Nokia Solutions and Networks on ilmoittanut, ettei se tunnusta Intian tehtaalleen "poliittisesti sitoutunutta" ammattiliittoa.
Lue lisää: Nokia Solutions and Networks NSN estää työntekijöiden järjestäytymistä Intiassa?
Finnwatchin tutkimus osoittaa, että Stora Enson Intian Chennaissa sijaitsevan pakkaustehtaan Stora Enso Inpacin työoloissa on vielä paljon kehitettävää. Merkittävimmät ongelmat liittyvät palkkaukseen ja työturvallisuuteen.
Tehtaan työntekijöiden palkat eivät aina riitä elämiseen ja osa työntekijöistä asuu alkeellisissa oloissa.
Finnwatchin tutkimus osoittaa, että Stora Enson Intian Chennaissa sijaitsevan pakkaustehtaan Stora Enso Inpacin työoloissa on vielä paljon kehitettävää. Merkittävimmät ongelmat liittyvät palkkaukseen ja työturvallisuuteen.
Stora Enso Inpac maksaa alimmissa palkkaluokissa työskenteleville työntekijöilleen elämiseen riittämätöntä palkkaa. Alimpaan kategoriaan kuuluvat työntekijät saavat vain 5 500 rupian, eli noin 60 euron kuukausipalkkaa.
– Palkalla on vaikeaa tulla toimeen. Monet työntekijät asuvat alkeellisissa oloissa ilman riittävää sanitaatiota, kertoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Myös työturvallisuudessa on parannettavaa. Tutkimushetkellä työntekijät työskentelivät jopa 35 asteen lämpötilassa.
Haastatellut työntekijät valittivat voimakkaasta kemikaalien hajusta, eivätkä he olleet tietoisia tehtaan lakisääteisestä työturvallisuuskomiteasta. Tutkimuksessa löydettiin muitakin ongelmia.
– Määräaikaisten työntekijöiden työsuhteiden ehdot rikkovat yrityksen omaa henkilöstöohjeistoa. Tehtaan virallinen ohjesääntö rajoittaa ammattiyhdistystoimintaa sekä velvoittaa työntekijöitä tekemään ylitöitä, Vartiala kertoo.
Kastisyrjinnän kohteena olevien dalitien ja naisten aseman parantamisen eteen ei ollut tehtaalla tehty aktiivisia toimenpiteitä. Finnwatch muistuttaa, että nämä ovat Intialle tyypillisiä ihmisoikeusongelmia.
Stora Enso kertoo panostavansa ihmisoikeuksien kunnioittamiseen kaikessa toiminnassaan. Yhtiön itselleen asettama tarkoitus on "toimia ihmisten ja planeetan hyväksi". Stora Enson suurin omistaja on Suomen valtio.
– Jotta Stora Enson lupaukset kohtaisivat todellisuuden, odotamme yritykseltä aktiivisempia toimia työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi, Vartiala toteaa.
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin Finnwatchilta tilaama tutkimus ei anna yritykselle kuitenkaan vain risuja. Raportin mukaan Stora Enson tehtaalla on toteutettu myös monia työntekijöiden oikeuksia kunnioittavia parannuksia.
– Yritys on onnistunut alentamaan työtapaturmien määrää ja tunnustanut tehtaalla toimivan ammattiliiton. Stora Enso käynnisti raporttimme seurauksena myös lukuisia parannustoimenpiteitä.
Finnwatch kiittää Stora Ensoa avoimuudesta tutkimusprosessin aikana, vaikka arvosteleekin yritystä siitä, että Intian tehtaan haasteista ei ole mainittu yrityksen yritysvastuuraportoinnissa.
Toimia tarvitaan myös suomalaisilta päättäjiltä.
– Yritykset tulee velvoittaa suorittamaan kunnianhimoisia ihmisoikeusriskien arviointeja aina riskimaissa toimiessaan. Ihmisoikeusongelmiin tulee puuttua tehokkaasti jo ennen kuin ongelmat nostetaan vahtikoirien toimesta julkisuuteen.
Lisätiedot:
Sonja Vartiala
toiminnanjohtaja
Finnwatch ry
044 568 7465
Tilaisuudessa julkaistava selvitys on laadittu Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:n tuella ja yhteistyössä Swedwatchin kanssa. Swedwatchin englanninkielinen raportti Stora Enso Inpacista on saatavilla sivulla www.swedwatch.org.
Finnwatchin raportti Stora Enso ja ihmisoikeudet on luettavissa täällä >>
Stora Enson sidosryhmäkirje Finnwatchin raporttiin liittyen >>
Tiistaina 27. elokuuta julkisuuteen vuotanut Thaimaan työministeriön tarkastusraportti paljastaa useita väärinkäytöksiä Finnwatchin vuoden 2012 lopussa tutkimassa Natural Fruit -tehtaassa. Raportti ei kuitenkaan tarkastele merkittävimpiä Finnwatchin Halvalla on hintansa -raportin käsittelemistä ongelmista.
Lue lisää: Thaimaan työviranomaisten raportti Natural Fruitista vuosi julkisuuteen
Suomalaisten yritysten kyseenalaiset seikkailut kehitysmaissa jatkuvat. Ammattiyhdistysaktiivien irtisanomisia, mustamaalaamista ja nälkälakkoja... Yhdysvaltalainen kansalaisjärjestö Workers Rights Consortium WRC julkaisi eilen raportin suomalaisen PKC Groupin toiminnasta Meksikossa.
Ajatko sinä Volvolla? Kuva: BastiaanImages/Flick Creative Commons
PKC Group nousi Suomessa ensimmäistä kertaa otsikoihin keväällä 2012 kun MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma kertoi yrityksen rajoittavan työntekijöiden järjestäytymisoikeutta Meksikon tehtaallaan. PKC oli solminut työntekijöidensä selän takana sopimuksen ns. valkoisen ammattiliiton kanssa. MTV3:n ohjelmassa haastateltu silloinen PKC:n toimitusjohtaja Harri Suutari esiintyi uhmakkaasti ja kertoi yrityksen toimivan "maassa maan tavalla".
Vaikka Suutari lähti toimitusjohtajan tehtävistä, PKC:n toiminta ei ole paljoakaan parantunut. WRC:n tuore raportti kertoo PKC:n kiristäneen työntekijöitä äänestämään itse valitsemaansa ammattiliittoa, maksaneen tukisummia omalle liitolleen sekä irtisanoneen kilpailevan liiton kannattajia ja johtajia. Osa irtisanotuista työntekijöistä on ryhtynyt nälkälakkoon.
Mutta miten tämä liittyy Volvoon?
Vaikka PKC on noussut otsikoihin negatiivisessa valossa jo monta kertaa sitä ei näytä kiinnostavan. Tämä johtunee siitä, ettei PKC Group toimi kuluttajamarkkinoilla vaan valmistaa autojen johdinsarjoja ja elektroniikkaa - moni ei siis ole kuullutkaan PKC Groupista. Mutta Volvosta ja Volkswagenista aika monet ovat kuulleet, ja ne ovat PKC:n suurimpia asiakkaita. Kannustamme kokeilemaan miten Volvon tai Volkswagenin Facebook-sivulla suhtaudutaan yrityksen alihankkijan touhuihin Meksikossa.
PKC Group ei valitettavasti ole ainoa ihmisoikeuksia Meksikossa loukkaava suomalaisyritys. Finnwatchin joulukuussa 2012 julkaisema selvitys paljasti, että monet muutkin Meksikossa toimivat suomalaisyritykset olivat itse valinneet tehtaalle ammattiliiton ja estivät työntekijöiden vapaata järjestäytymistä suojelusopimusjärjestelyillä.
Työ- ja elinkeinoministeriö sekä sen alainen Yritys- ja yhteiskuntavastuun neuvottelukunta (YHVA) ilmoittivat tänään, ettei konsulttiyhtiö Pöyryn voida katsoa rikkoneen kansainvälisiä yritysvastuuohjeistoja kiistanalaisessa Laosin Xayaburin patohankkeessa. Lausunto on oire Suomen hampaattomasta ja aliresursoidusta yritysvastuupolitiikasta.
Pöyry on mukana Laosin hallituksen patohankkeessa, jolla on arvioitu olevan erittäin negatiivisia vaikutuksia Mekong-joen ympäristöön. Kuva: Pretre/Flickr Creative Commons
FINNWATCHIN edustaja jätti Yhvan kokouksessa eriävän kannan neuvottelukunnan päätökseen.
– Valitusprosessin lopputulokseen keskeisesti vaikuttavia seikkoja olisi tullut tutkia ja arvioida valitusprosessin aikana huolellisemmin. Neuvottelukunnalla käytössä olevien tietojen perusteella Pöyryä ei voi vapauttaa vastuusta, Finnwatchin toiminnanjohtaja ja Yhvan varajäsen Sonja Vartiala sanoo.
Yhvan kanta perustuu osapuolten ja ministeriöiden antamiin lausuntoihin.
Yhvan lausunnossa ei arvioida lainkaan Pöyryn ihmisoikeusriskien arviointiin liittyvien prosessien olemassaoloa tai riittävyyttä. Yhtiön mahdollista eturistiriitaa sekä projektin toteuttamisen arvioijana että toteuttajana ei myöskään huomioida.
– Valituksen käsittelyä vaikeutti huomattavasti, että käsittelyn keskeisin aineisto, Pöyryn vastine valitukseen, on määrätty luottamukselliseksi, Vartiala toteaa.
Neuvottelukunnan käytössä ei ole ollut kaikkia valituksen tehneiden järjestöjen lähettämiä aineistoja. Pöyry myös kieltäytyi vuoropuhelusta tutkimusprosessin aikana.
Laihana kompromissina Yhvan lausunnossa tuodaan esiin, että Pöyryn olisi tullut toimia vastuullisemmin patohankkeessa. Tästä huolimatta yhtiölle ei anneta minkäänlaisia konkreettisia toimintaohjeita vastuullisuuden toteuttamiseksi.
– Lausunto on oire Suomen aliresursoidusta, hampaattomasta ja hallitusohjelman vastaisesta yritysvastuupolitiikasta.
Hallitusohjelman mukaan suomalaisten yritysten tulisi olla yritysvastuun edelläkävijöitä. OECD:n toimintaohjeisto on keskeisin kansainvälisen yritystoiminnan vastuullisuutta ohjaava normisto, jonka edistämiseen Suomi on sitoutunut.
Kesäkuussa OECD:lle toimittamassa raportissaan työ- ja elinkeinoministeriö on kuitenkin ilmoittanut, ettei Suomella ole ohjeiston soveltamiseen varattua budjettia tai henkilökuntaa ja ettei Suomi ole oma-aloitteisesti edistänyt ohjeistojen käyttöönottoa.
– Vähintä mitä päättäjien tulee tehdä, on pitää kiinni asioista, jotka on jo sovittu, Vartiala sanoo.
Lisätiedot
Sonja Vartiala
toiminnanjohtaja
Finnwatch
044 568 7465
Finnwatch press release: Pöyry got off scot-free >>
Finnwatch opinion on the conclusions of the OECD complaint process against Pöyry Oyj >>
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
