Valitse kieli
Dubai pilvenpiirtäjästä kuvattuna. Kuva: Christopher Lance/Flickr Creative Commons
Dubain taivasta kohti kurottelee maailman korkein pilvenpiirtäjä, aavikko levittäytyy merelle palmusaarten muodossa ja turistit pääsevät ihmettelemään maailman suurinta ja loisteliainta ostoskeskusta. Muutaman vuoden päästä tuhannet jalkapallofanit ympäri maailmaa suuntaavat kohti Qataria hurratakseen maailmanmestaruusotteluita, joita silmällä pitäen valtio on investoinut miljoonia erilaisiin rakennusprojekteihin.
Arabian niemimaan rakennushankkeilla houkutellaan kovaa vauhtia uusia investointeja alueelle. Aavikoilla kuhisee uusia toimistoja, kouluja, tehtaita ja sairaaloita. Ostoskeskuksia ja kansainvälisiä museoita nousee hiekalle ennätysvauhtia.
Jättimäisiä rakennushankkeita ei tehdä ainoastaan turisteja varten, vaan alueella panostetaan myös omien kansalaisten hyvinvointiin. Saudi-Arabia uusii parhaillaan koulutusjärjestelmäänsä ja Arabiemiirikuntien liitto investoi terveydenhuoltoon sekä perusteollisuuteen. Samaan aikaan lähes kaikki alueen valtiot jatkavat miljardien eurojen investointia liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantamiseen.
Suomi haluaa mukaan Arabian niemimaan rakennusbuumiin
Myös Suomessa ollaan hyvin tietoisia potentiaalisista markkinoista Mekan pyhäkössä. Taloudellisia ulkosuhteita edistävän Team Finland -verkoston mukana, Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin johdolla, kymmenet suomalaisyritykset vierailivat Qatarissa ja Arabiemiraattien liitossa keväällä 2013. Terveydenhuoltoyritysten, koulutusosaajien ja viestinnän ammattilaisten joukossa oli myös liuta suomalaisia rakennusalan yrittäjiä. Miljardien eurojen rakennushankkeet tarjoavat oivan tilaisuuden asiantunteville suomalaisille huippuosaajille.
Tällä hetkellä yksistään Arabiemiraateissa on noin 50 suomalaisyrityksen toimisto. Joukosta löytyy myös rakennusalaan erikoistuneita yrityksiä. Esimerkiksi rakennus-, arkkitehti- ja suunnittelupalveluita tarjoava Vahanen pitää toimistoaan Abu Dhabissa. Marinetek puolestaan on toimittanut laitureita Dubain kuuluisille palmusaarille ja sillä oli vielä vähän aikaa sitten oma tehdas Dubaissa. Nyt yrityksen Dubaissa sijaitseva tytäryhtiö Marinetek MENA tuottaa betonivalut paikallisten alihankkijoiden kautta.
Konttien nostoratkaisuja toimittavalle Konecranesille Lähi-itä on ollut jo muutaman vuoden tärkeä kauppakumppani. Konecranesilla on yhteensä 240 työntekijää Saudi-Arabiassa sekä Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, jotka osallistuvat nostureiden valmistukseen, myyntiin sekä huoltoon. Lisäksi Konecranes käyttää alueella paikallisia aliurakoitsijoita.
Hissejä ja liukuportaita valmistava KONE on myös vahvasti läsnä Arabian niemimaalla. KONEen tuotteet nostavat asukkaita korkeuksiin muun muassa maailman toiseksi korkeimmassa rakennuksessa Mekan kellotornissa Saudi-Arabiassa. Uunituoreen sopimuksen kautta KONE toimittaa hissit ja liukuportaat Kingdom Toweriin, josta on määrä tulla maailman korkein rakennus valmistuessaan vuonna 2018. KONEella oli vuoden 2013 lopulla yli 1500 työntekijää alueella. Tämän lisäksi KONE käyttää paikallisia aliurakoitsijoita asennusprojekteissa.
KONE on tehnyt yhteistyötä Dubaissa päämajaa pitävän Arabtec-rakennusyhtiön kanssa. Arabtec on ollut suuren kritiikin alla etenkin Abu Dhabissa rakennettavien kansainvälisten kulttuurikeskusten rakentajien epäinhimillisten työolojen vuoksi. Lehdistötiedotteessaan KONE on kertonut, että "Arabtec on [...] yksi arvokkaimmista asiakkaistamme Lähi-idässä".
Suomalaiset yritykset saattavat tulevaisuudessa osallistua myös Qatarin jalkapallofaneille rakennettavien viihdykkeiden toteutukseen. Qatar on ilmaissut suuren kiinnostuksen esimerkiksi suomalaisyritys Almacon kelluviin hotelleihin.
Kolikon kääntöpuoli
Samaan aikaan, kun öljyvaltioiden uudet rakennukset rikkovat ennätyksiä koollaan ja hinnallaan, myös ihmisoikeusloukkausten lukumäärä hipoo huippuaan.
Suurin osa Arabian niemimaan rakennustyöntekijöistä on siirtolaisia ja valtiosta riippuen jopa 80–90 prosenttia rakentajista on ulkomaalaisia. Aavikon kiiltokuvaa kiillottavat tuhannet siirtotyöntekijät muun muassa Intiasta, Nepalista, Bangladeshista ja Indonesiasta.
Jo usean vuoden ajan lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet öljymahtien tapaa kohdella siirtotyöntekijöitään. Muun muassa Amnesty International, Kansainvälinen työjärjestö ILO, Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC ja Human Rights Watch ovat kerta toisensa jälkeen julkaisseet raportteja, joissa on karua luettavaa siirtotyöntekijöiden kohtelusta.
Myös Euroopan parlamentissa asia on otettu esille. Marraskuussa 2013 ihmisoikeuksista vastaava alakomitea keskusteli aiheesta, kun huippumuseoiden British Museumin, Louvren ja Guggenheimin osallisuus siirtotyöntekijöiden huonossa kohtelussa tuli julki. Human Rights Watch on raportoinut useaan otteeseen pakkotyövoimasta ja muista ihmisoikeusloukkauksista kansainvälisten museoiden rakennustyömailla Dubaissa.
Tuorein tilannekatsaus on ITUCin julkaisema Qatarin jalkapallohumua koskeva raportti maaliskuulta 2014. Raportti paljastaa, että pelkästään intialaisia ja nepalilaisia siirtotyöntekijöitä kuoli Qatarissa yhteensä 409 vuonna 2013, joista moni huonojen työolojen johdosta – tämä tarkoittaa keskimäärin 34 kuollutta työntekijää kuukaudessa.
Arabian niemimaalla sijaitsevat Saudi-Arabia, Kuwait, Jemen, Oman, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, Qatar ja Bahrain. Kuva: SpLoT/ Wikimedia Commons
Siirtotyöläisten oikeuksia loukataan järjestäytyneesti
Arabian niemimaan valtiot syyllistyvät vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin systemaattisesti. Pakkotyön mahdollistaa niemimaalla laajasti käytössä oleva Kafala-järjestelmä, joka on liitettynä lainsäädäntöön. Kafala-järjestelmässä siirtotyöntekijä voi saada oleskelu- ja työluvan vain, jos hänellä on jo maahan tullessaan virallinen paikallinen työnantaja. Työnantaja käytännössä katsoen omistaa työntekijän.
Kafala-järjestelmä on liitettynä lähes kaikkien alueen valtioiden lainsäädäntöön, mutta valtioista riippuen sen toimeenpano vaihtelee.
Siirtotyöntekijä ei tavallisesti saa vaihtaa työpaikkaa ilman työnantajansa lupaa ja työnantajalla on valta päättää työntekijän asuintilasta, palkasta ja työajoista. Työntekijä voi rajoittaa työntekijän vapaata liikkuvuutta maan sisällä; Saudi-Arabiassa jopa maasta poistuminen on sidoksissa työnantajaan, eli siirtotyöntekijä ei voi edes palata takaisin kotimaahansa ilman työnantajan virallista lupaa. Qatarissa poistumisviisumisäädöksiä muutettiin vasta tämän vuoden maaliskuussa niin, että työnantajan sijaan sisäministeriö antaa poistumisluvan. ITUCin mukaan tämä on lähinnä kosmeettinen parannus työlakiin.
Amnestyn mukaan siirtotyöntekijöiden työolot rakennuksilla ovat usein epäinhimilliset. Rakennustyöläiset viettävät monta tuntia aavikon paahtavan auringon alla ilman taukoja ja vuosilomia. Työntekijöiden passit otetaan systemaattisesti pois, työturvallisuudesta ei huolehdita, eikä työntekijöillä ole oikeutta käyttää ilmaista sairaanhoitoa edes työtapaturmien sattuessa.
Vuokratyöyritysten lupaamat palkat jäävät siirtotyöntekijöille usein vain unelmaksi. Usein maahan saapuessaan siirtotyöläiselle annetaan eri työsopimus, minkä hän oli nähnyt kotimaassaan. Pienemmän palkan lisäksi jopa työnkuvaa saatetaan muuttaa huomattavasti.
Arabian niemimaalla yleisesti käytössä oleva vähimmäispalkkajärjestelmä perustuu etniseen taustaan, ei työnkuvaan. Samasta työstä maksetaan erisuuruisia korvauksia työntekijän etnisen taustan mukaan. Aasiasta kotoisin olevien työntekijöiden palkat ovat alueen alhaisimpia.
Useissa raporteissa on tullut ilmi, että aina palkkaa ei makseta lainkaan. Myös YK:n ihmisoikeusraportoija François Crépeau kiinnitti tähän huomiota vieraillessaan Qatarissa vuoden 2013 lopulla.
Muun muassa The Guardian on raportoinut laajasti siirtotyöntekijöiden huonokuntoisista asuntoloista. Tuhannet siirtotyöntekijät on majoitettu työleireihin, joissa olot ovat surkeita. Tusina miestä nukkuu samassa huoneessa ilman ilmastointia, vessaa, juoksevaa vettä ja sähköä.
Ammattiliitoista ei ole apua siirtotyöntekijöille. Siellä missä ammattiliittoja on, lainsäädäntö usein kieltää siirtotyöntekijöiltä jäsenyyden. Siirtotyöntekijöillä ei ole kollektiivista neuvotteluoikeutta ja mielenilmaukset sekä lakot ovat usein saaneet hyvin väkivaltaisen vastauksen sekä työnantajalta, että poliisivoimilta. Esimerkiksi The Independent raportoi maaliskuussa kuinka brittiläisen rakennusyrityksen leivissä olleet siirtotyöntekijät joutuivat poliisien pahoinpitelemiksi Dubaissa lakon yhteydessä. Myös paikallisen rakennusjätti Arabtecin työllistämät lakkoilijat ovat syyttäneet poliisivoimia väkivaltaisuuksista useaan otteeseen vuoden 2013 aikana.
ILOn yleiskokouksessa äänestettiin viime viikolla pakkotyötä koskevan kansainvälisen sopimuksen lisäpöytäkirjasta. Saudi-Arabian ja Bahrainin työntekijäedustajat äänestivät siirtotyöläistenkin työoloihin pureutuvaa lisäpöytäkirjaa vastaan. Muut Arabian niemimaan valtiot ilmaisivat mielipiteensä äänestämällä tyhjää.
Suomalaisyritysten yritysvastuulinjaukset
Finnwatch lähetti lyhyen kyselyn Arabian niemimaalla toimiville suomalaisyrityksille. Mukaan valikoituvat KONE, Marinetec, Konecranes, Vahanen ja Elematic. Kyselyssä yrityksiltä tiedusteltiin muun muassa käytössä olevia yritysvastuulinjauksia sekä perustietoja toiminnasta alueella.
Konecranes kertoo ottavansa sosiaaliset kriteerit huomioon yritysvastuulinjauksissaan ja edellyttää myös tavarantoimittajien sekä alihankkijoiden noudattavan samoja periaatteita. Konecranesin mukaan yritys tekee riskimaihin työolosuhteiden arvioinnin ulkoisen yhteistyökumppanin toteuttamana. Ulkoiset arvioinnit eivät kuitenkaan koske alihankkijoita, vaan Konecranes valvoo alihankkijoitaan sisäisten auditointien sekä toimittajan täyttämien itsearviointilomakkeiden kautta.
Konecranesin yritysvastuuasioista vastaava Tarja Moilanen kertoi Finnwatchille, että Konecranesin yhdessä mittavimmista projekteista Abu Dhabissa sijaitsevassa Khalifan satamassa työoloja pyrittiin parantamaan muun muassa rajoittamalla yhtäjaksoista ulkona oleskelua, aurinkokatoksilla, jäähdytetyillä taukotiloilla sekä juomaveden ottopisteitä lisäämällä.
KONE on linjauksissaan sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä työelämää ja ihmisoikeuksia koskevia sopimuksia ja vaatii tätä myös alihankkijoiltaan. Yritys valvoo avaintoimittajiaan myös auditoinneilla. KONEen mukaan Arabian niemimaalla tehdyissä alihankkijoiden auditoinneissa on havaittu kehitettävää laadun lisäksi työturvallisuudessa.
Muilla kyselyyn osallistuneilla ei ole kattavia yritysvastuulinjauksia. Etenkään pienet yritykset eivät aina edes tiedä, että alihankkijat kuuluvat yrityksen arvoketjuun ja näin ollen yritys on vastuussa myös alihankkijoiden ihmisoikeusloukkauksista. Hyvä esimerkki tästä on Marinetekin johtoryhmän puheenjohtajan Jukka Saarikon kommentti Finnwatchille, jossa hän totesi, että 'alihankkijat ovat paikallisten viranomaisten valvonnassa, eikä meillä ole siihen puuttumista'. Marinetekillä ei ole käytössään sosiaalisen vastuun ohjeistoa vaan yritys keskittyy kertomansa mukaan vain työterveyteen ja -turvallisuuteen.
Betonielementtitehtaita ja tuotantolinjoja toimittava Elematic kertoi Finnwatchille, ettei heillä ole alueella varsinaista rakennus– ja asennustoimintaa eivätkä he käytä aliurakoitsijoita.
Team Finlandin tulee tukea yrityksiä myös ihmisoikeuskysymyksissä
Finnwatch on jo aiemmin vuonna 2013 antanut Team Finlandille lausunnon, jonka mukaan yritysvastuun ja siihen sisältyvien ihmisoikeusvelvoitteiden tulisi olla läpileikkaava teema kaikessa Team Finlandin toiminnassa.
Työ- ja elinkeinoministeriön konserniin kuuluva suomalaista vientiä edistävä Finpro tarjoaa yrityksille tukea sekä tietoa kansainvälisissä asioissa. Finpron tarjoamissa Arabian niemimaan valtioiden maaprofiileissa ei ole otettu lainkaan huomioon yritysvastuuta eikä alueella siirtotyöläisiin kohdistuvia laajasti raportoituja ihmisoikeusloukkauksia mainita sanallakaan.
Qatarin jalkapallohumua siivittävä rakennusbuumi on esitelty Finpron maaprofiilissa vahvuutena. Arabiemiraattien maaprofiilissa suuri ulkomaalaistyöläisten oleskelu valtioissa kuvaillaan positiivisena asiana. Arabiemiraattien liitto, johon Dubaikin kuuluu, on Finpron mukaan 'sosiaalisesti liberaalein valtio Lähi-idässä', sillä maassa jopa 80 prosenttia työläisistä on ulkomaalaisia. Valitettavasti Arabiemiraattien liberaalius ei tarkoita ainakaan siirtotyöläisten vapautta valita työolojaan.
Team Finlandin tulee ehdottomasti muun tuen ohella opastaa yrityksiä myös yritysvastuukysymyksissä. Tämän mahdollistamiseksi Finpron on otettava huomioon kunkin valtion ihmisoikeustilanne sekä neuvoa yrityksiä yritysvastuuasioissa niiden toimiessa alihankkijoiden kanssa.
Suomalaisten yritysten tulisi hallitusohjelman mukaan olla yritysvastuun edelläkävijöitä. Jos edes valtion virallinen vientirengas ei ota yritysvastuuta huomioon vienninedistysmatkoillaan saati tietopankissaan, on tämän tavoitteen toteutuminen melko epätodennäköistä.
Kirjoittaja: Sanna Ristimäki
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Tiedote 19.5.2014
Siirtotyöläisten työelämän oikeuksiin erikoistunut brittitutkija Andy Hall on tänään tavannut vapaaehtoisesti Thaimaan rikostutkijoita Bangnan poliisiasemalla Bangkokissa, Thaimaassa. 
Thaimaalainen Natural Fruit -tehdas haastoi Andy Hallin vuonna 2013 oikeuteen muun muassa kunnianloukkauksesta. Syytteet liittyvät Hallin Finnwatchille toteuttamaan työntekijähaastatteluihin perustuneeseen kenttätutkimukseen, joka paljasti vakavia työelämän oikeuksien loukkauksia suomalaisille vähittäiskaupan ketjuille ananasmehuraaka-ainetta toimittaneessa tehtaassa.
Hall saapui tänään vapaaehtoisesti Bangnan poliisiasemalle kuultavaksi yhdestä Natural Fruitin nostamasta syytteestä koskien hänen AlJazeeralle vuoden 2013 alussa antamaansa haastattelua.
– Andy Hallilta otettiin tänään sormenjäljet ja hän on ollut Bangnan poliisiasemalla kuulusteltavana yli neljä tuntia. Hallin mukaan häntä kohdeltiin asiallisesti. Hänelle tarjottiin maksuton Thaimaan oikeusministeriön hyväksymä tulkki ja hänet päästettiin lähtemään kuulustelun loputtua, kertoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Edellisen kerran Hall vieraili Bangnan poliisiasemalla syyskuussa 2013, jolloin virkailija koetti saada hänet allekirjoittamaan thainkielisen asiakirjan, jossa hän tunnustaisi syyllistyneensä syytteissä esitettyihin rikoksiin. Hall kieltäytyi allekirjoittamasta, vaati kopion asiakirjasta ja poistui poliisiasemalta.
– Tälläkään kertaa kuulemisessa ei kuitenkaan vältytty ongelmilta. Hallin avustajana toiminut tulkki kertoi Natural Fruitin asianajajan ottaneen tulkkiin yhteyttä ennen poliisin kuulemista, Vartiala sanoo.
Finnwatch pitää Andy Hallia vastaan nostettua oikeusjuttua ihmisoikeuspuolustajan häirintänä. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota ja oikeusprosessi on tuomittu laajasti järjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeen piirissä. Myös YK:n alainen ihmisoikeusvaltuutetun toimisto on pyytänyt Thaimaan hallitusta selvittämään ettei oikeusprosessilla pyritä häiritsemään ihmisoikeuspuolustajan toimintaa.
– Andy Hall on kertonut meille, että aikoo osallistua oikeuden kuulemisiin vapaaehtoisesti. Hän ei ole tehnyt mitään väärää ja toivoo, että oikeusprosessi lisää huomiota Thaimaan vientiteollisuudessa tapahtuviin järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin.
Andy Hallin on määrä tavata yleinen syyttäjä 18. kesäkuuta. Tapaamisessa selviää, tullaanko syytteet nostamaan vai luovutaanko niistä. Natural Fruit on nostanut Hallia vastaan kaikkiaan neljä kannetta koskien kunnianloukkauksia ja tiedon välittämistä internetissä.
Jos tuomioistuin katsoo, että Andy Hall on syyllistynyt kyseisiin rikoksiin, saattaa häntä odottaa vähintään seitsemän vuoden vankeustuomio. Natural Fruit vaatii Hallilta myös miljoonien eurojen vahingonkorvauksia.
Ongelmat Natural Fruitin työoloissa on osoitettu myös muissa selvityksissä ja raporteissa, joiden tekemiseen Andy Hall ei ole osallistunut. Thaimaan viranomaiset eivät Finnwatchin tietojen mukaan ole aloittaneet minkäänlaisia oikeustoimia tehtaan työoloihin puuttumiseksi.
Lisätietoja:
1. Sonja Vartiala, toiminnanjohtaja, Finnwatch: +358 445687465 ja sonja.vartiala (a) finnwatch.org
2. Andy Hall, siirtolaisuustutkija: +66 846119209 ja andyjhall1979 (a) gmail.com (@atomicalandy)
3. Nakhon Chomphuchart, Andy Hallin lakimies: +66 818473086 ja nakhonct (a) gmail.com
Lisätietoja oikeusjutun yksityiskohdista >>
Kuva: Andy Hallilta otettiin tänään sormenjäljet Bangnan poliisiasemalla.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Finnwatchin 15.5. pidetyssä vuosikokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto sekä valittiin yhdistyksen johtoon uusi hallitus.
Finnwatchin jäsenjärjestöjen ulkopuolisena puheenjohtajana jatkaa Ympäristöalojen Keskusliiton YKL:n toiminnanjohtaja Pekka Ihalainen.
Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Kirkon Ulkomaanavun Ulla Sarasalmi.
Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Eva Nilsson (Kepa), Liisa Lahti (Eetti), Jussi Kanner (Kehys) ja Jukka Pääkkönen (SASK). Hallituksen varajäseneksi valittiin Lauri Pasanen (Attac).
Finnwatchin toimintakertomus vuodelta 2013 >>
Finnwatchin vuosikooste vuodelta 2013 >>
Finnwatchin tilinpäätös vuodelta 2013 >>
Tilintarkastajan lausunto vuoden 2013 tilinpäätöksestä >>
Työeläkevaroja sijoitetaan vähintään 37 miljardia euroa veroparatiiseihin rekisteröityjen rahastojen kautta. Työeläkesijoittajasta riippuen veroparatiisirahastot muodostavat 60–70 prosenttia kunkin työeläkelaitoksen koko rahastosijoitussalkusta.
Kuva: René Mansi
Finnwatchin selvityksen mukaan lakisääteistä työeläketurvaa hoitavien työeläkelaitosten ja -rahastojen suosituimmat veroparatiisirahastokohteet ovat Luxemburg, Irlanti ja Caymansaaret. Työeläkelaitokset ovat tehneet myös suoria sijoituksia verovälttelystä arvosteltuihin yrityksiin kuten SABMilleriin, Starbucksiin ja Glencore Xstaraan.
– Finnwatchin mukaan näyttää todennäköiseltä, että työeläkesijoituksilla osallistutaan verolakien tarkoituksen vastaiseen aggressiiviseen verosuunnitteluun sijoitusketjun eri vaiheissa, sanoo selvityksen kirjoittanut Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki.
Vastuullisesta veronmaksusta on tullut keskeinen yritysvastuuteema samalla kun yritysten verosuunnittelu on muuttunut aggressiivisemmaksi. Suomalaiset työeläkelaitokset ja -rahastot ovat yli 160 miljardin euron rahastoituine eläkevaroineen merkittäviä institutionaalisia sijoittajia finanssimarkkinoilla.
– Kansalaisilla on helposti mielikuva siitä, että heiltä työeläkemaksuina kerätyt eläkevarat olisivat erityisen vastuullista sijoitusvarallisuutta. Finnwatchin selvitys kuitenkin osoittaa, ettei oletus pidä verovastuullisuuden osalta paikkaansa, toteaa Telkki.
Työeläkelaitokset eivät yhtä lukuunottamatta tee selkeää julkista linjausta siitä, että ne noudattavat sijoittamisessaan vastuullisen veronmaksun periaatteita. Eläkelaitosten mielestä vastuullisuutta on pikemminkin mahdollisimman korkeiden sijoitustuottojen tavoitteleminen suomalaisten eläkkeiden kartuttamiseksi. Tässä hyödynnetään myös aktiivista verosuunnittelua.
– Finnwatch kaipaa laajempaa keskustelua veroparatiisitalouden vaikutuksista Suomeen ja globaalitalouteen. Eläkevarojen kartuttaminen veroparatiisitaloutta hyödyntämällä ei ole moraalisesti hyväksyttävää eikä välttämättä edes eläkkeensaajien etu, Telkki sanoo.
Finnwatchin selvitys kannustaa työeläkesijoittajia kirjaamaan verotuksen vastuullisuuslinjauksiin ja ottamaan käyttöön vastuullisen sijoittajan työkalut vastuullisen veronmaksun varmistamiseksi koko sijoitusketjussa. Veroparatiisirahastojen käyttäminen on asetettava harkintaan ja on etsittävä vaihtoehtoisia ja vastuullisempia sijoituskohteita.
Myös lainsäätäjillä on vastuu veroparatiisitalouden torjunnassa. Yrityksiltä tulee edellyttää maakohtaisesti eriteltyä talousraportointia ja kansainvälisellä tasolla on edistettävä automaattista monenkeskistä verotietojen vaihtoa. Painostuslinjaa haitallista verokilpailua käyviä veroparatiisi- ja salaisuusalueita kohtaan on syytä jatkaa. Niiden suurasiakkaina olevien työeläkelaitosten ja -rahastojen ohjeistaminen ja sitouttaminen vastuulliseen sijoittamiseen on tässä yksi hyvä tapa.
Lisätiedot:
Henri Telkki
tutkija ja lakimies
040 410 9710
henri.telkki (a) finnwatch.org
Finnwatchin selvitys Eläkkeitä muiden maiden verorahoilla? >>
Ilmarisen kommentti Finnwatchin selvitykseen >>
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Euroopan unioni on Suomen tärkein viitekehys, jonka kautta voidaan puuttua veroparatiisitalouteen ja haitalliseen verokilpailuun sekä yritysten verolakien tarkoituksen vastaiseen aggressiiviseen verosuunnitteluun.
Finnwatch selvitti eurovaaleihin osallistuvien puolueiden ja ehdokkaiden näkemyksiä vastuullisen veronmaksun EU-hankkeista.
Lähetimme kyselyn kahdeksan suurimman puolueen puoluesihteereille, joita pyydettiin kertomaan puolueen kanta verotusta koskeviin vastuullisuuskysymyksiin. Lisäksi kysely lähetettiin 24 eurovaaliehdokkaalle eri puolueista. Kyselyyn vastasi 14 ehdokasta ja kuusi puoluesihteeriä. Vasemmistoliiton ja Keskustan puoluekanta jäi selvittämättä, sillä puoluesihteerit eivät muistutuksesta huolimatta vastanneet kyselyyn.
Finnwatchin kysymykset käsittelivät monikansallisten yritysten maakohtaista raportointia, yritysten todellisten omistajatietojen saatavuutta, veroviranomaisten monenkeskistä ja automaattista tiedonvaihtoa, verovastuullisuuskriteerien sisällyttämistä julkisiin hankintoihin sekä muita toimia verokilpailun sekä veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun kitkemiseksi.
Pikalinkit kyselyn tuloksiin:
SDP ja Vihreät haluavat tiukempaa sääntelyä veroparatiisitalouteen puuttumiseksi
Kokoomuksen sisällä hajontaa
Perussuomalaisten vastaukset yllättivät
Pakolliselle maakohtaiselle raportoinnille laaja tuki
Kolme neljästä kannattaa automaattista ja monenkeskistä verotiedonvaihtoa
Enemmistö haluaa yritysten todelliset omistajat julki
Verovastuullisuus julkisissa hankinnoissa
Graafiset taulukot vastauksista
Kyselyssä mukana olleet ehdokkaat
SDP ja Vihreät haluavat tiukempaa sääntelyä veroparatiisitalouteen puuttumiseksi
Kyselyyn vastanneiden mielipiteet jakautuvat kahteen eri leiriin. Siinä missä toiset puoltavat lainsäädännöllisiä toimia vastuullisen veronmaksun toteuttamiseksi, toiset katsovat, ettei aggressiivisen verosuunnittelun hillitsemiseen tarvita nykyistä tiukempaa sitovaa sääntelyä.
Huomattavasti eniten painoarvoa verovastuusääntelylle vastauksissaan antavat Vihreiden, Vasemmistoliiton ja SDP:n eurovaaliehdokkaat. Myös Vihreiden ja SDP:n puoluesihteerien antamat vastaukset tukivat sääntelyn lisäämistä.
Myös RKP:n ja Kristillisdemokraattien vastanneet euroehdokkaat pitävät aggressiivista verosuunnittelua hillitseviä toimenpiteitä tärkeinä, mutta tyytyvät usein vapaaehtoiseen sääntelyyn tai asteittaisiin lainsäädännön tiukennuksiin sen sijaan, että suuria säädösuudistuksia tehtäisiin heti kerralla.
Kokoomuksen kannat ovat yleisellä tasolla sääntelyä puoltavia, mutta puolue kuitenkin vastusti keskustelussa olevia tiukempia sääntelyuudistuksia ja niiden sitovuutta.
Perussuomalaiset puolestaan vastustavat puoluesihteerinsä vastausten perusteella lähes kaikkia keskeisiä lainsäädäntöhankkeita.
Kokoomuksen sisällä hajontaa
Puolueena Kokoomus ilmoittaa kannattavansa toimenpiteitä globaalilla, eurooppalaisella, pohjoismaisella sekä kansallisella tasolla haitalliseen veronkiertoon puuttumiseksi. Kokoomus kannattaa EU:ssa laadittavaa mustaa listaa veroparatiiseista, mutta puolue ei kerro kannattavansa verosopimusten kehittämistä oikeudenmukaisemmiksi EU-tasolla niin, että kehitysmaat saisivat suuremman verotusoikeuden niistä peräisin olevaan tuloon. Tätä Kokoomus perustelee sillä, että EU-komission ehdottama subject to tax -sääntely ei lisäisi nollaverotilanteiden estämistä Suomen tapauksessa. Kokoomus ei kuitenkaan huomioi laajemmin muiden EU-maiden verosopimuksia vastauksessaan eikä muita keinoja uudistaa verosopimuksia.
Kokoomus myös tuo ainoana esiin kantansa siitä, että maiden väliseen reiluun verokilpailuun liittyisi myös monia myönteisiä vaikutuksia. Kokoomus ei kuitenkaan täsmennä, mitä nämä hyödyt ovat ja mitä reiluus tarkoittaisi.
Suomen tulisi Kokoomuksen mukaan säilyä kilpailukykyisenä työn ja verotulojen saamiseksi Suomeen.
Kokoomuksen ehdokkaiden kesken ilmeni eniten hajontaa: kyselyyn vastanneet eurovaaliehdokkaat Sirpa Pietikäinen ja Arto Ojala suhtautuvat verovastuusääntelyn lisäämiseen positiivisemmin, kuin mitä puoluesihteeri Taru Tujusen kertoman perusteella puolueen yleinen kanta on.
Puolueen ehdokkaat Alexander Stubb sekä Henna Virkkunen eivät vastanneet kyselyyn.
Perussuomalaisten vastaukset yllättivät
Perussuomalaiset ovat nostaneet veroparatiisitalouden yhdeksi EU-vaaliohjelmansa kärkihankkeeksi. Ohjelman mukaan "EU:n keskeisimpiä painopisteitä tulee olla veroparatiisien bisnesetiikan palauttaminen kestävälle pohjalle". Perussuomalaisten vastaukset Finnwatchin kyselyyn antavat kuitenkin toisenlaisen kuvan puolueen linjasta.
Perussuomalaisten mukaan tärkeintä olisi lisätä avoimuutta ja tiedonvaihtoa. Lisäksi Perussuomalaisten ainoan kyselyyn vastanneen eurovaaliehdokkaan Simon Elon mielestä Suomen tulee ajaa kunnianhimoisia keinoja aggressiivisen verosuunnittelun hillitsemiseksi.
Tästä huolimatta sekä Simon Elon että puoluesihteeri Riikka Poutsalon vastausten perusteella Perussuomalaiset vastustavat lähes kaikkia verovälttelyn hillitsemistä edesauttavia mekanismeja.
Kyselyn perusteella Perussuomalaiset eivät kannata yrityksiä koskevaa automaattista veroviranomaisten välistä tiedonvaihtoa, EU-maiden omaa listaa veroparatiiseista, yritysten maakohtaista raportointivelvollisuutta, avointa viranomaisrekisteriä yhtiöiden edunsaajien selvittämiseen eivätkä vastuullisen veronmaksun sisällyttämistä julkisten hankintojen kriteereihin.
Kielteistä kantaansa maakohtaiseen raportointiin Perussuomalaiset perustelevat sillä, että "[v]iranomaisilla on oikeus tietojen saantiin jo nyt, näiden tietojen kerääminen yleistä julkisuutta varten lisää vain hallinnollista taakkaa ja johtaa helposti vääriin johtopäätöksiin, koska kovin harvoilla ihmisillä riittää ammattitaitoa tulkita lukuja".
Suomessa verottajan on kyllä mahdollista erikseen pyytää Suomeen sijoittautuneilta yrityksiltä haluamiaan tietoja oikean veron määrittämiseksi Suomessa. Tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmia yritystoiminnan globaalien rahavirtojen avaamiseksi, jotta ongelmiin voitaisiin puuttua tehokkaammin kaikkien yritysten osalta. Finnwatchin mukaan olisi myös erikoista rajoittaa tietojen avaamista ja julkista keskustelua vain sillä perusteella, että kaikilla taloustietoja tulkitsevilla ei olisi lukujen arvioimiseen riittävää ammattitaitoa.
Perussuomalaiset eivät myöskään kannata yhtiöiden edunsaaja- ja omistajatietojen aiempaa laajempaa julkista saatavuutta, koska ”[t]iedot yhtiön osakkeenomistajista tulee olla yhtiössä nähtävillä jo nykyisin Suomessa.” Perussuomalaisten katsantokanta on kuitenkin liian suppea eikä ota huomioon sitä, että veroparatiisitalouteen puuttumiseksi olisi tärkeää saada tietoa yritysten todellisista omistajista ja omistusrakenteista nimenomaan Suomen ulkopuolisissa veroparatiiseissa.
Vastauksessaan Perussuomalaisten puoluesihteeri kysyy: ”Mikä on vastuullista veronmaksua ja mikä sen vastakohta vastuuton veronmaksu. Verot pitää maksaa lain mukaan.” Aggressiivinenkin verosuunnittelu voi olla monissa tapauksissa laillistakin, mutta nimenomaan tällainen säädettyjen verolakien tarkoitusten vastaisten verojen välttely rapauttaa EU-maiden veropohjia. EU:ssa on nähty, että nykyinen sääntely ei aseta verokeinottelulle riittäviä raameja.
Perussuomalaisten vaaliohjelman mukaan puolue kannattaa toimivia aloitteita veroparatiisitalouden torjunnassa. Koska Perussuomalaiset eivät kannata yhtään nykyisen poliittisen keskustelun keskeisimpiä aloitteita, jää epäselväksi millä toimilla puolue aikoo puuttua ongelmaan.
Perussuomalaisista puoluesihteerin lisäksi vain yksi eurovaaliehdokas vastasi kyselyyn. Jussi Halla-Aho ja Pirkko Ruohonen-Lerner eivät vastanneet kyselyyn.
Pakolliselle maakohtaiselle raportoinnille laaja tuki
EU:n jäsenmaat ovat keskustelleet erinäisistä toimista, joilla yritystoiminnan ja veronmaksun avoimuutta voitaisiin lisätä. Näistä keskeisimpiä ovat monikansallisille konserniyhtiöille säädettävä sitova velvoite ilmoittaa maksamansa verot, voitot, liikevaihto, konsernin sisäiset rahoitusjärjestelyt, palkat ja työntekijöiden määrät maakohtaisesti eriteltyinä.
Suurin osa vastanneista eurovaaliehdokkaista kannattaa yrityksille pakollista maakohtaista raportointia, jonka katsotaan olevan tärkeä keino paljastaa monikansallisten yrityskonsernien sisäiset rahavirrat. Ainoastaan Kokoomuksen ja Perussuomalaisten mielestä maakohtaista raportointia ei tule säätää pakolliseksi. Kokoomuksen mukaan maakohtainen raportointi lisäisi kohtuuttomasti yritysten hallinnollista taakkaa. Raportointivelvoitteen kannattajista esimerkiksi Keskustan ehdokas Anneli Jäätteenmäki on päinvastaista mieltä ja katsoo, että raportoinnista ei aiheutuisi yrityksille juurikaan lisäkuluja.
Sirpa Pietikäinen poikkeaa puolueensa Kokoomuksen linjasta ja kertoo tukeneensa avoimuusdirektiiviä ollessaan oman ryhmänsä pääneuvottelijana EU:ssa.
Kolme neljästä kannattaa automaattista ja monenkeskistä verotiedonvaihtoa
EU:ssa ja OECD:ssä ollaan tehostamassa eri valtioiden veroviranomaisten tietojenvaihtoa monenkeskiseksi ja automaattiseksi globaalin standardin mukaisesti. Perinteisesti verotietojen vaihto on perustunut valtioiden välisiin kahdenkeskisiin sopimuksiin ja viranomaisten välisiin tietopyyntöihin. Monenkeskisessä ja automaattisessa järjestelmässä Suomen verottajan ei esimerkiksi veronkiertoa epäillessään tarvitsisi esittää erillisiä tietopyyntöjä eri valtioihin, vaan verotiedot olisivat Suomessa käytössä automaattisesti.
Tavoitteena tulisi olla kaikille valtioille avoin monenkeskinen tiedonvaihtosopimus, jonka toteuttamiseen tulee antaa teknistä tukea erityisesti köyhille maille.
Kolme neljästä Finnwatchin kyselyyn vastanneesta on sitä mieltä, että monenkeskinen ja automaattinen tietojärjestelmä on toimiva keino hillitsemään veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua. Enemmistön mielestä järjestelmän tulisi koskea yrityksiä ja kaikkia niiden verotettavia tulolajeja. Muun muassa SDP:n ehdokas Johannes Koskisen mukaan verotiedonvaihdon tehostaminen on poliiittisesti helpompi ja nopeampi päätöksentekoprosessi, kuin mitä se olisi valtioiden verosäännösten harmonisoinnin osalta.
Puolueista Perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että automaattisen verotiedonvaihdon tulisi koskea ainoastaan yksityisiä henkilöitä. Keskustan Mirja Vehkaperän mielestä verotietojen vaihtamisesta tulisi voida päättää jäsenvaltioittain erillisin sopimuksin automaattisen järjestelmän sijaan.
Kokoomus ilmoitti kannattavansa EU:n komission ehdottamia muutoksia hallinnollisen yhteistyön direktiiviin, joilla laajennettaisiin automaattista tiedonvaihtoa kattamaan myös eräitä pääomatuloja, jotka eivät tällä hetkellä ole pakollisen verotiedonvaihdon piirissä. Kokoomus myös viittasi Suomenkin hyväksymään Yhdysvaltojen FATCA-sopimukseen, jonka johdosta pääomatuloja koskeva automaattinen tietojenvaihto laajenee vähitellen EU:ssa. Kokoomus kuitenkin valitsi kyselyssä vaihtoehdon, jonka mukaan EU:n tulisi säätää automaattisesta verotiedonvaihdosta vain yksityisiä henkilöitä koskien.
Enemmistö haluaa yritysten todelliset omistajat julki
EU:ssa valmistellaan rahanpesudirektiiviä, jolla mahdollistettaisiin yritysten todellisten omistussuhteiden ja edunsaajien henkilötietojen läpinäkyvyys. Tavoitteen toteutuessa rahanpesudirektiivi pureutuisi rikollisen rahanpesun lisäksi myös salaisuuslakien ja -käytäntöjen taakse piiloutuvien pöytälaatikkoyritysten omistusjärjestelyihin sekä mahdolliseen verovilppiin. Myös suomalaisilla suuryrityksillä on lukuisia pöytälaatikkoyhtiöitä, joita käytetään eri tavoin verosuunnitteluun. Finnwatchin selvityksen mukaan suomalaisyhtiöillä on ainakin yli 400 veroparatiiseihin sijoittautunutta tytäryhtiötä.
Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta on sitä mieltä, että EU-maihin tulee perustaa avoimet julkiset viranomaisrekisterit, joista kaikkien olisi mahdollista selvittää yritysten edunsaajat ja omistussuhteet. Kaikki Vasemmistoliiton, Vihreiden sekä Kristillisdemokraattien vastaajat kannattavat avointa rekisteriä, Kokoomuksen ja SDP:n ehdokkaista vain osa.
Vasemmistoliiton eurovaaliehdokas Li Anderssonin mukaan avoimuuden lisääminen hyödyttää viranomaisten lisäksi tutkijoita ja median edustajia, jotka näin pystyisivät paremmin toimimaan valtaapitävien talousvaikuttajien vahtikoirina.
Perussuomalaiset, Kokoomus ja RKP eivät kannata avointa viranomaisrekisteriä vaan katsovat riittäväksi, että todelliset omistajatiedot ovat saatavilla erillisestä pyynnöstä. Kristillisdemokraattien ehdokas Sari Essayah kuitenkin muistuttaa, että vaikka suomalainen avoin hallintarekisterimalli on nykyisilläänkin hyvä, sitä on myös mahdollista kiertää erilaisten bulvaanien kautta.
Verovastuullisuus julkisissa hankinnoissa
EU:ssa säädettiin uusi julkisten hankintojen direktiivipaketti tämän vuoden alussa. Julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa valtio ja kunnat voivat jo tällä hetkellä vapaaehtoisesti asettaa sosiaalisia ja ekologisia erityiskriteereitä hankkeiden valinnalle. Veronmaksun vastuullisuutta ei ole tähän mennessä huomioitu julkisissa hankinnoissa.
Yli puolet kyselyyn vastanneista ehdokkaista katsoo, että sosiaalisten ja ekologisten erityiskriteerien sekä vero-oikeudenmukaisuuden huomioiminen yhteisillä varoilla tehtävissä julkisissa hankinnoissa tulisi säätää pakolliseksi.
Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien mielestä verokriteerejä ei kuitenkaan tulisi sisällyttää hankintalakiin.
RKP ja Kokoomus puolestaan näkevät EU:n roolin lähinnä neuvoa antavana ja katsovat, että EU:n komission tulisi antaa ohjeistus siitä, miten jäsenmaat voisivat asettaa tarjouksia tekevien yritysten veronmaksun vastuullisuuden julkisten hankintojen yhdeksi valintakriteeriksi.
Kokoomuksen mielestä ensin on ratkaista, mikä määritelmä veroparatiisista olisi käyttökelpoisin julkisten hankintojen yhteydessä. Olennaista puolueen mukaan on, että esimerkiksi lakeja noudattavaa ja liiketoiminnallisin perustein veroparatiisissa toimivaa yhtiötä ei perusteetta suljeta tarjouskilpailujen ulkopuolelle.
Graafiset taulukot vastauksista
KYSYMYS 1
KYSYMYS 2
RKP korjasi myöhemmin kannattavansa yksityishenkilöiden lisäksi myös yrityksiä ja kaikkia tulolajeja.
KYSYMYS 3
RKP korjasi myöhemmin kannattavansa velvoitetta säätää maakohtaisesta raportoinnista kaikille yrityksille pakollisen. 
KYSYMYS 4
KYSYMYS 5
Kyselyssä mukana olleet ehdokkaat ja yksittäiset vastaukset
Kokoomus
Sirpa Pietikäinen
Arto Ojala
Alexander Stubb (ei vastannut)
Henna Virkkunen (ei vastannut)
Puoluesihteeri Taru Tujunen
SDP
Johannes Koskinen
Mikael Junger
Liisa Jaakonsaari (ei vastannut)
Nasima Razmyar (ei vastannut)
Puoluesihteeri Reijo Paananen
Perussuomalaiset
Simon Elo
Jussi Halla-aho (ei vastannut)
Pirkko Ruohonen-Lerner (ei vastannut)
Maria Lohela (ei vastannut)
Puoluesihteeri Riikka Poutsalo
Keskusta
Anneli Jäätteenmäki
Mirja Vehkaperä
Paavo Väyrynen (ei vastannut)
Olli Rehn (ei vastannut)
Puoluesihteeri (ei vastannut)
Vihreät
Heidi Hautala
Outi Alanko-Kahiluoto
Oras Tynkkynen
Puoluesihteeri Lasse Miettinen
Vasemmistoliitto
Li Andersson
Merja Kyllönen
Kari Uotila
Puoluesihteeri (ei vastannut)
Rkp
Christina Gestrin (ei vastannut)
Puoluesihteeri Johan Johansson
KD
Sari Essayah
Puoluesihteeri Asmo Maanselkä
Veronmaksun vastuullisuus on lyhyessä ajassa noussut yhdeksi kansainvälisen talouspolitiikan kärkiaiheista. Erään arvion mukaan EU-maat menettävät jopa tuhat miljardia euroa vuosittain veropaon vuoksi. Myös globaalista etelästä vuotaa vuosittain verottamatonta pääomaa veroparatiisien kautta rikkaisiin maihin jopa yli 800 miljardia euroa, joka on moninkertainen euromäärä kehitysavun kokonaismäärään verrattuna. Suomikaan ei ole immuuni verovälttelylle, sillä verottajan arvion mukaan Suomesta karkaa veroeuroja vuosittain 320 miljoonaa pelkästään yritysten siirtohinnoittelun vuoksi.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
