Metso on poistanut työntekijöiden järjestäytymisoikeutta rajoittavan ehdon työehtosopimuksestaan. Muutos tapahtuu Meksikon uudistuneen työlainsäädännön puitteissa, mutta menee pidemmälle kuin laki edellyttäisi.
Yksityisiä terveyspalveluita on Suomessa laajennettu useamman vuoden ajan julkisella tuella samalla, kun alan keskeiset yhtiöt ovat hankkineet ansaitsematonta kilpailuetua verosuunnittelulla. Alan markkinajohtaja Attendo ei ole ollut poikkeus tästä säännöstä, toimme esiin tänä aamuna julkaistussa raportissa.
Finnwatchin tänään julkaisema raportti ”Ei tietoja, ei tuloja – Outotec, Attendo ja vastuullinen veronmaksu” paljastaa monimutkaisen veroparatiisiverkoston yksityisiä terveyspalveluja tuottavan Attendon takana. Kannattavasta liiketoiminnastaan huolimatta Attendo ja sen omistajat ovat maksaneet vain vähän veroja toimintamaihinsa.
Kuva: Vegard Hagen
Suomalaisille kunnille erilaisia terveys- ja sosiaalipalveluita tuottavan Attendon omistus kulkee Luxemburgin kautta Jerseyn veroparatiisiin. Yritys toimii vahvasti velkarahalla, minkä vuoksi konsernin voitot ovat menneet velkojen maksuun. Verotettavaa tuloa on jäänyt vuodesta riippuen hyvin vähän tai ei ollenkaan.
– Finnwatchin mielestä järjestely vaikuttaa aggressiiviselta verosuunnittelulta. Varsinaisen liiketoiminnan voitot ovat ylittäneet viime vuosina moninkertaisesti yhtiön omaisuuden arvon kasvon. Miksi investointeja ei maksettu voitoista, Finnwatchin tutkija Matti Ylönen kysyy.
Veroparatiisin salaisuuslait estävät rahaston rahoitusjärjestelyn selvittämisen loppuun saakka. Jerseyllä toimivista yrityksistä ei tyypillisesti saa mitään tietoja. Luxemburgia käytetään yleisesti monikansallisten yritysten verosuunnitteluun.
Yhtiöiden vastuutonta veronmaksua edesautetaan puutteellisella lainsäädännöllä. Attendolla oli kevääseen 2012 asti muun velan lisäksi yhtiön omistajilta otettuja korkeakorkoisia lainoja, jotka Ruotsin verottaja vei oikeuteen. Oikeus totesi lainat lainmukaisiksi.
– On ongelmallista, että hyvin keinotekoisetkin järjestelyt verojen välttelyyn ovat edelleen lainmukaisia. Tämä rikkoo monien oikeustajua ja rapauttaa veropohjaa, Ylönen toteaa.
Lääkkeeksi tarvitaan muun muassa maakohtainen raportointivelvollisuus yritysten tuloista, veroista ja muista keskeisistä taloustiedoista sekä yritysten konsernirakenteesta.
– Näin yritysten sidosryhmät ja eri maiden verottajat saisivat helposti tiedot yhtiöiden sisäisistä rahavirroista ja veronmaksusta, Ylönen toteaa.
Toinen raportissa tarkasteltu yritys on kaivosteknologiaa muun muassa kehitysmaihin tarjoava Outotec. Finnwatch ei epäile yritystä aggressiivisesta verosuunnittelusta eikä sen konsernirakenteesta löytynyt merkittäviä veroparatiisiyhtiöitä.
– Yhtiön keskeiset talous- ja verotiedot sen kehitysmaaliiketoiminnasta jäivät kuitenkin saamatta. Maakohtaiset tiedot uupuvat tilinpäätöksistä. Outotec kieltäytyi antamasta tietoja. Emme saaneet niitä käsiimme myöskään paikan päältä Sambiasta, Etelä-Afrikasta ja Ghanasta.
Köyhimpien maiden arvioidaan menettävän kehitysapua enemmän verotuloja yritysten verokikkailujen takia.
EU on tärkein foorumi maakohtaisen talousraportoinnin edistämiseen. Parhaillaan käsittelyssä on ei-taloudellisen tiedon raportointia koskeva direktiivi, johon liittyen on keskusteltu myös maakohtaisten verotietojen edellyttämisestä.
– Kansalaisjärjestöt pelkäävät, että raportointidirektiiviä ollaan vesittämässä pudottamalla maakohtainen raportointipakko pois. Attendon ja Outotecin tapaukset osoittavat kiistatta, että yritysten veronmaksun avoimuutta tulee lisätä tehokkaalla sääntelyllä.
Raportti on saatavilla täältä.
Lisätiedot:
Finnwatch
Tutkija Matti Ylönen
p. 040 410 9710
Finnwatch julkisti tänään lyhytdokumentin tammikuussa 2013 julkaistun kaupan omien merkkien vastuullisuutta tutkineen raportin seurauksista. Julkisuuteen vuotanut Thaimaan työviranomaisten raportti vahvistaa, että suomalaisille vähittäiskaupan ketjuille raaka-aineita viime vuonna toimittanut Natural Fruit on syyllistynyt väärinkäytöksiin.
Lue lisää: Natural Fruit pitkittää Finnwatchin tutkijan oikeusjuttua
Matti Ylönen on aloittanut 5.9. Finnwatchissa määräaikaisena tutkijana. Hän vastaa vuoden 2013 loppuun asti Finnwatchin kestävän talouden ohjelmasta.
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
