Aurinkoenergian tuotanto on Suomessa voimakkaassa kasvussa. Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti oli Suomessa vuoden 2024 alussa noin 1 000 megawattia¹, ja vuonna 2024 aurinkoenergialla tuotetun sähkön osuus Suomen kokonaissähköntuotannosta nousi ensimmäistä kertaa yli yhden prosentin². Vuoteen 2030 mennessä aurinkosähkön asennetun tuotantokapasiteetin odotetaan nousevan jo lähes 10 000 megawattiin³.

Toistaiseksi aurinkovoiman tuotantokapasiteetti on Suomessa nojannut pitkälti katoille asennettuihin aurinkopaneeleihin. Tulevina vuosina tuotannon odotetaan kuitenkin kasvavan erityisesti maa-asennettujen aurinkopuistojen johdosta.⁴ Lokakuussa 2024 Suomessa oli suunnitteilla, rakenteilla tai tuotannossa noin 230 yli 1 megawatin aurinkovoimalahanketta⁵.

Myös globaalilla tasolla aurinkovoimaloita asennetaan enemmän kuin koskaan, ja aurinkopaneelien tuotanto kasvaa voimakkaasti. Vuosina 2010–2021 aurinkopaneelien tuotannon keskimääräinen vuosikasvuvauhti oli 25 prosenttia, eikä kasvun hidastumista ole näköpiirissä⁶. Esimerkiksi EU:ssa aurinkoenergian lisääntyvään käyttöön ohjaa muun muassa vuonna 2024 hyväksytty rakennusten energiatehokkuusdirektiivi⁷.

Noin 95 prosentissa maailman aurinkopaneeleista hyödynnetään valosähköiseen ilmiöön perustuvaa teknologiaa⁸. Kiina on ylivoimainen markkinajohtaja tällaisten piipohjaisten aurinkopaneelien tuotantoketjujen kaikilla portailla. Myös valtaosa aurinkopaneelien tuotantokapasiteetin kasvusta tapahtuu Kiinassa. Tämä ei ole sattumaa: Kiina on investoinut aurinkopaneelien tuotantoon kymmenen kertaa enemmän kuin EU vuoden 2011 jälkeen⁹.

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan vuonna 2022 Kiinan osuus kaikista aurinkopaneelien tuotantovaiheista polypiin tuotannosta moduulien kokoamiseen oli yli 80 prosenttia¹⁰. IEA on ennustanut, että Kiinan osuus polypiin, piitankojen ja -kiekkojen osalta nousee pian lähes 95 prosenttiin¹¹. Polypiistä noin 35 prosenttia¹² ja sen valmistusmateriaalista metallurgisesta piistä noin 32 prosenttia¹³ tulee vain yhdeltä alueelta Kiinasta, Xinjiangista. Xinjiangin huolestuttava ihmisoikeustilanne, mukaan lukien epäilyt laajamittaisesta valtion määräämän, uiguureilla ja muilla etnisillä vähemmistöillä teetetyn pakkotyön käytöstä, on viime vuosina saanut paljon huomiota osakseen.

Myös Suomessa käytetyistä aurinkopaneeleista valtaosa, noin 90 prosenttia, tulee Kiinasta¹⁴. Tuotantoketjujen voimakas keskittyminen on aina omanlaisensa riski, mutta aurinkopaneelien tuotantoon Kiinassa liittyy myös merkittäviä ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä, kuten edellä mainittu riski uiguureilla teetetystä pakkotyöstä. Riski pakkotyöstä koskee koko tuotantoketjua ja useita paneelien valmistuksessa käytettäviä välituotteita. Suurimmillaan riski on tuotantoketjun alkupäässä kuten piimateriaalien tuotannossa.

Vuonna 2021 Finnwatch selvitti aurinkopaneeleita Suomessa markkinoivien yritysten yhteyksiä uiguureilla teetettyyn pakkotyöhön erityisesti Kiinan Xinjiangissa^15. Selvityksessä kävi ilmi, että yritykset tunsivat markkinoimiensa paneeleiden keskeisen valmistusmateriaalin, polypiin, alkuperän huonosti eivätkä näin ollen voineet uskottavasti valvoa sen vastuullisuutta.

Tämä raportti on päivitys Finnwatchin edellä mainittuun vuoden 2021 tutkimusartikkeliin. Raportin laatimista on tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroista.

Xinjiangin uiguurien autonominen alue sijaitsee Länsi-Kiinassa. Alue on laaja ja luonnonresursseiltaan rikas, ja sillä on yhteistä rajaa Mongolian, Venäjän, Kazakstanin, Kirgistanin, Tadžikistanin, Afganistanin, Pakistanin ja Intian kanssa. Viimeisimmän, vuoden 2020 väestönlaskun mukaan Xinjiangissa oli 25,9 miljoonaa asukasta, joista uiguureita oli noin 11,6 miljoonaa¹⁶. Uiguurit ovat turkkilaista uiguurin kieltä puhuva, perinteisesti islaminuskoinen kansa ja yksi Kiinan suurimmista etnisistä vähemmistöistä. Kiinan mukaan Xinjiang on vuosituhansia ollut erottamaton osa Kiinaa, mutta monet historioitsijat ja osa uiguureista itsestään ovat eri mieltä¹⁷. Osa uiguureista tavoitteleekin Itä-Turkestaniksikin kutsutun Xinjiangin itsenäisyyttä, ja pitää kiinalaisia kolonialisteina.

Kiinan kansantasavallan perustamisesta vuonna 1949 lähtien Kiinan valtio on tukenut Kiinan suurimpaan etniseen ryhmään kuuluvien han-kiinalaisten muuttoliikettä Xinjiangiin. Muuttoliikettä tukeva integraatiopolitiikka on ollut syrjivää ja johtanut uiguurien ja muihin turkkilaisiin kansoihin kuuluvien ryhmien marginalisoitumiseen alueella. Kiinan 1970-luvun lopulla alkaneella niin sanotulla uudistuskaudella syrjintä hellitti hieman, mutta Kiinan ote ja pyrkimys sulauttaa alue Kiinaan kiristyivät taas 1990-luvulla Neuvostoliiton hajottua.

Tänä päivänä uiguurit ovat pitkälti menettäneet mahdollisuutensa matkustaa, ilmaista itseään tai harjoittaa uskontoaan vapaasti ja he elävät tiukan valvonnan alla¹⁸. Kiina on vastannut uiguurien protesteihin ja ajoittain myös väkivaltaiseen vastarintaan kovalla kädellä, mikä on ruokkinut protestien ja alati kiristyvien sortotoimenpiteiden kierrettä¹⁹. Vuonna 2014 Kiina tiukensi otettaan alueesta lanseeraamalla jälleen kerran uuden kampanjan “väkivaltaista terrorismia” vastaan. Tiukentuneen linjan takana oli aseellinen isku Kunmingin juna-asemalle Yunnanin maakunnassa, jossa kuoli yli 30 ihmistä ja josta viranomaiset syyttivät “Xinjiangin separatisteja”. Tämän viimeisimmän kampanjan myötä uiguurien sorto kiihtyi ennennäkemättömälle tasolle. Muun muassa Amnesty International²⁰ ja Human Rights Watch²¹ ovat katsoneet Kiinan syyllistyvän alueella rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Yksi tekijä näiden arvioiden taustalla on valtion määräämä, uiguureilla ja muihin vähemmistöihin kuuluvilla henkilöillä teetetty pakkotyö.

Viimeistään vuodesta 2018 lähtien useat eri tahot ovat julkaisseet raportteja uiguureilla ja muihin vähemmistöihin kuuluvilla henkilöillä Xinjiangissa teetetystä pakkotyöstä²². Erityistä huomiota ovat saaneet niin sanotut uudelleenkoulutusleirit, joille oli eri arvioiden mukaan suljettuna jopa miljoona henkilöä²³. Elokuussa 2022 myös YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto julkaisi kattavan raportin Xinjiangin ihmisoikeustilanteesta. Raportin mukaan on olemassa viitteitä siitä, että alueella työllisyyshankkeisiin, jotka ovat osa virallisia anti-ekstremismi-, köyhyys- ja kehitysohjelmia, liittyy pakottamista sekä etniseen ryhmään ja uskontoon perustuvaa syrjintää²⁴.

Työllisyyshankkeissa, joihin pakkotyösyytöksiä on yhdistetty, on yleensä kyse uiguurien tai muihin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden siirroista pois kotiseudultaan töihin muualle²⁵. Työllisyyshankkeiden lisäksi Xinjiangissa on teetetty pakkotyötä myös rikosoikeudellisessa prosessissa tuomituilla vangeilla, mukaan lukien mielipidevangeilla.²⁶

Siirrettyihin henkilöihin viitataan kiinalaisissa lähteissä “ylijäämätyövoimana” (engl. surplus labour). Usein kyse on Etelä-Xinjiangissa, missä uiguurit ovat enemmistö, maaseudulla asuvista henkilöistä, jotka siirretään Pohjois-Xinjiangin kaupunkeihin tai muualle Kiinaan töihin²⁷. Käytännössä siirretyt henkilöt erotetaan heidän perheistään ja lapsistaan ja sijoitetaan useiden satojen kilometrien päähän. Heillä ei ole mahdollisuutta vapaaseen yhteydenpitoon läheistensä kanssa tai oikeutta päättää työsuhdetta. Heillä myös saatetaan teettää muita työntekijöitä pidempää päivää ja maksaa muita työntekijöitä alhaisempia palkkoja. Joidenkin raporttien mukaan he asuvat erillisissä asuntoloissa, joista Xinjiangin poliisi saattaa heidät työpaikalle ja takaisin, ja heidän on työn ohella osallistuttava poliittiseen koulutukseen.²⁸

Kiina on systemaattisesti kiistänyt syytökset vakavista ihmisoikeusloukkauksista Xinjiangin alueella sekä uiguureilla tai muihin etnisiin ryhmiin kuuluvilla henkilöillä teetetystä pakkotyöstä²⁹. Kiina on myös jo vuonna 2019 kertonut sulkeneensa uudelleenkoulutusleirit uudelleenkoulutuksessa olleiden henkilöiden valmistuttua ja työllistyttyä muualle³⁰. Elokuussa 2022 Kiina ratifioi Kansainvälisen työjärjestö ILOn pakkotyön kieltoa koskevat perussopimukset no. 29 ja no. 105³¹. Kiina on myös toimittanut ILOlle ensimmäiset raporttinsa koskien näiden kahden sopimuksen kansallista toimeenpanoa, mutta niitä ei vielä vuoden 2024 loppuun mennessä ole käsitelty ILOssa³².

Xinjiangissa ei ole mahdollista tehdä itsenäistä, pakkotyösyytöksiin liittyvää tutkimusta, ja kaikkinainen tiedonsaanti alueelta, tai saatujen tietojen verifiointi, on vaikeaa. Kiina estää aktiivisesti kansalaisjärjestöjen ja median toimintaa alueella muun muassa pidättämällä aktivisteja ja journalisteja³³.

Kansalaisjärjestöjen raporttien³⁴ mukaan ihmisoikeusloukkaukset alueella kuitenkin jatkuvat eikä alueen ihmisoikeustilanteessa näy merkkejä paremmasta. Elokuussa 2024 YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto OHCHR vahvisti käyneensä vuoden 2022 raportin tiimoilta vuoropuhelua Kiinan viranomaisten kanssa, ja OHCHR:n mukaan ihmisoikeuksien kannalta ongelmalliset lait ja käytännöt ovat Xinjiangissa edelleen voimassa³⁵. Vaikka uudelleenkoulutusleirit onkin suljettu, anti-ekstremismi-, köyhyys- ja kehitysohjelmat ovat jopa laajentuneet ja työn takia siirrettyjen henkilöiden määrä on kasvanut³⁶. Syyskuussa 2024 Suomi oli mukana yhteensä 10 maan yhteislausunnossa, jossa toistettiin huoli YK:n 2022 raportin löydöksistä ja vaadittiin Kiinaa ryhtymään raportin suositusten mukaisiin toimenpiteisiin³⁷.

Koska uiguureilla ja muilla vähemmistöihin kuuluvilla henkilöillä Xinjiangissa teetetyssä pakkotyössä on kyse valtion määräämästä pakkotyöstä, on sen ehkäiseminen ja korjaaminen Xinjiangissa toimiville tai sieltä hankintoja tekeville yrityksille vähintäänkin erittäin haasteellista tai jopa mahdotonta. Esimerkiksi Yhdysvaltojen työministeriön edustaja³⁸ totesi hiljattain Kiinan ihmisoikeustilannetta ja oikeusvaltiokehitystä seuraavalle komissiolle (Congressional-Executive Commission on China, CECC) antamassaan lausunnossa, ettei yritysten ole mahdollista toimia vastuullisesti Xinjiangissa. Edustajan mukaan ihmisoikeuksia koskevan asianmukaisen huolellisuuden noudattaminen alueella, tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden kuten uiguurien kohdalla, ei ole mahdollista³⁹. Samassa kuulemisessa kuultiin myös, etteivät vastuullisuusauditoinnit Xinjiangissa ole mahdollisia ilman viranomaisvalvontaa, ja siksi työntekijöitä ei ole mahdollista haastatella auditointien yhteydessä vapaasti tai luottamuksellisesti tai siten, että heidän turvallisuutensa voitaisiin taata⁴⁰.

Myös uiguurien järjestöt ulkomailla, kuten esimerkiksi World Uyghur Congress ja Uyghur Human Rights Project, ovat vaatineet Xinjiangissa toimivia tai sieltä hankintoja tekeviä yrityksiä vetäytymään alueelta.^41

Piipohjaisten aurinkopaneeleiden keskeinen valmistusmateriaali, polypii, valmistetaan kvartsista kaksivaiheisessa prosessissa. Siinä kvartsi puhdistetaan ensin metallurgiseksi piiksi, sitten polypiiksi⁴². Tässä raportissa polypiistä, metallurgisesta piistä ja kvartsista käytetään yhteisnimitystä ‘piimateriaalit’. Vielä 2000-luvun alussa Kiinan osuus globaalista polypiin tuotannosta oli marginaalinen, mutta 2020-luvulle tultaessa pelkästään
Xinjiangissa tuotettiin eri arvioiden mukaan vähintään 40 prosenttia kaikesta maailman polypiistä⁴³.

Uiguureilla teetetyn pakkotyön ja aurinkopaneelien tuotannon suhdetta on kattavasti dokumentoitu ja analysoitu useissa eri tutkimusraporteissa⁴⁴. Niiden mukaan pakkotyön riski aurinkopaneelien tuotantoketjussa on suurin juuri alkutuotannossa: polypiin ja sen valmistuksessa käytetyn metallurgisen piin tuotannossa sekä kvartsin louhinnassa.

Xinjiangiin liittyvän pakkotyön riskin noustua otsikoihin polypiin tuotantoa on siirretty Xinjiangista erityisesti Ningxian ja Sisä-Mongolian autonomisille alueille. Vuonna 2022 Xinjiangin osuus globaalista polypiin tuotannosta olikin arviolta enää vain noin 35 prosenttia, ja joissakin arvioissa sen on ennustettu laskevan edelleen noin 23 prosenttiin⁴⁵. Vaikka muutos on merkittävä, on Xinjiangin osuus globaalista polypiin tuotannosta edelleen suuri. Koko Kiinan osuus polypiin tuotannosta on kasvanut jopa noin 86 prosenttiin, ja sen odotetaan edelleen kasvavan⁴⁶.

Xinjiangin osuus Kiinan metallurgisen piin tuotannosta oli vuonna 2020 44 prosenttia (32 prosenttia globaalista tuotannosta)⁴⁷, mutta myös metallurgisen piin tuotantomäärien on Xinjiangissa raportoitu laskevan⁴⁸. Xinjiangissa toimiva Hoshine Silicon Industry Co. Ltd. on kapasiteetiltaan maailman suurin metallurgisen piin tuottaja. Yhteensä metallurgisen piin tuottajia on Kiinassa yli 200⁴⁹. Kiinassa metallurgisen piin tuotantolaitokset sijaitsevat yleensä lähellä kvartsikaivoksia, mutta koska Xinjiangista louhittu kvartsi on huonolaatuista, käyttävät metallurgisen piin valmistajat Xinjiangissa jonkin verran myös esimerkiksi Fujianin ja Gansun maakunnista louhittua kvartsia⁵⁰.

Kiinan valtiollisen median mukaan Hoshine ja TBEA, jonka tytäryhtiö Xinte Energy Co. Ltd on merkittävä polypiin valmistaja, ovat työllistäneet Xinjiangissa henkilöitä virallisten, pakkotyöhön yhdistettyjen työllisyysohjelmien kautta ainakin vielä vuonna 2023⁵¹. Myös monet muut suurimmista kiinalaisista polypiin valmistajista, kuten Xinjiangissa toimivat Daqo New Energy Corp, GCL Technology Holdings (ent. GCL Poly Energy) ja Xinjiang East Hope New Energy Co. Ltd, sekä Asia Silicon Co. Ltd, on aiemmin yhdistetty uiguureilla teetettyyn pakkotyöhön joko suoraan virallisten työllisyyshankkeiden ja/tai metallurgisen piin hankintojensa kautta⁵². Näistä ainakin Daqo on kieltänyt käyttäneensä pakkotyötä ja julkaissut asianajotoimistolla teettämänsä selvityksen⁵³, joka ei löytänyt merkkejä pakkotyöstä sen toiminnoissa. Selvityksen mukaan Daqo ei myöskään ole työllistänyt uiguureita. Lisäksi sen mukaan on olemassa viitteitä siitä, ettei Daqo ole osallistunut virallisiin työllisyyshankkeisiin. 

Sen sijaan maailman suurimman polypiin valmistajan, kiinalaisen Tongwei Co. Ltd:n, mahdollisesta altistumisesta uiguurien pakkotyölle ei ole vahvistettua näyttöä, sillä
Tongwei ei ole antanut julkisuuteen tietoa toimitusketjustaan (ks. luku 6.5). Tongwein polypiin tuotantolaitokset sijaitsevat Kiinassa Sichuanin ja Yunnanin maakunnissa sekä Sisä-Mongoliassa. Sekä Sichuanissa että Yunnanissa tuotetaan merkittäviä määriä metallurgista piitä, ja kyseisissä maakunnissa toimivat polypiin valmistajat käyttävät hyvin suurella todennäköisyydellä pääasiallisesti raaka-aineenaan paikallisesti tuotettua metallurgista piitä. Näillä alueilla metallurgisen piin tuotanto kuitenkin nojaa vesivoimaan. Jos alueilla ei sada, vesivoiman ja metallurgisen piin paikallinen tuotanto vähenee⁵⁴. Tällaisissa tilanteissa on mahdollista, että polypiin valmistajat hankkivat hetkellisesti metallurgista piitä muualta Kiinasta, mukaan lukien Xinjiangista, pystyäkseen pitämään tuotannon käynnissä. Sisä-Mongoliassa puolestaan ei ole ollut merkittävää metallurgisen piin tuotantoa. Siksi on pidetty todennäköisenä, että Sisä-Mongoliassa toimivat polypiin tuottajat hankkivat metallurgista piitä Xinjiangista⁵⁵. Useat eri yritykset, kuten Tongwei, ovat viime vuosina kuitenkin ilmoittaneet aikeista rakentaa uutta metallurgisen piin tuotantokapasiteettia Sisä-Mongoliaan, joten tilanne voi olla muuttamassa.

Kiinan lisäksi myös esimerkiksi Brasilia, Ranska ja Yhdysvallat ovat merkittäviä metallurgisen piin tuottajia. Suuria polypiin valmistajia ovat kiinalaisten yritysten lisäksi saksalais-amerikkalainen Wacker Chemie AG, korealainen OCI Company Ltd. (jonka polypiin tuotantolaitokset sijaitsevat pääasiassa Malesiassa) ja amerikkalainen Hemlock Semiconductor Operations LLC⁵⁶. Wacker ja Hemlock eivät tiettävästi hanki metallurgista piitä Kiinasta; OCI hankkii, mutta ei kuitenkaan tiettävästi Xinjiangista.

Kaavio 1: Aurinkopaneeleissa käytettävät piimateriaalit ja -komponentit sekä niiden tuotantoketju

Aurinkopaneelit koostetaan piikennoista, jotka puolestaan koostetaan polypiistä valmistetuista piitangoista sahatuista piikiekoista. Piikennoista, piikiekkoista ja piitangoista käytetään tässä raportissa yhteisnimitystä ‘piikomponentit’.

Maailman suurimmat aurinkopaneelivalmistajat ovat vertikaalisesti integroituneita yrityksiä, eli ne valmistavat itse paitsi paneeleita myös piitankoja, -kiekkoja ja -kennoja. Viime vuosina osa suurista paneelivalmistajista on ilmoittanut laajentavansa vertikaalista integraatiotaan piikomponenteista piimateriaalien puolelle. Esimerkiksi Trina Solar, yksi maailman suurimmista paneelivalmistajista, ilmoitti vuonna 2022 rakentavansa Qinghain maakuntaan Kiinaan tehtaan, joka tuottaa paitsi aurinkopaneeleita, piikennoja, -kiekkoja ja -tankoja myös polypiitä ja metallurgista piitä⁵⁷. Usein paneelivalmistajien paneelien tuotantokapasiteetti on kuitenkin suurempi kuin niiden piikomponenttien (tai piimateriaalien) tuotantokapasiteetti on. Toisin sanoen, siitä huolimatta että ne ovat vertikaalisesti integroituneita, ne joutuvat myös ostamaan komponentteja (ja materiaaleja) ulkopuolisilta valmistajilta.

Maailman johtavia aurinkopaneelivalmistajia ovat muun muassa Canadian Solar, JA Solar, Jinko Solar, LONGi ja Trina Solar⁵⁸. Edellä mainituista suurista aurinkopaneelivalmistajista vain Jinko Solarilla on ollut piikomponenttien tuotantoa Xinjiangissa (ks. lisää luku 6.2). Piikomponenttien ja aurinkopaneelien valmistus tapahtuvat siis pääsääntöisesti muissa Kiinan maakunnissa, jolloin niiden valmistukseen suoraan liittyvät pakkotyöriskit koskevat lähinnä mahdollista Xinjiangista siirretyn työvoiman käyttöä niitä valmistavissa tuotantolaitoksissa. Kuitenkin kaikki edellä mainituista paneelivalmistajista ovat altistuneet uiguurien pakkotyölle omien piimateriaalihankintojensa kautta, ja myös niiden käyttämiin ostokomponentteihin liittyy ihmisoikeusriskejä (ks. lisätietoa luvut 6.1–6.5). Lisäämällä vertikaalista integraatiota piimateriaalien tuotantoon paneelivalmistajat voivat paremmin hallita hankintaketjuihinsa liittyviä ihmisoikeusriskejä.

Kuten edellä on todettu, Kiinan osuus aurinkopaneelien piipohjaisten valmistusmateriaalien globaalista tuotannosta on merkittävä. Sen osuus paneelien valmistuksessa käytettyjen piikomponenttien tuotannosta on kuitenkin vielä huomattavasti suurempi, piikiekkojen osalta jopa 97 prosenttia⁵⁹. Koska Kiinan osuus piikiekkojen globaalista tuotannosta on niin suuri, koskevat kiinalaisiin piikiekkoihin liittyvät pakkotyön riskit myös valtaosaa muualla maailmassa valmistetuista aurinkopaneeleista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa raja- ja tulliviranomaiset ovat estäneet Meksikossa ja Intiassa valmistettujen paneelien maahantuonnin uiguurien pakkotyöhön liittyvien epäilyjen nojalla (ks. myös luku 4)⁶⁰.

Kiinan oma piimateriaalien tuotanto ei riitä kattamaan kaikkea piikomponenttien tuotannossa tarvittavaa raaka-aineen määrää, joten polypiitä tuodaan Kiinaan myös ulkomailta. Tämä tarkoittaa, että on mahdollista, että muualla tuotettu polypii ja kiinalainen (mahdollisesti Xinjiangissa tuotettu) polypii sekoittuvat piikomponenttien valmistusvaiheessa. Sekoittuminen tekee käytettyjen valmistusmateriaalien jäljittämisestä entistä haastavampaa⁶¹. Polypiin vienti Kiinaan on kuitenkin viime vuosina vähentynyt tuntuvasti. Esimerkiksi vuonna 2023 Kiinaan vietiin yli 28 prosenttia vähemmän polypiitä kuin vuonna 2022. Kiinan sijaan suurimmat kansainväliset polypiin valmistajat Wacker, OCI ja Hemlock vievät polypiitä enenevästi Kaakkois-Aasian maihin, kuten Vietnamiin, minne kiinalaiset paneelivalmistajat ovat avanneet piikomponentteja ja aurinkopaneeleita valmistavia tehtaita. Toisaalta myös polypiin vienti Kiinasta Kaakkois-Aasiaan on kasvanut.^62

Raportit uiguureilla teetetystä pakkotyöstä johtivat Yhdysvalloissa uuden lain, Uyghur Forced Labour Prevention Actin (UFLPA), hyväksymiseen joulukuussa 2021⁶³. UFLPA:n myötä Xinjiangissa kokonaan tai osittain tuotettujen tuotteiden maahantuojien tulee pystyä todistamaan, ettei niiden tuotantoketjussa ole käytetty pakkotyötä. Muuten tuotteita ei voida tuoda Yhdysvaltojen markkinoille. Tämä niin sanottu rebuttable presumption eli eräänlainen käänteinen todistustaakka, on kyseisen lainsäädännön vahvuus. Käytännössä UFLPA:n täytäntöönpano kohdistuu tiettyihin korkean riskin tuotteisiin ja toimijoihin. Piipohjaiset tuotteet (mukaan lukien polypii) ovat yksi alkuperäisistä UFLPA:n toimeenpanostrategian painopistealueista⁶⁴. UFLPA:n soveltamisen alettua Yhdysvaltojen viranomaiset estivät tiettävästi ainakin 1 000 aurinkosähkölaitteita sisältäneen lähetyksen pääsyn Yhdysvaltojen markkinoille pelkästään kesä-lokakuussa 2022⁶⁵.

Täyttääkseen UFLPA:n vaatimukset yritysten on toimitettava viranomaisille kattava kartoitus tuotteiden tuotantoketjusta, tiedot UFLPA:n alaisten, kyseisten tuotteiden tuotantoketjuun kuuluvien tuotantolaitosten työntekijöistä sekä muun muassa todisteet siitä, että työnteko perustuu vapaaehtoisuuteen⁶⁶. Viranomaisilla on myös mahdollisuus varmistaa tuotteiden tai niissä käytettyjen raaka-aineiden alkuperä laboratoriotestein. Tällaisia isotooppitestejä kutsutaan joskus sormenjälkitesteiksi, ja ne ovat jo käytössä ainakin puuvillasta valmistetuille vaatteille ja tekstiileille.⁶⁷

UFLPA:n toimeenpanon tueksi Yhdysvaltojen viranomaiset ylläpitävät listaa⁶⁸ (tästä eteenpäin “kieltolista”) talouden toimijoista, jotka joko teettävät pakkotyötä Xinjiangissa, tekevät yhteistyötä Kiinan viranomaisten kanssa uiguurien tai muihin syrjittyihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden värväämiseksi ja kuljettamiseksi pakkotyöhön Xinjiangin ulkopuolella, tai tekevät hankintoja Xinjiangista tai toimijoilta, jotka osallistuvat valtiollisiin ohjelmiin, joissa hyödynnetään pakkotyötä. Kesäkuusta 2022 lähtien kieltolistalla on ollut edellä mainitun metallurgista piitä tuottavan Hoshinen lisäksi kaksi kiinalaista polypiin tuottajaa: Xinjiang Daqo New Energy, Co. Ltd. ja Xinjiang GCL New Energy Material Technology, Co. Ltd⁶⁹. Kesällä 2024 viranomaiset lisäsivät listalle myös polypiitä valmistavan Xinjiang East Hope Nonferrous Metals Co. Ltd:n. Tammikuussa 2025 kieltolistalle lisättiin seuraavat kuusi aurinkopaneelien tuotantoketjujen toimijaa: Donghai JA Solar Technology Co., Ltd., Hongyuan Green Energy Co., Ltd., Hongyuan New Materials (Baotou) Co., Ltd., Jiangsu Meike Solar Technology Co., Ltd., Baotou Meike Silicon Energy Co., Ltd. ja Shuangliang Silicon Materials (Baotou) Co., Ltd⁷⁰. Jo kesällä 2021 USA:n viranomaiset kielsivät Hoshinen ja sen tytäryhtiöiden valmistamien piituotteiden maahantuonnin Yhdysvaltoihin, myös silloin kun niitä on käytetty muiden yritysten väli- tai valmistuotteiden valmistuksessa. Päätös tehtiin Yhdysvalloissa pitkään ennen UFLPA:n hyväksymistä voimassa olleen Tariff Actin osion 307 nojalla⁷¹. Hoshinen tytäryhtiö, Hoshine Silicon (Jia Xing) Industry Co., Ltd, on valittanut päätöksestä tuomioistuimeen⁷².

Myös EU:ssa astui voimaan joulukuussa 2024 asetus, jolla kielletään pakkotyöllä kokonaan tai osittain valmistettujen tuotteiden saattaminen EU:n markkinoille. Lisäksi asetus kieltää pakkotyöllä tuotettujen tuotteiden viennin pois EU-alueelta⁷³. Komissio antoi esityksen asetuksesta syyskuussa 2022, ja EU:n jäsenmaat ja Euroopan parlamentti pääsivät alustavaan sopimukseen asetuksesta kolmikantaneuvotteluissa maaliskuussa 2024.⁷⁴ Asetuksen säätämisprosessi saatiin päätökseen marraskuussa 2024 kun jäsenmaista koostuva neuvosto hyväksyi neuvotteluissa saavutetun sovun. Suomi on tukenut asetusta alusta lähtien⁷⁵. Asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta, ja sen soveltaminen yrityksiin alkaa joulukuussa 2027. Sitä ennen jäsenmaiden täytyy osoittaa kansallinen viranomainen valvomaan asetuksen täytäntöönpanoa.

Toisin kuin Yhdysvaltojen UFLPA, EU:n pakkotyöasetus ei koske vain tiettyihin (etnisiin) ryhmiin kuuluvilla henkilöillä teetettyä pakkotyötä tai kohdistu tuotantoon tietyllä maantieteellisillä alueella. EU:n pakkotyöasetus koskee kaikkia tuotteita esimerkiksi niitä maahantuovan tai valmistavan yrityksen koosta, toimintamaasta tai toimialasta riippumatta⁷⁶. Toinen merkittävä ero UFLPA:n ja EU:n asetuksen välillä on se, että EU-asetuksessa todistustaakka pakkotyöstä on asetuksen täytäntöönpanoa valvovilla kansallisilla viranomaisilla ja komissiolla. Tämä heikentää sääntelyn tehoa, sillä pakkotyötä tietyn tuotteen taustalla voi olla vaikea osoittaa arvoketjujen läpinäkymättömyyden takia. Esimerkiksi eurooppalaisten paneelivalmistajien etujärjestö ESMC on vaatinut EU:n pakkotyösasetukseen UFLPA:n kaltaista käänteistä todistustaakkaa tilanteissa, joissa pakkotyö on valtion määräämää⁷⁷. ESMC on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että raporttien mukaan suuri määrä paneeleita, joiden pääsy Yhdysvaltojen markkinoille on evätty UFLPA:n nojalla, on myyty Eurooppaan hyvin alhaisilla hinnoilla. Tämä on heikentänyt eurooppalaisten aurinkopaneelivalmistajien kilpailukykyä.⁷⁸

Yhdysvaltojen lainsäädäntö (ja tieto EU:n tulevasta sääntelystä) on johtanut siihen, että aurinkopaneelien tuotantoketjujen toimijat ovat pyrkineet uudelleenjärjestelemään omaa tuotantoaan tai hankintaketjujaan, jotta ne voisivat edelleen viedä tuotteitaan Yhdysvaltojen markkinoille. Kaikki suurimmat kiinalaiset aurinkopaneelivalmistajat ovat esimerkiksi avanneet tehtaita Kaakkois-Aasiaan, ja kuten edellä on käsitelty, polypiin ja metallurgisen piin tuotantokapasiteettia Kiinan muissa provinsseissa kuten Ningxiassa ja Sisä-Mongoliassa on kasvatettu. UFLPA:n lisäksi toinen tuotannon siirtämiseen vaikuttanut tekijä on kiinalaisille aurinkopaneeleille Yhdysvalloissa jo aiemmin määrätyt polkumyyntitullit⁸⁴.

Tuotantoketjujen haarautuminen (engl. bifurcation) kiinalaisiin ja kaakkoisaasialaisiin tuotantoketjuihin on ollut yksi paneelivalmistajien vastauksista Yhdysvaltojen tiukentuneeseen, pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden maahantuontia koskevaan sääntelyyn. Kaakkois-Aasian tuotantolaitoksissa valmistetut “pakkotyöstä vapaat” paneelit on pitkälti viety Yhdysvaltoihin samojen valmistajien kiinalaisten tuotantolaitosten palvellessa esimerkiksi Euroopan markkinoita.

Yritysvastuun näkökulmasta tuotantoketjujen haarauttaminen ei kuitenkaan ole riittävä ratkaisu. Ensinnäkin myös Kaakkois-Aasiassa tuotettuihin aurinkopaneeleihin ja piikomponentteihin liittyy riski uiguureilla teetetystä pakkotyöstä, koska niiden valmistuksessa on mahdollisesti käytetty Kiinassa tuotettua polypiitä (ks. luku 3). Toiseksi on mahdollista että myös “pakkotyöstä vapaiden” paneelien ostaja myötävaikuttaa pakkotyön aiheutumiseen pysymällä kaupallisessa suhteessa ja tukemalla taloudellisesti valmistajaa, jolla on tarkoituksella sekä pakkotyöstä vapaa tuotantolinja että sellainen tuotantolinja, joka ei välttämättä ole pakkotyöstä vapaa.

Tuotantoketjujen haarauttamisen lisäksi toinen alan yritysten vastaus kohdemarkkinoiden kehittyvään sääntelyyn on ollut tuotantoketjujen jäljitettävyyden parantaminen (ks. myös luku 4.2). Kokonaan jäljitettävissä olevat tuotantoketjut ovat kuitenkin olleet ensisijaisesti Yhdysvaltojen markkinoille suunnattuja, ja eurooppalaisille asiakkaille koko ketjun jäljitettävyys on joissain tapauksissa vasta tulossa (ks. esim. luku 6.3).

Alan asiantuntijoiden mukaan UFLPA:n soveltamisen alettua Yhdysvaltojen viranomaiset päästivät pitkään markkinoille vain sellaisia aurinkopaneeleita, joiden valmistuksessa oli käytetty eurooppalaista, yhdysvaltalaista tai kaakkoisaasialaista polypiitä⁸⁵. Maaliskuussa 2023 kaksi suurta kiinalaisvalmistajaa kommentoivat kiinalaisessa mediassa, että loppuvuodesta 2022 lähtien niiden toimitukset Yhdysvaltojen markkinoille ovat läpäisseet rajavalvonnan ongelmitta⁸⁶. Kommenttien perusteella jää kuitenkin epäselväksi, missä kyseiset paneelit oli valmistettu. Viimeistään marraskuussa 2023 Yhdysvaltojen viranomaiset päästivät markkinoille kiinalaisen paneelivalmistajan Astronergyn aurinkopaneeleita, joiden valmistuksessa käytetty polypii ja sen valmistuksessa käytetyt metallurginen pii ja kvartsi olivat tiettävästi kiinalaista alkuperää⁸⁷. Viranomaisten ratkaisu kielii tuotantoketjujen jäljitettävyyden paranemisesta myös Kiinan sisällä.

Aurinkopaneelialan yritysten järjestöt sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa ovat ryhtyneet kehittämään alalle omia vastuullisuussertifikaatteja. Ne ovat myös luonnostelleet omat paneelien tuotantoketjujen jäljitettävyysstandardinsa, joista ne järjestivät syksyllä 2024 julkisia kuulemisia. Standardeja käsitellään tarkemmin tässä luvussa. Standardien avulla esimerkiksi paneelivalmistajat voivat tulevaisuudessa hankkia jäljitettävyysjärjestelmilleen kolmannen osapuolen sertifikaatin. Jo nyt erilaiset konsulttipalveluita tarjoavat yritykset, kuten SGS⁸⁸ ja Sinovoltaics⁸⁹, ovat tarjonneet alan toimijoille omia jäljitettävyyden todennuspalveluitaan, ja joillakin paneelivalmistajien kokoonpano- tai komponenttitehtailla saattaa olla esimerkiksi SA8000-sertifikaatti säällisistä työoloista⁹⁰.

Euroopassa aurinkopaneelialan toimijoiden yhdistys SolarPower Europe yhdessä SolarPower UK:n kanssa perusti lokakuussa 2022 Solar Stewardship Initiativen (SSI). SSI on aurinkopaneelien vastuullisuuden sertifiointijärjestelmä. Järjestelmä on laadittu auttamaan yrityksiä vastaamaan EU:ssa vuonna 2024 hyväksytyn yritysvastuusääntelyn vaatimuksiin, ja se on vasta aloittelemassa toimintaansa. Se esimerkiksi hyväksyi ensimmäiset sertifiointielimet, jotka voivat suorittaa sen laatiman kriteeristön mukaista valvontaa, vasta kesällä 2024.⁹¹ Ensimmäiset auditointitulokset saatiin vuoden 2024 lopussa⁹².

Tässä raportissa käsitellyistä aurinkopaneeleita Suomeen maahantuovista yrityksistä Solnet on SSI:n jäsen (ks. luku 5.3). Myös muun muassa Fortum, Taaleri Energia ja Vattenfall ovat SSI:n jäseniä. Tässä raportissa käsitellyistä paneelivalmistajista Astronergy, JA Solar, Jinko Solar, LONGi ja Trina Solar ovat SSI:n jäseniä. SSI edellyttää sen jäsenyrityksiltä, jotka ovat paneelivalmistajia, että ne tuovat kaksi niiden tuotantolaitosta järjestelmän mukaisen sertifioinnin piiriin vuoden kuluessa jäseneksi liittymisestään⁹³. Tämä jättää monet valmistajien tuotantolaitoksista kolmannen osapuolen valvonnan ulkopuolelle, eikä puutu esimerkiksi edellisessä luvussa kuvattuun tuotantoketjujen haarauttamiseen SSI:n jäsenyrityksissä. Yleisesti jäsenyrityksiltä edellytetään muun muassa, että ne vähintäänkin noudattavat soveltuvaa lainsäädäntöä, kunnioittavat ihmisoikeuksia ja jalkauttavat SSI:n vastuullisuusvaatimukset omaan toimintaansa ja kannustavat niiden noudattamista myös niiden hankintaketjussa.

SSI:n vuonna 2023 julkaistua ESG-kriteeristöä voidaan käyttää paneelien, niiden piikomponenttien sekä polypiin tuotantolaitosten vastuullisuussertifiointiin⁹⁴. Kriteeristö ei kata metallurgisen piin valmistusta tai kvartsin louhintaa. Ihmisoikeuksien osalta kriteeristöön sisältyy huolellisuusvelvoitetta, turvallisuuspalveluja, alkuperäiskansojen oikeuksia, maaoikeuksia, työelämän oikeuksia, työterveyttä- ja turvallisuutta sekä eettistä rekrytointia koskevia vaatimuksia. Se edellyttää, että tuotantolaitokset eivät käytä, tue tai hyödy pakkotyöstä. On kuitenkin epäselvää, miten vaatimuksen noudattaminen todennetaan.

SSI-jäljitettävyysstandardin luonnos julkaistiin elokuussa 2024⁹⁵. Kun se otetaan käyttöön, se mahdollistaa SSI:n paneeleita valmistaville jäsenille niiden käytössä olevien jäljitettävyysjärjestelmien sertifioinnin ja on niille myös pakollinen. Jäljitettävyysstandardi ei itsessään sisällä varsinaisia vastuullisuusvaatimuksia, mutta paneelivalmistajien, jotka haluavat sitä käyttää, on oltava paitsi SSI:n jäseniä myös sen vastuullisuusstandardin mukaisesti sertifioituja.

Luonnoksen mukaan SSI:n jäljitettävyysstandardi kattaa aurinkopaneeleissa käytetyt piipohjaiset materiaalit ja -komponentit kvartsin louhinnasta valmiiseen paneeliin. Sen mukainen sertifiointi perustuu segregaation, eli raaka-aineen erilliskäsittelyyn. Se tarkoittaa, että piipohjaiset materiaalit voidaan tuottaa useissa eri sertifioiduissa tuotantolaitoksissa, mutta niitä ei saa sekoittaa muiden, ei-sertifioitujen materiaalien kanssa. Luonnoksen mukaan standardin soveltamisalaa on tulevaisuudessa tarkoitus laajentaa niin, että se kattaa myös muut aurinkopaneelien valmistuksessa käytetyt korkean riskin materiaalit kuten lasin, alumiinin ja kuparin sekä myös joitain muita välituotteita kuten esimerkiksi invertterit. Luonnoksen mukaan standardiin ei sisälly vaatimuksia tuotantoketjuun kuuluvien tavarantoimittajien nimien julkaisemisesta.

Kumpikaan edellä mainituista SSI:n standardeista ei edellytä niitä käyttäviltä yrityksiltä, että ne vetäytyisivät tai lopettaisivat (suorat tai epäsuorat) hankinnat Xinjiangista tai että ne vetäytyisivät liikesuhteista sellaisten toimijoiden kanssa, jotka on yhdistetty uiguurien pakkotyöhön. SSI:n mukaan se ei tule teettämään auditointeja Xinjiangissa, jos auditoijat “eivät voi toimia alueella vapaasti”⁹⁶. Linjausta voidaan pitää hyvänä, mutta sertifiointijärjestelmältä, joka ei koe itse voivansa varmentaa yritysten toiminnan vastuullisuutta Xinjiangissa ja joka edellyttää jäseniltään huolellisuusvelvoitetta, olisi loogista eksplisiittisesti edellyttää sen jäseniltä vetäytymistä Xinjiangin alueelta.

Kuukautta SSI:tä myöhemmin yhdysvaltalaisten aurinkopaneelialan toimijoiden yhdistys, Solar Energy Industries Association SEIA, julkaisi kommenteille luonnoksen omasta aurinkopaneelien ja energiavarastojen toimitusketjujen jäljitettävyysstandardistaan⁹⁷. SEIA:n standardi sisältää useita viitteitä Yhdysvaltojen lainsäädäntöön ja muun muassa ohjeistusta tuotantoketjuihin liittyviä riskien hallintaan sekä siitä, millaisiin toimenpiteisiin maahantuojat voivat ryhtyä, jos niiden tuotteet pysäytetään Yhdysvaltojen rajalle UFLPA:n nojalla. Paneelivalmistajat voivat kuitenkin myös käyttää standardia tiettyjen tuotteiden tai koko liiketoimintansa sertifiointiin.

Suomen aurinkopaneelimarkkinoiden toimijat voidaan jaotella kolmeen pääryhmään: 1) aurinkopaneeleita tai aurinkopaneelijärjestelmiä kuluttajille markkinoiviin yrityksiin,
2) aurinkopaneeleita tai aurinkopaneelijärjestelmiä yrityksille (mukaan lukien taloyhtiöt ja maatilat) markkinoiviin yrityksiin sekä 3) teollisia aurinkovoimaloita⁹⁸ kehittäviin, rakentaviin ja omistaviin yrityksiin. Aurinkopaneelimarkkinoilla toimivilla yrityksillä on usein toimintaa useammassa edellä mainitussa kategoriassa samanaikaisesti. Neljäntenä ryhmänä markkinoilla ovat aurinkopaneeleita valmistavat yritykset, mutta Suomessa tällaisia toimijoita on vain yksi: Solar Finlandin tytäryhtiö Salo Tech, jolla on myös aurinkopaneeleita Kaakkois-Aasiassa valmistava osakkuusyhtiö⁹⁹. Kaikkiin edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvat yritykset voivat tuoda aurinkopaneeleita (tai niiden osia) Suomeen.

Aurinkopaneeleita suoraan kuluttajille myyvät vähittäiskaupat kuten Verkkokauppa.com, yritysasiakkaille tukkukaupat kuten Senergia tai Suomi Trading. Aurinkosähköjärjestelmiä markkinoivat yritykset voivat palvella joko yksityisasiakkaista tai yritysasiakkaita – tai molempia. Aurinkosähköjärjestelmät myydään usein avaimet käteen -periaatteella, jolloin myyjä vastaa tarvittavista paneelihankinnoista ja niiden asentamisesta. Aurinkosähköjärjestelmiä niin kuluttajille kuin yrityksillekin myyvät esimerkiksi Kerabit Aurinkosähkö ja Rasol, sekä myös useat sähköyhtiöt. Lisäksi sähköyhtiöt ostavat ja myyvät aurinkopaneeleilla tuotettua energiaa. Sähköyhtiöt kuten esimerkiksi Helen myös rakennuttavat ja omistavat aurinkopuistoja. Aurinkopuistoja rakentavat myös muun muassa Oomi Solar ja Solarigo Systems.

Aurinkopuistojen rakentaminen alkaa hankekehityksestä. Hankekehittäjät ovat aurinkopuistoihin erikoistuneita konsultteja, jotka ovat tyypillisesti mukana vähintään hankkeiden esiselvitys- ja luvitusvaiheissa. Jos hanke päätetään toteuttaa, ne saattavat myös kerätä hankkeille rahoituksen. Tämän jälkeen vastuu niin sanotusti rakennusvalmiista hankkeesta siirtyy uudelle omistajalle (tilaaja), ja hankkeen toteutus kilpailutetaan. Osa hankekehittäjistä voi kuitenkin myös toteuttaa puistot itse, jolloin ne vastaavat myös puistojen rakennuttamisesta. Usein rakennuttajat käyttävät urakoitsijoina paikallisia yrityksiä, mutta Suomessa toimii myös energiarakentamiseen erikoistuneita yrityksiä kuten Suvic. Myös aurinkopuistot voidaan toteuttaa avaimet käteen -periaatteella, jolloin urakoitsija vastaa rakentamiseen tarvittavista hankinnoista.

Tätä selvitystä varten Finnwatch valitsi tutkittavaksi yrityksiä kaikista luvussa 5.1 esitellyistä neljästä kategoriasta. Yhteensä tutkimuskohteeksi valittiin 46 yritystä. Näille yrityksille lähetetyssä kyselyssä yrityksiltä pyydettiin tietoja niiden markkinoimien/käyttämien aurinkopaneeleiden ja niiden piikomponenttien ja -materiaalien alkuperästä sekä siitä, miten yritykset varmistuvat paneeleiden vastuullisuudesta.

Kontaktoiduista 46 yrityksestä 39 vastasi Finnwatchin kyselyyn. Yritysten vastaukset on koottu taulukkoon 1. Kysely pyrittiin kohdentamaan aurinkopaneeleita (tai niiden komponentteja) Suomeen maahantuoviin yrityksiin. Tästä syystä osaa kontaktoiduista yrityksistä, jotka eivät vastaustensa perusteella itse maahantuo tai ole vielä toistaiseksi maahantuoneet Suomeen paneeleita, ei käsitellä tarkemmin tässä raportissa¹⁰⁰.

Kysely lähetettiin Finnwatchin vuonna 2021 julkaistussa tutkimusartikkelissa mukana olleille yrityksille¹⁰¹. Lisäksi kontaktoitavien yritysten haarukoinnissa hyödynnettiin Suomen Aurinkoenergiayhdistyksen¹⁰², Suomen uusiutuvat ry:n¹⁰³ sekä Auringosta Energiaa -koalition¹⁰⁴ jäsentietoja. Yritystietoja etsittiin myös Motivan koostamasta Aurinkokosähkövoimalat kartalla -palvelusta¹⁰⁵. Kontaktoituja yrityksiä pyydettiin myös nimeämään muita alan merkittäviä toimijoita Suomessa. Yrityksiltä näin saatuja tietoja käytettiin otannan täydentämiseen. Kyselyssä ja yritysten vastausten arvioinnissa (luvut 5.3 ja 5.4) on keskitytty aurinkopaneeleiden piipohjaisiin materiaaleihin ja -komponentteihin eikä muihin raaka-aineisiin liittyviä riskejä ole tässä yhteydessä huomioitu. Paneeleiden valmistuksessa käytetään kuitenkin myös muita riskiraaka-aineita, kuten lasia tai alumiinia¹⁰⁶. Esimerkiksi Kiinassa myös lasin ja alumiiniin tuotantoon liittyy pakkotyön riski¹⁰⁷. Vuonna 2024 Yhdysvaltojen viranomaiset lisäsivät alumiinin yhdeksi UFLPA:n toimeenpanostrategian painopistealueeksi¹⁰⁸.

Kokonaan Finnwatchin kyselyyn jättivät vastaamatta seuraavat seitsemän yritystä: 1Komma5, Aprilice, CPC Finland, JN-Solar, Rexel Finland, Suvic ja Väre. KP Energy puolestaan lähetti vastauksena ainoastaan linkin emoyhtiönsä OKQ8 Scandinavian vastuullisuusraporttiin^109, ja Scanoffice ympäripyöreän sähköpostiviestin, jossa kehotettiin luottamaan siihen, että yritys toimii vastuullisesti.

Yritysten vastaukset on koottu alla olevaan taulukkoon. Taulukko perustuu yritysten pää-osin maaliskuussa 2024 Finnwatchille toimittamiin tietoihin. Kaikki yritykset ovat saaneet tarkistaa ja tarvittaessa täydentää taulukon tietoja joulukuussa 2024 – tammikuussa 2025.

Taulukko 1: Suomessa markkinoitavien/käytettävien aurinkopaneeleiden maahantuoja, valmistajat ja niissä käytettyjen piikomponenttien ja -materiaalien alkuperä

Taulukon 1 lähteet:

1) Crawford, A. ja Murphy, L.T. (2023). Over-Exposed, s. 45
2) Kharon. 25.6.2024. Solar panels with supply chain links to Xinjiang are entering the US. Haettu 10.12.2024 osoitteesta
https://www.kharon.com/brief/solar-panels-with-supply-chain-links-to-xinjiang-are-entering-the-us
3) US Department of Homeland Security. 14.1.2025. DHS Announces Addition of 37 PRC-Based Companies to UFLPA Entity List
4) Crawford, A. ja Murphy, L.T. (2023). Over-Exposed, esim. s. 15
5) ENF Solar. 17.10.2022. Daqo New Energy Announce Five-Year Polysilicon Supply Agreement with Shuangliang Eco-Energy. Haettu 10.12.2024 osoitteesta
https://www.enfsolar.com/news/19051/daqo-new-energy-announce-five-year-polysilicon-supply-agreement-with-shuangliang-eco-energy
ja Crawford, A. ja Murphy, L.T. (2023). Over-Exposed, s. 45
6) US Department of Homeland Security. 14.1.2025. DHS Announces Addition of 37 PRC-Based Companies to UFLPA Entity List
7) Murphy, L.T. ja Elimä, N. (2021). In broad daylight, s. 34–35 ja U.S. Department of Homeland Securtiy, UFLPA Entity List
8) Crawford, A. ja Murphy, L.T. (2023). Over-Exposed, esim. s. 15
9) Murphy, L.T. ja Elimä, N. (2021) In broad daylight, s. 30–31 ja U.S. Department of Homeland Securtiy, UFLPA Entity List
10) Crawford, A. ja Murphy, L.T. (2023) Over-Exposed, esim. s. 15
11) US Department of Homeland Security. 14.1.2025. DHS Announces Addition of 37 PRC-Based Companies to UFLPA Entity List
12) Helen omistaa kolme aurinkopuistoa Lohjan Kirkniemessä, Nurmijärvellä ja Kalannissa. Ks. lisätietoa esim.
https://www.helen.fi/tietoa-meista/energia/aurinkovoima
13) Crawford, A. ja Murphy, L.T. (2023) Over-Exposed, esim. s. 15
14) Crawford, A. ja Murphy, L.T. (2023) Over-Exposed, esim. s. 15
15) Crawford, A. ja Murphy, L.T. (2023) Over-Exposed, s. 27
16) Crawford, A. ja Murphy, L.T. (2023) Over-Exposed, s. 45
17) 18 Ks. lisätietoa https://oomi.fi/yritykset/ajankohtaista-yrityksille/oomi-solar-palvelee-yritysasiakkaita/
18) Pickerel, K. 25.10.2023. Silicon wafer supplier TZE sells shares of Xinjiang GCL plant. Solar Power World.Haettu 14.1.2025 osoitteesta https://www.solarpowerworldonline.com/2023/10/silicon-wafer-supplier-tze-sells-shares-of-xinjiang-gcl-plant/
19) Crawford, A. ja Murphy, L.T. (2023) Over-Exposed, esim. s. 15
20) GCL. 2.9.2022. GCL&TCL Electronic Grade Polysilicon and Granular Silicon Projects “Forward Together”. Haettu 13.12.2024 osoittesta https://www.gcl-power.com/en/about/newdetail/5455.html
21) Crawford, A. ja Murphy, L.T. (2023) Over-Exposed, s. 38–40
22) Ecovadiksen avulla yritykset voivat arvioida omia vastuullisuustoimiaan, ja kehittää niitä kartoituksen tulosten perusteella. Ks. lisätietoa https://ecovadis.com/
23) Crawford, A. ja Murphy, L.T. (2023) Over-Exposed, esim. s. 15

Kaikki Finnwatchin kyselyyn vastanneet aurinkopaneeleita Suomeen maahantuovat yritykset tuovat Suomeen paneeleita, jotka on valmistettu Kiinassa. Myös paneelien piikomponentit ja -materiaalit on valmistettu Kiinassa. Kiinassa valmistettujen aurinkopaneelien lisäksi osan maahantuojista valikoimiin kuuluu myös muualla (Liettua, Ranska, Saksa) valmistettuja paneeleita. Niidenkin valmistuksessa käytetyt välituotteet tulevat kuitenkin ainakin osittain Kiinasta. 

Myös Salo Techin Suomessa valmistamien paneeleiden piikomponentit valmistetaan Kiinassa. Salo Tech ja otantaan kuulunut paneelien valmistuttaja Verkkokauppa.com eivät kuitenkaan antaneet Finnwatchille yksityiskohtaista tietoa niiden oman merkin paneelien koko tuotantoketjusta. Salo Tech vetosi vastauksessaan liikesalaisuuksiin, mutta kertoi kuitenkin piikomponenttien ja -materiaalien alkuperän maakuntatasolla. Verkkokauppa.comilla ei itselläänkään ollut huomattavaa osaa pyydetyistä tiedoista. Se kertoi kuitenkin olevansa uudistamassa hankintakäytäntöjään, ja selvittävänsä jatkossa paneelivalmistajilta niiden käyttämät alihankkijat etukäteen. 

Lähes kaikki muut Finnwatch kyselyyn vastanneista yrityksistä, Senergiaa lukuunottamatta, tiesivät ja antoivat tietoa siitä, kenen toimesta ja missä niiden maahantuomien paneelien valmistuksessa käytetyt piikomponentit (eli kennot, kiekot ja tangot) on valmistettu. Nämä tiedot puuttuivat Onniselta joidenkin sen maahantuomien paneelien osalta. Solnetin mukaan sen maahantuomien paneelien valmistuksessa käytettyjen piikennojen valmistuspaikka vaihtelee toimituserittäin, ja valmistuspaikkoja koskevat tarkemmat tiedot ovat yrityksen mukaan liikesalaisuuksia. Suomi Trading taas antoi vastauksessaan vain esimerkinomaista ja erittelemätöntä tietoa sen maahantuomien useiden eri merkkisten paneelien valmistuksessa käytettyjen piikomponenttien ja -materiaalien valmistajista.Tiedon kattavuutta ja laatua on vastauksen perusteella vaikea arvioida eikä yritys vastannut tarkentaviin lisäkysymyksiin. 

Kerabitillä, Lemkemillä, Onnisella, Rasolilla ja Senergialla ei ollut tarkkaa ja kattavaa tietoa niiden maahantuomien paneelien valmistuksessa käytettyjen piimateriaalien (eli polypiin, metallurgisen piin ja kvartsin) alkuperästä. Solnetin mukaan polypiin valmistuspaikka vaihtelee toimituserittäin, mutta polypii tulee pääsääntöisesti viideltä eri alueelta Kiinasta (ei-Xinjiangista). Oomi Solar puolestaan tiesi joidenkin sen maahantuomien paneelien osalta vain polypiin valmistajan, ei sen valmistuspaikkaa. Sekä Solnet että Oomi Solar eivät tienneet niiden maahantuomissa paneeleissa käytettyjen metallurgisen piin tai kvartsin alkuperää.

Myöskään Helen ja Solarigo Systems eivät tienneet metallurgisen piin ja kvartsin alkuperää, ja Finnwind toimitti Finnwatchille vain esimerkinomaista tietoa metallurgisen piin ja kvartsin alkuperästä. Ne kuitenkin toimittivat Finnwatchille yksityiskohtaista tietoa maahantuomiensa paneelien valmistuksessa käytetyn polypiin alkuperästä. Myös Flinkenberg antoi Finnwatchille tietoa maahantuomiensa paneelien tuotantoketjuista. Sen osalta epäselväksi jäi lähinnä kvartsin alkuperä. 

Aurinkosähkötalo Eurosolarilta saatiin eniten tietoa. Se toimitti Finnwatchille yksityiskohtaista tietoa sen maahantuomien paneelien koko tuotantoketjusta, mukaan lukien niiden valmistuksessa käytetyn kvartsin louhineista yrityksistä. 

Kaikki Finnwatchin kyselyyn vastanneet yritykset vakuuttivat, ettei niiden maahantuomien paneelien valmistuksessa käytetä Xinjiangissa valmistettuja piikomponentteja tai -materiaaleja. Osa yritysten mainitsemista komponenttien valmistajista on kuitenkin muista lähteistä kerättyjen tietojen perusteella hankkinut polypiitä Xinjiangista. Lisäksi osalla Suomeen tuotujen paneelien tuotantoketjuihin kuuluvista polypiin valmistajista on tuotantolaitoksia Xinjiangissa tai ne ovat hankkineet metallurgista piitä Xinjiangista. Osa on yhdistetty uiguureilla teetettyyn pakkotyöhön, ja osa on jopa Yhdysvaltojen viranomaisten kieltolistalla. Suomeen on esimerkiksi tuotu LONGin aurinkopaneeleita, joiden valmistuksessa käytettyjä piikomponentteja (tankoja ja kiekkoja) on valmistettu LONGin omalla tehtaalla Ningxiassa. LONGin itsensä mukaan sen Ningxian tehtaalla on käytetty Xinjiangissa paikallisesta metallurgisesta piistä valmistettua polypiitä¹¹⁰.

Vain muutamat yritykset, Oomi Solar ja Solarigo Systems kertoivat vastauksissaan teettävänsä jäljitettävyysauditointeja maahantuomiensa paneelien tuotantoketjuihin. Myös Lemkemin käyttämä eurooppalainen tukkuri tarjoaa joissakin tapauksissa asiakkailleen mahdollisuutta teettää jäljitettävyysauditointi paneelien tuotantoketjuihin. Solnet sanoi teettäneensä auditoinnit maahantuomiensa paneelien valmistajien omiin jäljitettävyysjärjestelmiin (niiltä osin kuin valmistajat eivät ole teettäneet auditointeja niihin itse). Lisäksi Solnet toi erikseen vastauksessaan esiin, että se on hankkinut joillekin asiakkailleen Yhdysvaltojen lainsäädännön (UFLPA) vaatimukset täyttäviä paneeleita. Näiden paneelien koko tuotantoketju on selvillä, eikä niihin liity epäilyjä uiguureilla teetetystä pakkotyöstä. 

Myös Helen, Kerabit ja Onninen viittasivat vastauksissaan paneelivalmistajien omiin jäljitettävyysjärjestelmiin. Nämä kolme yritystä maahantuovat LONGin paneeleita. Yritysten vastausten perusteella LONGin Euroopan markkinoille saatavilla oleva jäljitettävyysjärjestelmä kattaa toistaiseksi paneelien tuotantoketjun vain polypiin tasolle asti. LONGin kvartsin tasolle ulottuva jäljitettävyysjärjestelmä on toistaiseksi käytössä vain Yhdysvaltojen markkinoille. 

Osa yrityksistä myös korosti vastauksissaan, että niiden maahantuomien paneelien valmistuksessa käytettyjen piikomponenttien tai -materiaalien alkuperä on selvitettävissä valmiista paneelista (Flinkenberg, Kerabit) jälkikäteen. Se että, välituotteiden alkuperä voidaan jälkikäteen selvittää voi olla joissain tapauksissa hyödyllistä, mutta tuotannon vastuullisuuden varmistamiseksi maahantuonnin jälkeen tapahtuva jäljittäminen tulee auttamatta liian myöhään. 

Vastauksissaan monet yritykset nojautuivat paneelivalmistajilta saamiinsa tietoihin, paneelivalmistajien esitteisiin (esim. Flinkenberg), tai esimerkinomaisiin (auditointi)raportteihin paneelivalmistajan käytössä olevasta jäljitettävyysjärjestelmästä (esim. Finnwind). Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin käynyt ilmi, että paneelivalmistajien julkisuuteen antamat tiedot paneelien valmistuksessa käytettävien piikomponenttien ja -materiaalien alkuperästä eivät useinkaan kata paneelivalmistajien muilta valmistajilta hankkimia piikomponentteja (ja niiden valmistuksessa käytettyjä materiaaleja). Käytännössä kuitenkin kaikki vertikaalisesti integroituneetkin paneelivalmistajat käyttävät ainakin jossain määrin ostokomponentteja oman piikomponenttituotantonsa lisäksi¹¹¹. Tuntemattomista lähteistä hankittuihin ostokomponetteihin liittyy riski uiguureilla teetetystä pakkotyöstä. Finnwatchin kyselyyn vastannesta yrityksistä vain Aurinkotalo Eurosolar, Finnwind, Helen, Oomi Solar ja Rasol osasivat kertoa paneelien valmistuksessa käytettyjen ostokomponenttien valmistajat. 

Niin yritysten toimittamia tietoja kuin paneelivalmistajien esitteissä antamia tietoja arvioitaessa on tärkeää huomioida, etteivät paneelien tuotantoketjut ole pysyviä vaan etenkin tuotantoketjujen alkupäässä alihankkijoita voi olla useita ja vaihtuvuus suurta. Esimerkiksi metallurgisen piin ostosopimukset ovat Kiinassa tyypillisesti olleet suhteellisen lyhytaikaisia¹¹². Ilman ajantasaisia ja tuotekohtaisia tietoja paneelien koko hankintaketjusta pakkotyöriskiä on mahdotonta sulkea pois. 

Paneelien sosiaalisen vastuullisuuden valvontaan yrityksillä oli käytössä lähinnä Supplier Code of Conducteja, joiden noudattaminen on lisäksi saatettu sisällyttää sopimusehtoihin. Se, miten sopimusehtojen noudattamista käytännössä valvotaan, jäi kuitenkin pääsääntöisesti epäselväksi. Finnwatch ei esimerkiksi pidä ostajayritysten omia tehdasvierailuja uskottavana vastuullisuusvalvontana. Joissain tapauksissa sopimusehtoihin on myös kirjattu kielto käyttää Xinjiangista peräisin olevia materiaaleja. Tällainen kielto ilman jäljitettävyysauditointeja voi kuitenkin jäädä tyhjäksi kirjaimeksi. 

Joissain tapauksissa yritysten Suomeen maahantuomien paneelien tuotantoketjuihin kuuluvia yksittäisiä tuotantolaitoksia on auditoitu riippumattoman kolmannen osapuolen toimesta (esim. SA8000 tai Solar Stewardship Initiative SSI). Vain yksi Finnwatchin kyselyyn vastanneista yrityksistä, Solnet, on myös itse SSI:n jäsen. Yritysten vastauksissaan mainitsemat riippumattoman kolmannen osapuolen auditoinnit koskivat poikkeuksetta paneelivalmistajien omia tuotantolaitoksia eivätkä ne ulottuneet ketjujen muihin toimijoihin. Sen sijaan paneelivalmistajat saattavat valvoa omien Supplier Code of Conductiensa noudattamista tekemällä tai teettämällä auditointeja omien alihankkijoidensa tuotantolaitoksiin. Kuten edellä on käsitelty, auditoinnit eivät kuitenkaan ole Xinjiangin kontekstissa toimiva työkalu uiguureille teetetyn pakkotyön tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi, lopettamiseksi tai korjaamiseksi. Myöskään paneelivalmistajien omia valvontakäytäntejä alihankkijoidensa tuotantolaitoksiin ei voida pitää uskottavana vastuullisuusvalvontana.

Finnwatchin kyselyyn saatujen vastausten (ks. luku 5.3 taulukko 1) perusteella Suomeen tuodaan lähinnä kaikkein suurimpien kiinalaisten paneelivalmistajien, kuten JA Solarin, Jinko Solarin, LONGin, Trina Solarin ja Tongwein, valmistamia paneeleita. JA Solar, JinkoSolar, LONGi ja Trina Solar ovat vertikaalisesti integroituneita, eli ne valmistavat itse myös paneelien valmistuksessa käytettyjä piikomponentteja (piitankoja, -kiekkoja ja -kennoja). Lisäksi Trina Solar valmistaa piikomponttien lisäksi itse myös polypiitä ja metallurgista piitä¹¹³. Paneelivalmistajien piipohjaisten materiaalien ja -komponenttien tuotanto ei kuitenkaan välttämättä riitä kattamaan niiden koko aurinkopaneelien tuotantokapasiteettia, eli ne joutuvat yleensä ostamaan välituotteita myös muilta valmistajilta. Paneelivalmistajien oman tuotantokapasiteetin sekä valmistajien julkisesti tiedossa olevien komponentti- ja materiaalihankintojen väliin jää usein tietoaukko. Kun kattavaa tietoa aurinkopaneelien ja niiden komponenttien hankintaketjuista ei ole, kasvaa riski paneelivalmistajien altistumisesta uiguureilla teetetylle pakkotyölle. 

Tässä luvussa esitellään lyhyesti Finnwatchin kyselyyn vastanneiden Suomessa toimivien yritysten vastauksissa esiintyneet merkittävimmät paneelivalmistajat. Lukuun on kerätty tietoja paneelivalmistajien altistumisesta uiguureilla teetettyyn pakkotyöhön. Tässä on hyödynnetty erityisesti Sheffield Hallam -yliopiston tutkijoiden syksyllä 2023 julkaisemaa raporttia aurinkopaneelivalmistajien altistumisesta uiguureilla teetetylle pakkotyölle (“Over-Exposed -raportti”)¹¹⁴. Raporttia varten sen kirjoittajat kartoittivat kymmenen paneelivalmistajan piikomponenttien ja piipohjaisten raaka-aineiden hankintaketjut. Ketjujen kartoituksessa hyödynnettiin yritysten omia pääosin kiinankielisiä materiaaleja kuten vuosikertomuksia ja lehdistötiedotteita mutta myös muun muassa tullitietoja. Peilaamalla hankintaketjuista kerättyjä tietoja tietoihin paneeli- ja komponenttivalmistajien tuotantokapasiteeteista Over-Exposed -raportissa tunnistetaan ja pyritään täyttämään aukkoja hankintaketjuista julkisuuteen annetuissa tiedoissa. Lopuksi valmistajien uiguureilla teetetylle pakkotyölle altistumisen riskiä on arvioitu kaikkien kerättyjen tietojen perusteella kuusiportaisella asteikolla¹¹⁵. 

Aurinkopaneelien tuotantoketjut ovat viime vuosina olleet voimakkaassa muutoksessa. Ketjujen uudelleenjärjestelyn lisäksi monet valmistajat ovat kasvattaneet tuotantokapasiteettiaan ja ainakin Trina Solar on myös laajentanut toimintaansa piimateriaalien tuotantoon. Siksi Over-Exposed -raportin tietoja on tässä luvussa pyritty päivittämään muista lähteistä kerätyn ajantasaisemman tiedon perusteella. Keskeisenä uutena tietolähteenä on käytetty kiinalaisyhtiöiden suomalaisilta asiakkailta kyselytutkimuksella kerättyjä tietoja (ks. luku 5.3).

Kaikki alla käsitellyt yritykset ovat saaneet kommentoida itseään koskevia tietoja etukäteen ennen tämän raportin julkaisemista, ja niitä on myös pyydetty täydentämään puuttuvia tietoja. Lukuisista yhteydenotoista huolimatta Jinko Solar ja Tongwei eivät kuitenkaan vastanneet Finnwatchille.

JA Solar Technology Co., Ltd valmistaa ja markkinoi aurinkopaneeleita sekä paneelien valmistukseen ja asennukseen tarvittavia tuotteita kuten alumiinikehyksiä ja aurinkoenergian varastoimiseen käytettäviä akkujärjestelmiä. JA Solarin pääkonttori sijaitsee Kiinassa Pekingissä ja sillä on useita tuotantolaitoksia Hebein, Jiangsun, Anhuin, Zhejiangin ja Yunnanin maakunnissa sekä Shanghaissa ja Sisä-Mongoliassa Kiinassa. Yrityksellä on tuotantoa myös Vietnamissa sekä Yhdysvalloissa. JA Solarilla ei ole tuotantolaitoksia Xinjiangissa. Yrityksen myynneistä kertynyt liikevaihto (engl. sales revenue) oli vuonna 2023 yli 10 miljardia euroa.¹¹⁶

Finnwatchin kyselyyn vastanneista Suomeen aurinkopaneeleita maahantuovista yrityksistä Flinkenberg maahantuo JA Solarin valmistamia aurinkopaneeleita. Myös Suomessa toimiva Solarigo Systems on tilannut JA Solarilta paneeleita, mutta niitä ei ole vielä tätä raporttia kirjoitettaessa loppuvuodesta 2024 valmistettu tai toimitettu. JA Solarin itsensä mukaan se on toimittanut aurinkopaneelit myös Kalannin aurinkopuistoon. Kyseisen aurinkopuiston on kehittänyt ja rakentanut IB vogt ja sen omistaa Helen¹¹⁷.

JA Solar on vertikaalisesti integroitunut yritys, eli se valmistaa itse niin piitankoja, -kiekkoja, ja -kennoja kuin aurinkopaneeleita. Yrityksen aurinkopaneelien tuotantokapasiteetti on kuitenkin suurempi kuin sen piikomponenttien tuotantokapasiteetti, eli se joutuu hankkimaan komponentteja ulkopuolisilta valmistajilta¹¹⁸. JA Solarin mukaan sen riippuvuus ulkopuolisista komponenttivalmistajista on vähäinen. JA Solar ei anna tietoa sen piikomponenttien toimittajista julkisuuteen. Koska JA Solarin piikomponenttien toimittajat eivät ole julkisesti tiedossa, ei JA Solarin ostokomponenteista valmistettuihin paneeleihin liittyvää mahdollista pakkotyön riskiä voida sulkea pois. JA Solarin mukaan se antaa tiedot ostokomponenttien valmistajista asiakkailleen, ja asiakkaat voivat myös teettää omia jäljitettävyysauditointejaan sen tuotantoketjuun polypiin tasolle asti. Joissain tapauksissa asiakkaiden teettämät jäljitettävyysauditoinnit ovat mahdollisia kvartsin tasolle asti.

Aurinkopaneelien valmistuksessa käytetyt piikomponentit valmistetaan polypiistä. JA Solarin vuoden 2022 vuosiraportin mukaan sillä on yhteensä seitsemän polypiin hankintasopimusta, joiden voimassaoloaika ulottuu vähintään elokuuhun 2025¹¹⁹. Niistä kolme (kaksi sopimusta Xinten kanssa ja yksi Daqon, ks. lisää alla) koskee polypiin hankintoja Xinjiangista. Osittain näiden hankintasopimusten takia JA Solarin riskit on aurinkopaneelien pakkotyöyhteyksiä vuonna 2023 selvittäneessä Over-Exposed -raportissa arvioitu erittäin korkeiksi.¹²⁰ JA Solarin mukaan Over-Exposed -raportin arvio perustui vaillinaiseen ja vanhentuneeseen tietoon. Finnwatch huomauttaa, että yritys voisi välttää puutteelliseen tietoon perustuvat arviot toimimalla itse avoimesti. Kommenteissaan tämän raportin luonnokseen JA Solar (tai mikään muukaan paneelivalmistaja) ei toimittanut Finnwatchille kattavaa tietoa sen hankintaketjuista, ja siksi tietoja on jouduttu tähänkin raporttiin etsimään muista lähteistä.

JA Solarin uusimmassa englanninkielisessä vuoden 2023 vuosiraportissa ei ole enää yksityiskohtaista tietoa yrityksen polypiin hankintasopimuksista tai esimerkiksi siitä, onko yritys irtisanonut joitain voimassaolevia polypiin hankintasopimuksiaan. JA Solar on kuitenkin vuosina 2022 ja 2023 hankkinut polypiitä Xinteltä, mutta polypiin maantieteellinen alkuperä ei ole tiedossa¹²¹. JA Solar omistaa yhdeksän prosenttia Xinten polypiin tuotantolaitoksesta Sisä-Mongoliassa¹²², ja voidaan pitää todennäköisenä että JA Solar hankkii polypiitä kyseisestä tuotantolaitoksesta. Xintellä on kuitenkin polypiin tuotantoa myös Xinjiangissa ja se on työllistänyt henkilöitä uiguurien pakkotyöhön liitettyjen ohjelmien kautta.¹²³

Finnwatchin kyselyyn vastanneiden Suomessa toimivien aurinkopaneelimaahantuojien vastausten perusteella JA Solar hankkii polypiitä ainakin seuraavilta valmistajilta: GCL (Jiangsun maakunta), Yongxiang (Sichuanin maakunta; Yongxiang on Tongwein tytäryhtiö, ks. luku 6.5), Asia Silicon (Qinghain maakunta), Dongli (Sisä-Mongolia) ja Mengte (Sisä-Mongolia). Edelleen yritysten vastausten perusteella nämä polypiin valmistajat puolestaan hankkivat metallurgista piitä ainakin seuraavilta valmistajilta: An yang (Henanin maakunta ), Jin yu (Sisä-Mongolia), Xin yuan (Sisä-Mongolia), Linhe (Sichuanin maakunta), Henggui (Peking), Teng chong Kangde (Yunnanin maakunta), Tengchong Taisheng (Yunnanin maakunta), Xining Hongshi (Qinghain maakunta), Zelin (Qinghai maakunta), Tianhong (Shanxin maakunta), Linye (Sichuanin maakunta), Longling (Yunnanin maakunta). Todennäköisyyttä sille, että Qinghain maakunnassa ja Sisä-Mongoliassa toimivat polypiin valmistajat hankkivat metallurgista piitä Xinjiangista, on pidetty suurena¹²⁴. Tällaisia polypiin valmistajia on JA Solarin tuotantoketjussa useita.

On epäselvää, miten suuren osan JA Solarin polypiin tarpeesta hankinnat edellä mainituilta polypiivalmistajilta kattavat. Koska kaikki JA Solarin käyttämät polypiin valmistajat eivät välttämättä ole tiedossa ja koska nimeämättömiin polypiin valmistajiin liittyviä pakkotyön riskejä ei voida sulkea pois, ei JA Solarin polypiin hankintoihin liittyviä riskejä voida kattavasti arvioida.

Edellä nimetyistä polypiin valmistajista GCL:llä on omaa tuotantoa Xinjiangissa, ja se on työllistänyt henkilöitä uiguurien pakkotyöhön liitettyjen ohjelmien kautta. Pakkotyöepäilyjen vuoksi yritys¹²⁵ on Yhdysvaltojen viranomaisten kieltolistalla. Myös Xinjiangissa toimiva edellä mainittu polypiin valmistaja Daqo on samaisella kieltolistalla¹²⁶ (ks. myös luvut 3 ja 4). Lisäksi Xinjiangissa toimiva Hoshine Silicon¹²⁷, joka on myös edellä mainitulla kieltolistalla, on toimittanut polypiin valmistuksessa käytettävää metallurgista piitä sekä Daqon että GCL:n tuotantolaitoksiin, mukaan lukien GCL:n Jiangsun maakunnassa sijaitsevaan tehtaaseen¹²⁸. Finnwatchin kyselyyn vastanneiden suomalaisyritysten mukaan JA Solar tekee polypiihankintoja kyseisestä tehtaasta.

Tammikuussa 2025 Yhdysvaltojen viranomaiset lisäsivät JA Solarin Donghaissa, Jiangsun maakunnassa sijaitsevan tytäryhtiön¹²⁹ UFLPA:n kieltolistalle¹³⁰. Ilmoituksen mukaan viranomaisilla on perusteltu syy katsoa, että kyseinen JA Solarin tytäryhtiö hankkii polypiitä Xinjiangista. Tämä tarkoittaa, että kyseisessä tuotantolaitoksessa tuotettuja tuotteita, tai niitä sisältäviä tuotteita, ei saa lähtökohtaisesti tuoda Yhdysvaltoihin.

JA Solar ei ole kommentoinut sen tytäryhtiön lisäämistä kieltolistalle julkisuudessa, mutta Finnwatch on nähnyt yrityksen asiakkailleen asiasta toimittaman lausunnon sekä vastauksia asiakkaitten esittämiin kysymyksiin. Niiden mukaan kyseinen tytäryhtiö valmisti piitankoja ja -kiekkoja, mutta lopetti tuotannon jo vuonna 2018 ja toimii nyt liikkeenjohdollisena yksikkönä (business management entity). Kyseinen tytäryhtiö ei ole osa JA Solarin Pohjoismaihin suunnattua tuotantoketjua tai sen jäljitettävää tuotantoketjua.

Yhdysvaltojen viranomaisten lisättyä JA Solarin Donghain tytäryhtiön kieltolistalle Solar Stewardship Initiative SSI (ks. luku 4.2), jonka jäsen JA Solar on, hyllytti JA Solarin jäsenyyden ja sanoi teettävänsä asiasta oman selvityksensä. Kaksi viikkoa myöhemmin jäsenyys palautettiin. Tiedotteessaan SSI antoi JA Solarin tavoin ymmärtää Yhdysvaltojen viranomaisten toimineen vanhentuneen tiedon pohjalta. SSI:n mukaan Donghain tytäryrityksellä ei enää ole tuotantotoimintaa. Lisäksi SSI kertoo, että kyseinen tytäryritys on “mukauttanut hankintakäytäntöjään SSI:n jäljitettävyys- ja sertifointivaatimusten mukaisiksi”. On epäselvää, miksi SSI:n standardit ovat JA Solarin Donghain tytäryritykselle relevantteja, jos sillä ei ole tuotantotoimintaa.

JA Solar ilmoitti vuonna 2023 rakentavansa Sisä-Mongoliaan uuden vertikaalisesti integroidun tehtaan, joka tuottaa myös polypiitä¹³¹. Se ei kuitenkaan tällä hetkellä valmista itse polypiitä. Oma polypiin tuotanto vähentäisi JA Solarin riippuvuutta ulkopuolisista tuottajista, ja siten myös sen käyttämään polypiihin liittyviä ihmisoikeusriskejä.

JA Solarin vuoden 2023 vastuullisuusraportin mukaan JA Solar teettää tavarantoimittajilleen vastuullisuus- ja jäljitettävyysarviointeja ja -auditointeja. Niiden avulla se pyrkii ehkäisemään hankintaketjuunsa liittyviä ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä ja valmistautumaan EU:n keväällä 2024 hyväksytyn yritysvastuudirektiivin toimeenpanoon. Arvioinnit ja -auditoinnit koostuvat tavarantoimittajille lähetetyistä kyselyistä ja paikan päällä tehdyistä auditoinneista. Toistaiseksi tavarantoimittajien ihmisoikeus- ja ympäristövastuun arvioinnit kattavat vain JA Solarin hankintaketjun ensimmäisen portaan. Tulevaisuudessa niitä on tarkoitus laajentaa pidemmälle sen hankintaketjuun.¹³²

JA Solarin alihankkijoiden vastuullisuuden valvonta pohjautuu JA Solarin Supplier Code of Conductiin. Yrityksen mukaan sen Supplier Code of Conduct perustuu kansainvälisesti tunnettujen sertifiointi- ja auditointijärjestelmien (kuten SA8000 ja Responsible Business Alliance RBA) standardeihin¹³³. Vuonna 2023 JA Solar arvioi yli 200 tavarantoimittajaa. Arvioinneissa ei sen mukaan löytynyt yhtään potentiaalista tai tosiasiallista ihmisoikeuksia tai ympäristöä koskevaa haitallista vaikutusta.¹³⁴ Se, että arvioinneissa ei tunnistettu edes haitallisen vaikutuksen riskiä, herättää vakavaa huolta arviointien laadusta. JA Solarin Pekingin toimipaikka on SA8000-sertifioitu vuonna 2023. Sertifikaatti kattaa pelkän aurinkopaneelien myynnin (eli ei valmistusta).¹³⁵

JA Solarin mukaan yrityksen oma jäljitettävyysjärjestelmä voi yltää kvartsin tasolle asti. Sen paneelien tuotetarraan sisältyvän koodin avulla kuka tahansa voi selvittää kyseisen paneelin valmistuksessa käytettyjen piikomponenttien ja polypiin alkuperän. Tämä tuotetarran koodin perustuva järjestelmä (ITS) ei kuitenkaan ulotu metallurgisen piin tai kvartsin tasolle asti.

JA Solarilla on erillinen tuotantoketju Yhdysvaltojen markkinoille. Yrityksen mukaan siinä käytetään ei-kiinalaista polypiitä ja komponenttien ja paneelien valmistus tapahtuu Kiinan ulkopuolella. JA Solarin Vietnamin ja Yhdysvaltojen tuotantolaitosten hankintaketjut eivät kuitenkaan ole julkisia eikä niistä ole saatavilla eriteltyä tietoa. Siksi niiden pakkotyöriskit on Over-Exposed -raportissa arvioitu erittäin korkeaksi.

Taulukko 2: JA Solarin paneelien valmistuksessa käytettyjen piikomponenttien ja -materiaalien mahdolliset valmistajat

Jinko Solar Co., Ltd. valmistaa aurinkopaneeleita ja aurinkoenergian varastoimiseen käytettäviä akkujärjestelmiä. Jinko Solarilla on pääkonttori Kiinassa Shanghaissa sekä Jiangxin maakunnassa, ja sillä on yhteensä 10 tuotantolaitosta Kiinassa, Kaakkois-Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Jinko Solarin liikevaihto vuonna 2023 oli yli 15 miljardia euroa.¹³⁶

Finnwatchin kyselyyn vastanneista Suomeen aurinkopaneeleita maahantuovista yrityksistä Solarigo Systems maahantuo vastauksensa perusteella Jinko Solarin valmistamia aurinkopaneeleita.

Jinko Solar on vertikaalisesti integroitunut yritys, eli se valmistaa paitsi aurinkopaneeleita myös niiden keskeisiä komponentteja eli piikennoja, -kiekkoja ja -tankoja. Yritys on pyrkinyt kasvattamaan piikomponenttien tuotantokapasiteettiaan, mutta vuoden 2023 vastuullisuusraportin mukaan Jinko Solarin oma komponenttituotanto ei kuitenkaan riitä kattamaan sen koko paneelien tuotantokapasiteettia¹³⁷. Yritys siis joutuu ostamaan piikiekkoja ja -kennoja myös muilta valmistajilta. Jinko Solar ei ole kertonut julkisuuteen piikiekko- tai kennotoimittajiensa nimiä. Jinko Solarilla on yhteisyritys ja pitkäaikainen polypiin hankintasopimus Tongwein kanssa (ks. lisää alla). Tongwei on paitsi maailman suurin polypiin valmistaja myös merkittävä piikennojen valmistaja, joten on mahdollista, että Jinko Solar hankkii paitsi polypiitä myös piikennoja Tongweilta (ks. luku 6.5). Jinko Solarilla saattaa kuitenkin olla myös muita piikennotoimittajia.

Koska Jinko Solarin piikennotoimittaja tai -toimittajat eivät ole varmuudella tiedossa, ei Jinko Solarin ostokennoista valmistettuihin paneeleihin liittyvää mahdollista pakkotyön riskiä voida sulkea pois¹³⁸. Myöskään sen nimeämättömään piikiekkotoimittajaan (tai toimittajiin) liittyviä riskejä ei voida sulkea pois. Finnwatchin kyselyyn vastanneiden suomalaisyritysten mukaan niiden maahantuomien Jinko Solarin aurinkopaneelien piikomponentit ovat Jinko Solarin itsensä valmistamia.

Jinko Solar on ainut suurista aurinkopaneelivalmistajista, jolla on ollut merkittävää omaa tuotantoa Xinjiangissa. Vielä vuonna 2020 yli 40 prosenttia yrityksen valmistamista piitangoista ja -kiekoista valmistettiin Xinjiangissa.¹³⁹ Samana vuonna Jinko Solarin Xinjiangin tytäryhtiö työllisti niin sanottua ylijäämätyövoimaa yhteistyössä paikallisviranomaisten kanssa.¹⁴⁰ Virallisiin kehitysohjelmiin, joiden puitteissa ylityövoimaa työllistetään, liittyy pakottamista sekä etniseen ryhmään ja uskontoon perustuvaa syrjintää (ks. myös luku 2). Lisäksi Jinko Solarin Xinjiangin tytäryhtiön tehdas sijaitsi teollisuusalueella, jolla toimi myös sekä vankila että uudeelleenkoulutusleiri. Jinko Solar on sittemmin ilmoittanut myyneensä Xinjiangin toimintonsa.¹⁴¹ Kuitenkin vielä vuoden 2023 vuosikertomuksensa mukaan Jinko Solar valmisti piikiekkoja yhteensä viidessä Kiinan maakunnassa, mukaan lukien Xinjiangissa.¹⁴²

Vuoden 2023 vuosikertomuksensa mukaan Jinko Solar on solminut pitkäaikaisia polypiin hankintasopimuksia saksalaisen Wackerin, yhdysvaltalaisen Hemlockin, korealaisen OCI:n sekä kiinalaisten Tongwein (ks. luku 6.5) ja Xinten (Sisä-Mongolia) kanssa¹⁴³. Vuosikertomuksesssa ei ole avattu sopimusten voimassaoloaikoja, mutta muiden lähteiden mukaan Jinko Solarin hankintasopimus Tongwein kanssa on voimassa vuoden 2026 loppuun asti¹⁴⁴ ja Xinten kanssa vuoteen 2030 asti¹⁴⁵. Vuosikertomuksen mukaan Jinko Solarin hankinnat viideltä sen suurimmalta polypiin toimittajalta kattavat noin 83 prosenttia sen polypiin hankinnoista arvon mukaan mitattuna, ja noin 80 prosenttia polypiistä hankitaan Kiinasta.¹⁴⁶

Finnwatchin kyselyyn vastanneilta Suomessa toimivilta aurinkopaneelimaahantuojilta saadut tiedot vahvistavat, että Jinko Solar hankkii polypiitä edelleen Tongweilta (sekä sen tytäryhtiöltä Sichuanin ja Yunnanin maakunnista sekä Sisä-Mongoliasta). Muita suomalaisyritysten vastauksissa mainittuja Jinko Solarin polypiin toimittajia ovat Asia Silicon (Qinghain maakunta), Lihao Semiconductor (Qinghain maakunta), Guazhou Baofeng Silicon (Gansun maakunta), Xinyuan Silicon Material (Sisä-Mongolia) ja Erdos Polysilicon (Sisä-Mongolia). On epäselvää, kattavatko hankinnat tässä luvussa mainituilta polypiin valmistajilta Jinko Solarin koko polypiin tarpeen Kiinassa. Kuten edellä on todettu (ks. luku 3), Qinghain maakunta ja Sisä-Mongolia eivät ole olleet merkittäviä aurinkopaneeleissa käytetyn metallurgisen piin tuottaja. Siksi todennäköisyyttä sille, että näillä alueilla toimivat polypiin valmistajat käyttävät polypiin valmistukseen Xinjiangissa valmistettua metallurgista piitä, on pidetty suurena¹⁴⁷.

Finnwatchin Jinko Solarin paneeleita maahantuovilta yrityksiltä saamat vastaukset vahvistavat myös sen, että Jinko Solar hankkii edelleen polypiitä Xinteltä Sisä-Mongoliasta, missä JA Solarilla, Jinko Solarilla ja Xintellä on yhteisyritys¹⁴⁸. Xintellä on tuotantolaitoksia paitsi Sisä-Mongolian alueella myös Xinjiangissa, missä se on työllistänyt henkilöitä uiguurien pakkotyöhön liitettyjen ohjelmien kautta.¹⁴⁹

Jinko Solarin vuoden 2023 vuosiraportin mukaan osa sen aurinkopaneelitoimituksista Yhdysvaltoihin pysäytetään rajalle aika ajoin Hoshine Siliconin tuotteita koskevan UFLPA-lainsäädäntöön perustuvan maahantuontikiellon nojalla. Jinko Solarin mukaan Yhdysvaltojen rajaviranomaiset ovat kuitenkin vapauttaneet sen toimituksia markkinoille Jinko Solarin toimitettua viranomaisille heidän pyytämänsä tiedot. Vuosiraportin mukaan suuri määrä Jinko Solarin toimituksia pääsee Yhdysvaltojen markkinoille.¹⁵⁰

Jinko Solarin itsensä mukaan sillä on myös erillinen Yhdysvaltojen markkinoille suunnattu tuotantoketju, jossa käytetään ainoastaan Saksasta tai Yhdysvalloista hankittua polypiitä ja jossa piikomponentit ja aurinkopaneelit valmistetaan yrityksen omilla tehtailla Vietnamissa, Malesiassa ja Yhdysvalloissa. Aurinkopaneelien pakkotyöyhteyksiä vuonna 2023 selvittäneen Over-Exposed -raportin mukaan tullitietokannoista saadut tiedot vahvistavat polypiin toimitukset Saksasta ja Yhdysvalloista Jinko Solarin tehtaille Vietnamiin vuosina 2022 ja 2023. Niiden mukaan Jinko Solarin Vietnamin tehtaille on kuitenkin viety polypiitä myös Kiinasta. Kiinasta Jinko Solarin tehtaille Vietnamiin viedyn polypiin alkuperä on raportin mukaan tuntematon. Lisäksi raportissa todetaan, että Jinko Solarin kaakkoisaasialaisessa/yhdysvaltalaisessa tuotantoketjussa käytetään myös piitankoja, -kennoja ja -kiekkoja, joiden valmistaja ei ole tiedossa. Jinko Solarin Kaakkois-Aasian tuotantoketjun alttius uiguureilla teetetylle pakkotyölle onkin raportissa arvioitu korkeaksi.¹⁵¹

Jinko Solar kertoo ottaneensa käyttöön hankintaketjun ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevan huolellisuusvelvoiteprosessin. Prosessin avulla se on tunnistanut keskeisiksi riskeikseen pakkotyön ja puutteet työterveydessä ja -turvallisuudessa. Näitä riskejä hallitaan käytännössä yrityksen alihankkijoille suunnatun Supplier Code of Conductin ja auditointien kautta. Yritys kertoo, että mahdollisille haitallisille vaikutuksille joita ei ole voitu estää, on laadittu menettelytapaohjeet vaikutusten korjaamiseksi. Vakava haitallinen vaikutus, jollaiseksi esimerkiksi pakkotyö luokitellaan, tulee korjata 24 tunnin kuluessa.¹⁵²

Jinko Solar on Solar Stewardship Initiative SSI:n jäsen (ks. luku 4.2). Jinko Solarin vastuullisuusraportin mukaan yrityksen tavarantoimittajista 95 prosenttia on allekirjoittanut sen Supplier Code of Conductin, joka muun muassa kieltää Kansainvälisen työjärjestö ILOn perussopimusten mukaisesti määritellyn pakkotyön käytön¹⁵³. Supplier Code of Conductia vasten tehdyt auditoinnit kattavat 90 prosenttia Jinko Solarin hankintojen arvosta ja 100 prosenttia sen keskeisistä tavarantoimittajista. Vuoden 2023 vastuullisuusraportin mukaan auditoinneissa ei löytynyt yhtään olennaista poikkeamaa eettisistä toimintaperiaatteista.¹⁵⁴ Täydellinen vaatimustenmukaisuus herättää vakavaa huolta valvonnan asianmukaisuudesta.

Jinko Solar on myös kehittänyt tuotteidensa jäljitettävyyttä, mutta sen oman jäljitettävyysjärjestelmän yksityiskohdat jäävät yrityksen vastuullisuusraportin perusteella epäselviksi. Vuoden 2023 aikana Jinko Solar auditoi sen joidenkin tuotantolaitosten jäljitetttävyysjärjestelmän. Jatkossa jäljitettävyysjärjestelmään on tarkoitus teettää kolmannen osapuolen auditointi sen edelleenkehittämiseksi.¹⁵⁵

Taulukko 3: Jinko Solarin paneelien valmistuksessa käytettyjen piikomponenttien ja -materiaalien mahdolliset valmistajat 

LONGi Green Energy Technology Co., Ltd:n päätuotteita ovat aurinkopaneelien valmistuksessa käytetyt piikiekot ja -tangot, mutta yritys on myös merkittävä piikennojen ja aurinkopaneelien valmistaja. Lisäksi se valmistaa vetytaloudessa tarvittavia elektrolyysilaitteita. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2023 lähes 17 miljardia euroa. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Kiinassa Shaanxin maakunnassa, ja sillä on lukuisia tuotantolaitoksia Kiinan eri maakunnissa sekä Malesiassa ja Vietnamissa. Lisäksi se omistaa osan aurinkopaneeleita Yhdysvalloissa valmistavasta Illuminate USA:sta. LONGilla ei ole tuotantolaitoksia Xinjiangin alueella.¹⁵⁶

Finnwatchin kyselyyn vastanneista Suomeen aurinkopaneeleita maahantuovista yrityksistä Helen, Kerabit Aurinkosähkö, Onninen, Senergia, Solnet ja Suomi Trading maahantuovat LONGin valmistamia aurinkopaneeleita.

LONGin piitankojen ja -kiekkojen tuotantokapasiteetti on merkittävästi suurempi kuin sen aurinkopaneelien tuotantokapasiteetti eli yritys tuskin hankkii niitä muilta valmistajilta. Sen sijaan LONGin piikennojen tuotantokapasiteetti ei riitä kattamaan sen aurinkopaneelien tuotantokapasiteettia, eli yritys joutuu hankkimaan piikennoja muilta valmistajilta¹⁵⁷. Helenin Finnwatchille toimittaman vastauksen perusteella LONGi hankkii piikennoja tiettyihin paneelimalleihin ainakin seuraavilta valmistajilta: Jietai New Energy Technology (Anhuin ja Jiangsun maakunnat) ja Yingfa Devao Technology (Sichuanin maakunta). Over-Exposed -raportin mukaan on mahdollista, että LONGi hankkii kennoja lisäksi Tongweiltä (ks. luku 6.5), jonka kanssa myös LONGilla on yhteisyrityksiä ja jolta se hankkii polypiitä.¹⁵⁸ Muiden Finnwatchin kyselyyn vastanneiden suomalaisyritysten mukaan niiden maahantuomien LONGin paneelien piikomponentit ovat joko LONGin itsensä valmistamia tai ne eivät antaneet Finnwatchille tietoa komponenttivalmistajista. Koska LONGin piikennotoimittajat eivät ole kattavasti varmuudella tiedossa, ei LONGin alihankkijoiltaan ostamista piikennoista valmistettuihin paneeleihin liittyvää mahdollista pakkotyön riskiä voida sulkea pois.

LONGin vuoden 2024 puolivuotiskatsauksessa sekä sen tuoreimmassa, vuoden 2023 vastuullisuusraportissa annetut tiedot eivät anna selkeää kuvaa LONGin käyttämän polypiin alkuperästä. Puolivuotiskatsauksen mukaan LONGi hankkii polypiitä seuraavilta lähipiiriinsä kuuluvilta yrityksiltä: Yunnan Tongwei High-purity Polysilicon Co., Ltd.

(Yunnanin maakunta), Sichuan Yongxiang New Energy Co., Ltd. (Sichuanin maakunta) ja Ningxia MTCN Semiconductor Materials Co., Ltd. (Ningxia)¹⁵⁹. Sekä Yunnan Tongwei että Sichuan Yongxiang ovat LONGin ja Tongwein yhteisyrityksiä. Vastuullisuusraportin mukaan LONGin käyttämä polypii tulee seitsemästä eri maakunnasta Kiinasta (ei kuitenkaan Xinjiangista) sekä ulkomailta, mutta polypiin toimittajia ei vastuullisuusraportissa kuitenkaan nimetä¹⁶⁰. Finnwatchin kyselyyn vastanneiden suomalaisyritysten vastauksissa taas nimetään peräti 11 eri LONGin polypiin toimittajaa¹⁶¹. Suomalaisyritysten mukaan yksi LONGin polypiin toimittajista on Xinhuan Silicon. LONGin mukaan se ei kuitenkaan ole hyväksynyt Xinhuan Siliconia tavarantoimittajaksi mahdollisen vastuullisuusriskin ja laadullisten syiden takia. LONGin Xinhuan Siliconilta tilaamaa testierää ei yrityksen mukaan ole käytetty paneelien tuotannossa.

Ilman tarkempia tietoja LONGin polypiin hankinnoista yrityksen käyttämän polypiin alkuperää ja siihen liittyvän pakkotyön riskejä on mahdotonta kattavasti arvioida. Finnwatchin kyselyyn vastanneiden suomalaisyritysten mainitsemien LONGin polypiin toimittajien joukossa on kuitenkin monia, jotka toimivat Qinghain maakunnassa tai Sisä-Mongoliassa. Todennäköisyyttä sille, että näillä alueilla toimivat polypiin valmistajat hankkivat polypiitä Xinjiangista on pidetty suurena¹⁶².

Aurinkopaneelien pakkotyöyhteyksiä vuonna 2023 selvittäneessä Over-Exposed -raportissa LONGin Xinjiang-riskit arvioitiin ylipäätään erittäin korkeiksi. Tämä johtui osittain siitä, että LONGi on hankkinut polypiitä myös suoraan Xinjiangista kahdelta eri valmistajalta¹⁶³. Toinen näistä hankintasopimuksista, eli hankintasopimus Xinten (Xinjiang) kanssa oli ainakin vielä syksyllä 2023 voimassa vuoden 2025 loppuun asti. Xinte on Xinjiangissa työllistänyt henkilöitä uiguurien pakkotyöhön liitettyjen ohjelmien kautta.¹⁶⁴ LONGin mukaan sopimus on edelleen voimassa vuoden 2025 loppuun mutta sitä ei tulla uusimaan. Xinteltä hankittua polypiitä ei LONGin mukaan käytetä sen Euroopan markkinoille suunnatussa tuotantoketjussa.

LONGin itsensä mukaan sen Xinjiangista hankkimaa polypiitä on käytetty ainoastaan yrityksen Ningxian maakunnassa sijaitsevassa piitankoja ja -kiekkoja valmistavassa tuotantolaitoksessa. Se on toimittanut komponentteja LONGin Ningxiassa ja Sichuanissa sijaitseviin kennotehtaisiin, jotka ovat toimittaneet kennoja sen Shanxin ja Shaanxin maakunnissa sijaitseviin aurinkopaneelitehtaisiin.¹⁶⁵ Näissä tehtaissa valmistettuja aurinkopaneeleita on Suomeen aurinkopaneeleita maahantuovien yritysten vastausten perusteella tuotu myös Suomeen.¹⁶⁶

LONGilla on piitankojen, -kiekkojen ja -kennojen sekä aurinkopaneelien tuotantolaitoksia Kiinan lisäksi myös Vietnamissa ja Malesiassa. Over-Exposed -raportin mukaan on mahdollista, että LONGin kaakkoisaasialaisessa tuotantoketjussa käytetään Xinjiangista peräisin olevaa polypiitä tai muilta valmistajilta hankittuja piikomponentteja, joiden valmistuksessa on käytetty Xinjiangista hankittua polypiitä. LONGin itsensä mukaan sen kaakkoisaasialainen tuotantoketju ei ole altistunut Xinjiangista hankituille materiaaleille.

LONGi on Solar Stewardship Initiative SSI:n jäsen (ks. luku 4.2). LONGin vastuullisuusraportin mukaan LONGin tavarantoimittajat sitoutuvat yrityksen Supplier Code of Conductiin, joka kieltää muun muassa pakkotyön käytön ja perustuu yrityksen mukaan muun muassa Kansainvälisen työjärjestö ILOn työelämän oikeuksien julistukseen¹⁶⁷. Code of Conductin rikkomukset voivat johtaa hankintasopimuksen purkamiseen. LONGi kartoittaa ja hallitsee hankintaketjuihinsa liittyviä vastuullisuusriskejä kyselyin ja auditoinnein. Vuonna 2023 yritys vastuullisuusauditoi 158 sen tavarantoimittajaa; auditoinneissa ei löytynyt merkittäviä haitallisten vaikutusten riskiä.¹⁶⁸ Auditoinneissa kuitenkin tunnistettiin merkittäviä vähäisempiä haitallisia vaikutuksia, kuten puutteita työterveydessä ja -turvallisuudessa sekä työntekijöillä maksatettuja terveystarkastuksiin liittyviä maksuja. Tunnistetut haitalliset vaikutukset on yrityksen mukaan korjattu.

LONGi on myös kehittänyt jäljitettävyysjärjestelmäänsä. Finnwatchin kyselyyn vastanneiden suomalaisten maahantuojien mukaan LONGilla on joidenkin tuotteiden osalta valmius jäljittää niissä käytetyt piimateriaalit aina kvartsin tasolle asti, mutta tämä ei ole vielä käytössä Euroopan tuonnille. LONGin mukaan myös Yhdysvaltojen tulliviranomaiset ovat auditoineet sen jäljitettävyysjärjestelmän.¹⁶⁹

LONGi valmistaa piikiekkoja yli oman tarpeensa ja myy niitä muille piikennojen ja aurinkopaneelien valmistajille. LONGin käyttämään polypiihin liittyvät vastuullisuusriskit koskevat myös LONGin piikiekkoja käyttäviä muita kenno- ja paneelivalmistajia.

Taulukko 4: LONGin paneelien valmistuksessa käytettyjen piikomponenttien ja -materiaalien mahdolliset valmistajat

Trina Solar Co., Ltd:n pääkonttori sijaitsee Kiinassa Jiangsun maakunnassa. Trina Solar valmistaa aurinkopaneeleita, aurinkosähköjärjestelmiä sekä myös muun muassa erillissähköverkkoja. Yrityksellä on tuotantolaitoksia Kiinan lisäksi Indonesiassa, Thaimaassa, Vietnamissa ja Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa sekä Yhdysvalloissa. Yrityksen liikevaihto (engl. operating revenue) oli vuonna 2023 lähes 15 miljardia euroa.¹⁷⁰

Finnwatchin kyselyyn vastanneista Suomessa toimivista aurinkopaneelien maahantuojista Lemkem ja Solnet maahantuovat vastaustensa perusteella Trina Solarin valmistamia aurinkopaneeleita.

Trina Solar valmisti pitkään itse vain aurinkopaneeleita ja piikennoja. Se siis joutui hankkimaan kaikki piikennojen valmistukseen tarvittavat piikiekot muilta valmistajilta vielä keväällä 2023¹⁷¹. Nykyisin Trina Solar valmistaa myös piikiekkoja mutta sekä sen piikiekkojen että piikennojen tuotantokapasiteetti on edelleen alhaisempi kuin sen aurinkopaneeleiden tuotantokapasiteetti.¹⁷² Oman tuotantonsa lisäksi se siis joutuu edelleen ostamaan piikomponentteja myös muilta valmistajilta.

Trina Solarilla on yhteisyritys, Tonghe New Energy, Tongwein (ks. luku 6.5) kanssa. Yhteisyritys valmistaa piikiekkoja ja -kennoja. Onkin todennäköistä, että Trina Solar hankkii piikiekkoja ja -kennoja Tonghe New Energyltä. Lisäksi Trina Solarin vuoden 2023 vuosiraportin mukaan se on solminut vuonna 2023 piikiekkojen hankintasopimuksen Shuangliang Silicon Materials (Baotou) Co., Ltd:n kanssa.¹⁷³ Aurinkopaneelien pakkotyöyhteyksiä vuonna 2023 selvittäneen Over-Exposed -raportin mukaan Shuangliang hankkii polypiitä Xinjiangista¹⁷⁴, ja tammikuussa 2025 se myös lisättiin Yhdysvaltojen viranomaisten ylläpitämälle kieltolistalle (UFLPA Entity List)¹⁷⁵. Lisäksi on mahdollista, että Trina Solar hankkii piikomponentteja myös muilta valmistajilta, joiden hankintaketjuun voi liittyä riski uiguureilla teetetystä pakkotyöstä.

Finnwatchin kyselyyn vastanneista Suomeen aurinkopaneeleita maahantuovista yrityksistä Lemkem kertoi, että sen maahantuomien paneelien piikomponentit ovat Trina Solarin itsensä valmistamia. Toinen yrityksen paneeleita maahantuovista yrityksistä, Solnet, ei antanut Finnwatchille tietoa Trina Solarin paneeleiden valmistuksessa käytettyjen piikomponenttien valmistajista.

Vuoden 2023 vuosiraporttinsa mukaan Trina Solar on vuonna 2023 myös solminut polypiin hankintasopimuksen China Southern Glass Group Co., Ltd:n (CSG) kanssa¹⁷⁶. CSG:n polypiin tuotanto sijaitsee Hubein maakunnassa. Koska Hubein maakunnassa ei tiettävästi tuoteta metallurgista piitä, on Over-Exposed -raportissa pidetty mahdollisena, että CSG hankkii metallurgista piitä muun muassa Xinjiangista.¹⁷⁷ CSG:n lisäksi Trina Solar todennäköisesti hankkii polypiitä myös Inner Mongolia Tongwei High Purity Silicon Co., Ltd:ltä, joka on sen ja Tongwein toinen yhteisyritys¹⁷⁸. Yhteisyritys valmistaa polypiitä Sisä-Mongoliassa. Todennäköisyyttä sille, että myös Sisä-Mongoliassa toimivat polypiin valmistajat hankkivat metallurgista piitä Xinjiangista, on pidetty korkeana¹⁷⁹.

Vuoden 2023 loppuun asti Trina Solarilla oli myös polypiin hankintasopimus Daqon (Xinjiang) kanssa¹⁸⁰. Daqo toimii Xinjiangissa ja sen Xinjiangin tuotantolaitos¹⁸¹ on Yhdysvaltojen kieltolistalla (ks. luku 4). Lisäksi Xinjiangissa toimiva Hoshine Silicon¹⁸², joka on myös edellä mainitulla kieltolistalla, on toimittanut polypiin valmistuksessa käytettävää metallurgista piitä Daqolle.¹⁸³ Osittain tästä syystä Trina Solarin Kiinaan sijoittuvan tuotannon Xinjiang-riskit arvioitiin aurinkopaneelien pakkotyöyhteyksiä vuonna 2023 selvittäneessä Over-Exposed -raportissa erittäin korkeiksi. Finnwatchin kyselyyn vastanneet Suomessa toimivat yritykset eivät antaneet Finnwatchille tietoa maahantuomiensa Trina Solarin paneeleissa käytettyjen piimateriaalien alkuperästä.

Vuoden 2023 lopulla Trina Solar avasi Kiinaan, Qinghain maakuntaan vertikaalisesti täysin integroidun uuden tehtaan, joka valmistaa metallurgista piitä, polypiitä, piitankoja, -kiekkoja ja -kennoja sekä aurinkopaneeleita. Tehdas rakennetaan kahdessa vaiheessa, ja se valmistuu kokonaisuudessaan vasta vuoden 2025 loppuun mennessä. Suunnitelmien mukaan Trina Solarin uuden Qinghain tehtaan metallurgisen piin, polypiin ja piitankojen tuotantokapasiteetti tulee ylittämään tehtaan piikiekkojen ja -kennojen sekä aurinkopaneelien tuotantokapasiteetin, eli siellä valmistettuja piitankoja tullaan hyvin todennäköisesti käyttämään myös Trina Solarin muilla tehtailla piikiekkojen valmistukseen.¹⁸⁴ Ottamalla isomman roolin aurinkopaneelien piikomponenttien valmistuksessa Trina Solar on voinut parantaa tuotteidensa riskiraaka-aineiden jäljitettävyyttä ja kykyään hallita niihin liittyviä ihmisoikeusriskejä. Ei kuitenkaan ole tiedossa, mistä Qinghain tehtaalle hankitaan kvartsia. Tiedossa ei myöskään ole, kattaako yrityksen oma piimateriaalien tuotanto yhdessä edellä mainituilta polypiin valmistajilta tehtyjen hankintojen kanssa sen kaiken piimateriaalien tarpeen. Trina Solar ei vahvistanut Finnwatchille sen nykyisiä metallurgisen piin ja polypiin tuotantomääriä.

Kuten monilla muillakin kiinalaisilla paneelivalmistajilla, myös Trina Solarilla on kaakkoisaasialainen tuotantoketju. Elokuussa 2023 Trina Solar ryhtyi valmistamaan Vietnamissa piitankoja ja -kiekkoja. Lisäksi yritys valmistaa piikennoja ja aurinkopaneeleita Vietnamissa ja Thaimaassa¹⁸⁵. Yrityksen mukaan sen Kaakkois-Aasian tehtaissa käytettävä polypii tulee Saksasta¹⁸⁶. Trina Solarin Kaakkois-Aasian tuotantoketju palvelee lähinnä Yhdysvaltojen markkinoita¹⁸⁷. Over-Exposed -raportin mukaan Trina Solarin Kiinan ja Kaakkois-Aasian tuotantoketjut vaikuttavat olevan täysin eriytyneet. Raportissa Trina Solarin Kaakkois-Aasian tuotantoketjussa ei arvioitu olevan Xinjiang-riskejä, mutta arvion taustalla olleita yritykseltä itseltään saatuja tietoja ei voitu verifioida muista lähteistä.

Vastauksessaan Finnwatchille Trina Solar ei antanut lisätietoja piikomponenttien ja -materiaalien toimittajistaan. Yritys kuitenkin vahvisti, ettei sillä ole enää voimassolevaa polypiin hankintasopimusta Daqon Xinjiangin tuotantolaitoksen kanssa. Yrityksen mukaan se hallinnoi tavarantoimittajiinsa liittyviä vastuullisuusriskejä käyttämällä vain “verifioituja” tavarantoimittajia, sekä oman jäljitettävyysjärjestelmänsä avulla. Trina Solarin jäljitettävyysjärjestelmä hyödyntää blockchain-teknologiaa. Se ulottuu yrityksen mukaan kvartsin tasolle asti ja on “yleisesti” käytössä (eli sen käyttö ei ole rajoittunut esimerkiksi Yhdysvaltojen markkinoille suunnattuun tuotantoketjuun), vaikka Trina Solarin paneeleita Suomeen tuovat yritykset eivät sitä vastauksissaan maininneetkaan. Yrityksen jäljitettävyysjärjestelmä on auditoitu kolmannen osapuolen toimesta polypiin tasolle asti¹⁸⁸.

Trina Solarin mukaan se oli ensimmäinen kiinalainen paneelivalmistaja, jonka paneelit päästettiin Yhdysvaltojen markkinoille UFLPA:n astuttua voimaan (ks. luku 4). Kyseiset paneelit oli kuitenkin valmistettu Kaakkois-Aasiassa¹⁸⁹.

Trina Solarin vastuullisuusraportin mukaan yrityksen tavarantoimittajista hieman yli 95 prosenttia on allekirjoittanut sen Supplier Code of Conductin¹⁹⁰ ja yhtä suuri osuus sen suorista tavarantoimittajista on auditoitu yrityksen itsensä toimesta. Code of Conduct koskee kuitenkin yrityksen mukaan sen koko tuotantoketjua. Trina Solarilla on nollatoleranssi pakkotyöhön ja sen eettiset periaatteet kieltävät pakkotyön käytön.¹⁹¹ Yritys on muun muassa Solar Stewardship Initiativen (SSI, ks. luku 4.2) jäsen. Sen kaksi omaa tuotantolaitosta on auditoitu SSI:n vastuullisuusstandardin mukaisesti loppuvuodesta 2024¹⁹².

Taulukko 5: Trina Solarin paneelien valmistuksessa käytettyjen piikomponenttien ja -materiaalien valmistajat 

Tongwei Co., Ltd on maailman suurin polypiin ja piikennojen valmistaja. Sen osuus globaalista polypiin tuotannosta on yrityksen itsensä mukaan peräti 25 prosenttia¹⁹³. Yrityksen käynnissä olevat laajennushankkeet tulevat toteutuessaan lähes tuplaamaan sen polypiin tuotantokapasiteetin¹⁹⁴. Tongwei valmistaa myös aurinkopaneeleita.

Tongwein yritystoiminta oli alunperin keskittynyt täysin toiseen toimialaan, vesiviljelyyn, ja se on edelleen myös merkittävä rehun tuottaja. Tongwein pääkonttori sijaitsee Kiinassa Sichuanin maakunnassa, ja sillä on polypiin tuotantolaitoksia Kiinassa Yunnanin ja Sichuanin maakunnissa sekä Sisä-Mongolian alueella.¹⁹⁵ Aurinkopaneeleita se valmistaa Sichuanin ja Anhuin maakunnissa. Yrityksen liikevaihto (engl. operating revenue) oli vuonna 2023 yli 18 miljardia euroa¹⁹⁶.

Finnwatchin kyselyyn vastanneista Suomessa toimivista aurinkopaneelien maahantuojista Oomi Solar maahantuo Tongwein valmistamia aurinkopaneeleita. Lisäksi kaikki luvun 6 alla käsitellyt kiinalaiset paneelivalmistajat hankkivat Tongweilta polypiitä.

Tongwei on kieltäytynyt antamasta julkisuuteen yksityiskohtaista tietoa omasta hankintaketjustaan. Yrityksen vuoden 2023 vuosiraportin mukaan sen polypiin tuotantolaitokset käyttävät “paikallisia raaka-aineita”¹⁹⁷. Myös Over-Exposed -raportin mukaan on mahdollista, ettei Tongwei ole altistunut uiguurien pakkotyölle hankintaketjunsa kautta. Sen pakkotyöriskit on kuitenkin siinä arvioitu korkeiksi, koska on mahdollista, että se hankkii metallurgista piitä Xinjiangista (ks. lisää alla).¹⁹⁸

Vaikka Tongwei ei itse ole valmistanut juurikaan piitankoja ja -kiekkoja, on asiantuntijoiden mukaan alalla hyvin tiedossa, että Tongwein valmistamien piikennojen valmistuksessa käytetään vain Tongwein valmistamasta polypiistä valmistettuja piikiekkoja. Toisin sanoen, Tongwein valmistamiin paneeleihin liittyy pitkälti samat riskit kuin sen itsensä valmistamaan polypiihin. Ainakin aiemmin korkein riski on koskenut sellaisia Tongwein paneeleita, joiden valmistuksessa käytetyt piikiekot tulevat Jinko Solarilta¹⁹⁹. Kuten edellä on todettu, Jinko Solarilla oli vielä viimeisimmän vuosiraporttinsa mukaan piikiekkojen tuotantoa Xinjiangissa (ks. luku 6.2). Oomi Solarin Finnwatchille toimittamien Tongwein materiaalien mukaan Tongwei paneeleissa käytetyt piikennot, -kiekot ja -tangot valmistetaan Sichuanin maakunnassa. Materiaalien mukaan toimituksissa voidaan kuitenkin käyttää myös vaihtoehtoisia valmistajia.

Tongweilla on lukuisia polypiitä valmistavia tytäryhtiöitä sekä piikomponentteja ja polypiitä valmistavia yhteisyrityksiä paneelivalmistajien, kuten Jinko Solar, LONGi Solar ja Trina Solar, kanssa. Tongwein polypiitä valmistavia tytäryhtiöitä ovat Yongxiang New Energy, Yongxiang Energy Technology, Yongxiang PV Technology, Yongxiang Polysilicon, Yongxiang Resin, Yongxiang Silicon Materials, Yongxiang Polysilicon (New Materials), Tongwei Green Energy, Inner Mongolia Tongwei, Tongwei Silicon Energy ja Tongwei Green Materials.²⁰⁰

Sekä Yunnanissa että Sichuanissa on runsaasti metallurgisen piin tuotantoa, joten Tongwein (ja myös muiden polypiin valmistajien) Yunnanin ja Sichuanin tehtaat hyvin todennäköisesti käyttävät pääasiallisesti raaka-aineenaan kyseisissä maakunnissa paikallisesti tuotettua metallurgista piitä. Kuten edellä on todettu, sekä Yunnanissa että Sichuanissa metallurgisen piin valmistuksessa hyödynnetään vesivoimaa. Jos alueilla ei sada, vesivoiman ja metallurgisen piin ja polypiin tuotantoa ajetaan väliaikaisesti alas²⁰¹. Tällaisissa tilanteissa on mahdollista, että polypiin tuotantolaitokset hetkellisesti hankkivat metallurgista piitä muualta Kiinasta, mukaan lukien Xinjiangista, pystyäkseen pitämään tuotannon käynnissä.²⁰²

Tongwein Sisä-Mongolian alueella sijaitsevien polypiin tuotantolaitosten käyttämän metallurgisen piin tarkka alkuperä ei ole tiedossa. Tongwein (ja myös muiden polypiin valmistajien) tuotantolaitokset, jotka sijaitsevat maakunnissa, joissa ei tuoteta merkittäviä määriä metallurgista piitä, hankkivat sitä suurella todennäköisyydellä alueilta, joilla on merkittävää metallurgisen piin tuotantoa. Koska Xinjiang sijaitsee suhteellisen lähellä Sisä-Mongoliaa, on hyvinkin mahdollista että Sisä-Mongoliassa polypiin tuotannossa käytetään Xinjiangista peräisin olevaa metallurgista piitä. Tongwei on kuitenkin ilmoittanut rakentavansa metallurgisen piin tuotantolaitoksen sekä Sichuaniin että Sisä-Mongoliaan.²⁰³ Jos nämä suunnitelmat toteutuvat, tulevat ne vähentämään Tongwein valmistamaan polypiihin liittyvää pakkotyön riskiä.

Tongwein vastuullisuusraportin mukaan yrityksen tavoitteena on, että vuoden 2024 loppuun mennessä kaikki sen aurinkopaneelisegmentin tavarantoimittajat olisivat allekirjoittaneet sen Supplier Code of Conductin, joka muun muassa kieltää pakkotyön käytön.

Lisäksi se aikoo arvioida tavarantoimittajiin liittyvät riskit vuoden 2025 loppuun mennessä ja auditoida kaikki keskeiset raaka-ainetoimittajat vuoden 2026 loppuun mennessä.²⁰⁴

Taulukko 6: Tongwein paneelien valmistuksessa käytettyjen piikomponenttien ja -materiaalien valmistajat 

Välttämättömässä siirtymässä puhtaaseen energiaan aurinkoenergialla tuotetun sähkön merkitys kasvaa nykyisestä. Suomen aurinkosähkön tuotantokapasiteetin on ennustettu nousevan lähes 10 000 megawattiin vuoteen 2030 mennessä. Kasvua tulee erityisesti teollisen kokoluokan aurinkovoimaloista, joita Suomeen on suunnitteilla satoja.

Kiina dominoi aurinkopaneelien tuotantoketjuja, ja Suomeen maahantuoduista paneeleista yli 90 prosenttia valmistetaan Kiinassa. Paneelien lisäksi Kiinassa tuotetaan myös valtaosa paneelien valmistuksessa käytetyistä piikomponenteista sekä niiden keskeisestä valmistusmateriaalista, polypiistä. Näistä etenkin polypiin tuotantoketjuihin liittyy Kiinassa edelleen merkittävä uiguureilla teetetyn pakkotyön riski. Näin on siitä huolimatta, että viimeisen viiden vuoden aikana polypiin ja sen raaka-aineen metallurgisen piin tuotantoa on Kiinassa siirretty pois uiguurien autonomiselta alueelta Xinjiangista muualle Kiinaan, kuten Sisä-Mongoliaan.

Uiguureilla teetetyssä pakkotyössä on kyse erilaisten virallisten kehitys- ja köyhyysohjelmien puitteissa tapahtuvasta työllistämisestä, johon esimerkiksi YK:n mukaan liittyy pakottamista ja etnisyyteen ja uskontoon perustuvaa syrjintää. Näille ohjelmille ominaista on pakkosiirtää uiguureita työn perässä joko Xinjiangin sisällä tai Xinjiangista muualle Kiinaan. Vaikka uiguureilla teetetyn pakkotyön suuren yleisön tietoon nostaneet niin sanotut uudelleenkoulutusleirit on suljettu, kehitys- ja köyhyysohjelmat ovat edelleen käynnissä. Kiinassa valmistettujen komponenttien ja materiaalien myötä riski leviää myös muualla kuin Kiinassa valmistettuihin aurinkopaneeleihin.

Kiinan valtion harjoittama pakkotyö ja muu uiguurien ihmisoikeuksien polkeminen tekee uiguureilla teetettyyn pakkotyön puuttumisen yrityksille vaikeaksi. Yleisesti yrityksillä käytössä olevat keinot, kuten työolojen auditoinnit, eivät ole asianmukainen työkalu uiguureilla teetetyn pakkotyön tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi, lopettamiseksi tai korjaamiseksi. Tämä johtuu muun muassa pelon ilmapiiristä, joka rajoittaa uiguurien vapaata ilmaisua ja johtuu siitä, että uiguureja ja heidän läheisiään on suljettu uudelleenkoulutusleireille tai rangaistu varsin mielivaltaisesti. Sen sijaan yritysten on vähintäänkin karsittava kaikki Xinjiangissa tapahtuva tuotanto, tässä tapauksessa myös metallurgisen piin raaka-aineen kvartsin louhinta, hankintaketjuistaan. Tämä edellyttää, että yritykset kartoittavat omat hankintaketjunsa.

Tätä raporttia varten Finnwatch kysyi Suomeen aurinkopaneeleita tai niiden komponentteja maahantuovilta yrityksiltä missä niiden maahantuomissa paneeleissa käytetyt piikomponentit ja -materiaalit on valmistettu. Yhteensä yrityksiä kontaktoitiin 46, ja niistä 39 vastasi Finnwatchin kyselyyn. Vastanneista yrityksistä 15 valmistaa, valmistuttaa tai maahantuo aurinkopaneeleita Suomeen, ja siksi ne otettiin tarkempaan tarkasteluun. Raporttia varten Finnwatch oli myös yhteydessä suuriin kiinalaisiin paneelivalmistajiin JA Solariin, Jinko Solariin, LONGiin, Trina Solariin ja Tongweihin, jotka Jinko Solaria ja Tongweita lukuunottamatta vastasivat Finnwatchille. Vastauksissaan paneelivalmistajat eivät kuitenkaan antaneet Finnwatchille lisätietoa omista tavarantoimittajistaan.  

Verrattuna Finnwatchin vuonna 2021 toteutettuun vastaavaan kyselyyn, paneeleita Suomeen tuovilla yrityksillä on nyt jonkin verran enemmän tietoa hankintaketjuistaan. Tiedot piikomponenttien valmistajista puuttuivat vain harvalta, ja polypiinkin alkuperä oli jokseenkin tiedossa noin puolella Finnwatchin kyselyyn vastanneista yrityksistä. Joissain tapauksissa yritysten tiedot perustuvat kuitenkin vain paneelivalmistajien omiin esitteisiin tai vastaaviin materiaaleihin, jotka eivät välttämättä kerro ajantasaista kokonaiskuvaa valmistajan tai tietyn paneelin tuotantoketjuihin kuuluvista toimijoista. Osa aurinkopaneeleita Suomeen tuovista yrityksistä on alkanut hyödyntää  jäljitettävyysauditointeja paneelien valmistuksessa käytettyjen piikomponenttien ja -materiaalien alkuperän varmentamiseksi.

Suurin osa Finnwatchin kyselyyn vastanneista maahantuojista ei edelleenkään tiedä, mistä niiden maahantuomien paneelien valmistuksessa käytetty metallurginen pii ja kvartsi tulevat. Tuntematonta alkuperää olevaan metallurgiseen piihin ja kvartsiin (kuten myös tuntematonta alkuperää oleviin piikomponentteihin ja polypiihin) liittyy uiguureilla teetetyn pakkotyön riski. Yritykset eivät vastaustensa perusteella myöskään itse aktiivisesti etsi tietoa toimitusketjuihinsa kuuluvien komponentti- ja materiaalivalmistajien pakkotyöriskeistä, vaikka kansainvälisissä yritysvastuustandardeissa määritelty huolellisuusvelvoite edellyttää niitä tekemään niin.

Vain Aurinkotalo Eurosolar antoi Finnwatchille kattavaa ja yksityiskohtaista tietoa sen maahantuomien paneelien koko tuotantoketjun toimijoista aina niiden valmistuksessa käytetyn kvartsin louhineiden yritysten tasolle asti. Osa Aurinkotalo Eurosolarin maahantuomien paneelien tuotantoketjun toimijoista on kuitenkin yhdistetty uiguurien pakkotyöhön. Sillä, kuten monilla muillakaan Finnwatchille vastanneista yrityksistä, ei ole käytössä keinoja paneelien valmistuksessa käytettyjen piimateriaalien alkuperän tai paneelien sosiaalisen vastuun varmentamiseksi. Ainut suomalainen paneelivalmistaja Salo Tech, jonka thaimaalaisen osakkuusyhtiön toimintoihin myös valtio-omisteinen kehitysrahoittaja Finnfund on sijoittanut, ei antanut Finnwatchille yksityiskohtaista tietoa omasta toimitusketjustaan liikesalaisuuksiin vedoten.

Kaikkien niiden yritysten, jotka antoivat Finnwatchille yksityiskohtaista tietoa toimitusketjuistaan, Suomeen tuomien aurinkopaneelien tuotantoketjuista löytyy toimijoita, jotka on yhdistetty uiguureilla teetettyyn pakkotyöhön tai joihin liittyy kohonnut riski altistumisesta uiguurien pakkotyölle. Osa Suomeen tuotujen paneelien tuotantoketjujen toimijoista on jopa Yhdysvaltojen viranomaisten ylläpitämällä listalla yrityksistä, joiden valmistamia tuotteita ei pakkotyöyhteyksien takia saa lähtökohtaisesti tuoda Yhdysvaltoihin. Maahantuontikielto perustuu erityislainsäädäntöön, Uyghur Forced Labor Protection Actiin UFLPA:an.

UFLPA-lainsäädäntö on johtanut siihen, että suuret kiinalaiset paneelivalmistajat ovat haarauttaneet tuotantoketjujaan “pakkotyöstä vapaisiin” ja sellaisiin, joiden kohdalla yritysten on vaikeampi osoittaa, ettei niihin liity pakkotyötä. Suurten kiinalaisten paneelivalmistajien “pakkotyöstä vapaille” tuotantoketjuille ominaista on, että ne sijoittuvat Kaakkois-Aasiaan ja palvelevat Yhdysvaltojen markkinoita. Niissä koko tuotantoketju paneelista kvartsiin on jäljitettävissä kun taas Euroopan markkinoille koko ketjun kattava jäljitettävyys on joissain tapauksissa vasta tulossa. Tähän on vaikuttanut EU:ssa joulukuussa 2024 voimaan astunut niin sanottu pakkotyöasetus, joka kieltää pakkotyöllä kokonaan tai osittain tuotettujen tuotteiden asettamisen EU-markkinoille. Asetuksen soveltaminen käytäntöön alkaa vuonna 2027. Euroopassa toimivien yritysten vastuullisuutta kirittää myös vuonna heinäkuussa 2024 voimaan astunut yritysvastuudirektiivi, jonka kansallinen toimeenpano on parhaillaan käynnissä.

Jotkut aurinkopaneeleita Suomeen maahantuovat yritykset kertoivat vastauksissaan Finnwatchille tuoneensa jo nyt joillekin asiakkailleen UFLPA:n mukaisia paneeleita. Vaikka EU-lainsäädäntö ei sitä vielä vaadikaan, täysin jäljitettäviä paneeleita, joiden tuotantoketjuun ei todistetusti kuulu pakkotyötä vaikka niiden osia olisikin tuotettu Xinjiangissa tai pakkotyöhön yhdistetyn toimijan toimesta, on siis mahdollista saada myös Suomesta jo nyt.

Se, että jokin Suomeen maahantuodun aurinkopaneelin tuotantoketjuun kuuluva toimija on yhdistetty pakkotyöhön ei automaattisesti tarkoita sitä, että kyseisen paneelin tuotannossa olisi käytetty pakkotyötä. Kansainvälisten yritysvastuustandardien mukaan yrityksillä on kuitenkin velvollisuus pyrkiä ehkäisemään tai lieventämään (suorien tai epäsuorien) liikekumppaniensa toiminnasta aiheutuviin haitallisiin ihmisoikeusvaikutuksiin silloin kun ne liittyvät yrityksen tuotteisiin. Tarvittaessa yritysten on lisättävä vaikutusvaltaansa esimerkiksi tekemällä yhteistyötä, mutta jos tämä ja muutkaan keinot eivät auta, on liikesuhteesta irtauduttava. Lisäksi pysymällä liikesuhteessa sellaiset yrityksen kanssa, jolla on haarautetut tuotantoketjut, joista osa on “pakkotyöstä vapaita” ja osa ei välttämättä ole, yritykset voivat jopa myötävaikuttaa pakkotyön aiheutumiseen.

Aurinkopaneelien tuotantoketjuissa on tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia. Tuotantoa on siirretty pois kaikkein korkeimman riskin alueilta, tuotantoketjujen jäljitettävyys on lisääntynyt ja ketjuista on saatavissa aiempaa enemmän tietoa. Lainsäädännön myötä kehitystä ovat kirittäneet alalle luodut jäljitettävyys- ja vastuullisuusstandardit. Niiden toimivuudesta ei vielä ole saatavilla juurikaan tietoa, sillä esimerkiksi eurooppalaisen Solar Stewardship Initiativen SSI:n standardien mukaisista auditoinneista saatiin ensimmäiset tulokset vasta joulukuussa 2024.

Positiivisista kehityskuluista huolimatta aurinkopaneelien tuotantoketjuista iso osa jää edelleen hämärän peittoon. Vastuullisuuden varmistamiseksi ja luottamuksen vahvistamiseksi alan yritysten, erityisesti paneelivalmistajien, tulisi julkistaa niiden koko hankintaketjut.

Aurinkopaneeleita Suomeen maahantuoville, niitä ostaville ja tilaaville yrityksille

• Yritysten toimialasta riippumatta tulee huolehtia siitä, ettei niiden toimitusketjuissa ole yhteyksiä uiguureilla teetettyyn pakkotyöhön. Tämä tarkoittaa paitsi sitä, että yritysten ei tule hankkia suoraan tai välillisesti kokonaan tai osittain Xinjiangissa tuotettuja tuotteita, komponentteja tai valmistusmateriaaleja, myös sitä, että niiden tulee välttää suoria tai epäsuoria liikesuhteita sellaisten toimijoiden kanssa, jotka on yhdistetty uiguureilla teetettyyn pakkotyöhön. Yritysten tulee tuotteita ostaessaan kieltää sopimusehdoissaan Xinjiangissa tuotettujen komponenttien tai materiaalien käyttö ja pyrkiä valvomaan kiellon noudattamista esimerkiksi tuotekohtaisten jäljitettävyysauditointien avulla. Lisäksi niiden tulee kartoittaa tuotantoketjun toimijat ja jokaisen toimijan kohdalla pyrkiä selvittämään kyseisen toimijan mahdolliset pakkotyöyhteydet etukäteen ja sen perusteella joko hyväksyä tai hylätä ko. toimija.
• Aurinkopaneeleita ostavien yritysten tulee vaatia paneelivalmistajia julkaisemaan tietoa niiden koko hankintaketjusta läpinäkyvästi. Tämä edellyttää paitsi tavarantoimittajien myös hankintamäärien ja valmistajien omien tuotantokapasiteettitietojen julkaisemista. Tuotantoketjujen läpinäkyvyys on edellytys sille, että ketjun toimijoiden altistumista uiguureilla teetetyn pakkotyön riskille voidaan tehokkaasti tutkia paitsi yritysten itsensä myös muun muassa kansalaisjärjestöjen toimesta.
• Yrityksillä on myös velvollisuus pyrkiä ehkäisemään tai lieventämään (suorien tai epäsuorien) liikekumppaniensa toiminnasta aiheutuviin haitallisiin ihmisoikeusvaikutuksiin silloin kun ne liittyvät yrityksen tuotteisiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tilanteita, joissa yrityksen tavarantoimittajan toimitusketjussa on toimija, joka on yhdistetty pakkotyöhön vaikka ko. toimija ei kuuluisikaan maahantuojan/ostajan/tilaajan hankkimien paneelien tuotantoketjuun. Tarvittaessa yritysten on lisättävä vaikutusvaltaansa esimerkiksi tekemällä yhteistyötä, mutta jos tämä ja muutkaan keinot eivät auta, on liikesuhteesta irtauduttava.
• Yritysten tulee edelleen edellyttää tavarantoimittajiltaan sopimusehdoissa sitoutumista ihmisoikeuksien kunnioittamiseen (ml. kansainvälisten sopimusten mukaisesti määritelty pakkotyön kielto), vastuullisuusvaatimusten ulottamista tehokkaasti tavarantoimittajien omaan tuotantoketjuun, sekä riippumattoman kolmannen osapuolen auditointeja, jotka kattavat ihmisoikeudet laajasti (esim. SA8000). Samalla yritysten tulee tiedostaa, että vallitsevista olosuhteista johtuen auditoinnit eivät ole asianmukainen keino tunnistaa, ehkäistä, lopettaa tai korjata uiguureilla teettyä valtion määräämää pakkotyötä. Tästä huolimatta niitä voidaan käyttää toimitusketjuun kuuluvien muiden ihmisoikeusriskien hallintaan.

Poliittisille päättäjille EU:ssa ja sen jäsenmaissa

• Euroopan unionissa tulee pitää kiinni alkuperäisestä aikataulusta yritysvastuudirektiivin viemiseksi kansallisella tasolla täytäntöön ja sen soveltamiseksi yrityksiin. Suomessa tämä työ on jo käynnistynyt ja se tulee viedä päätökseen suunnitellusti. Kansallinen toimeenpano tulee tehdä kunnianhimoisesti ja yritysvastuulain viranomaisvalvontaan ja -neuvontaan on ohjattava riittävät resurssit. Komission kaavailemasta yritysvastuusääntelyn uudelleenavaamiseen tähtäävästä omnibus-hankkeesta tulee luopua tai se tulee toteuttaa pelkästään komission toimivallan piirissä olevissa asioissa (korkeintaan ns. level 2 -toimet).
• Myös pakkotyöasetuksen soveltamisen aikataulusta tulee pitää kiinni. Asetuksen toimeenpanon yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota valvovien viranomaisten riittävään asiantuntemukseen, resurssointiin ja valtuuksiin niin kansallisella kuin komissionkin tasolla. Asetuksen toimeenpanossa eurooppalaisten viranomaisten tulee tehdä yhteistyötä Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa.
• Julkisissa hankinnoissa tulee sopimusehdoissa edellyttää, että hankittavien paneelien tuotantoketjut ovat täysin jäljitettävissä aina kvartsin tasolle asti ja että niiden tuotantoketjuun ei kuulu toimijoita, jotka ovat yhdistettävissä uiguureilla teetettyyn pakkotyöhön. Hankintadirektiiviä uudistettaessa sosiaalisen vastuun kriteerien käytöstä tulee tehdä pakollista.