjoajille. 

– Useat verokonsultointia harjoittavat tahot esittelevät asiakkailleen osakevaihdolla saatavia veroetuja ja tarjoavat palveluita järjestelyjen toteuttamiseksi, Hietanen toteaa.

Tietoa toteutettujen järjestelyjen määristä ei kuitenkaan konsulteilta saatu. Esimerkiksi Suomen suurimpiin konsulttitaloihin kuuluvat niin sanotut Big 4 -yhtiöt (KPMG, Deloitte, EY ja PwC) eivät kertoneet toteuttamiensa osakevaihtojärjestelyjen määriä. Pwc ei vastannut lainkaan Finnwatchin kyselyyn.

– Hallituksen tulisi käynnistää selvitys osakevaihtoja koskevan lainsäädännön korjaamiseksi, Hietanen toteaa. 

Finnwatch katsoo, että tarkoituksenmukaisin ratkaisu olisi muutenkin ongelmallisen osinkoverohuojennuksen korjaaminen. Osakkeiden arvostukseen ja nettovarallisuuslaskentaan pohjaavat täsmäratkaisut voisivat kuitenkin toimia hyvänä väliaikaisratkaisuna, mikäli ne on mahdollista toteuttaa teknisesti, ja osinkoverojärjestelmän uudistamisesta ei päästä pikaisesti sopuun.

Lahjoitusten avulla vaikutamme hallitukseen osinkoverojärjestelmän porsaanreiän korjaamiseksi. Tue työtämme lahjoituksella!