Euroopan parlamentin täysistunto viimeistelee kohta parlamentin kannan komission yritysvastuudirektiiviesitykseen. Finnwatch selvitti, miten suomalaismepit ovat äänestäneet parlamentin valiokuntakäsittelyn aikana – kunnianhimoisen yritysvastuudirektiivin puolesta vai sitä heikentämään pyrkien?

EU-lainsäädännön luominen on verrattain monimutkainen prosessi, johon osallistuu kolme EU:n päätöksentekoelintä. Ensin komissio tekee esityksen, johon jäsenmaita edustava neuvosto ja europarlamentaarikoista eli mepeistä muodostuva parlamentti muodostavat omat kantansa. Kannanmuodostuksen jälkeen käydään yleensä niin sanotut trilogit eli kolmikantaneuvottelut, joissa komission, jäsenmaiden ja parlamentin näkemykset sovitetaan yhteen. Yritysvastuudirektiivi on pian etenemässä trilogeihin. Sitä ennen parlamentin kanta täytyy kuitenkin vielä viimeistellä täysistunnossa. 

Parlamentin kannanmuodostusta on pohjustettu jo pitkin talvea ja kevättä parlamentin valiokunnissa. Valiokuntakäsittely saatiin päätökseen 25. huhtikuuta, kun yritysvastuudirektiivin käsittelystä parlamentissa vastaava oikeudellisten asioiden valiokunta eli niin sanottu JURI hyväksyi mietinnön komission esityksestä äänin 19–3. 

JURIssa hyväksytty mietintö pyrkii monilla tavoin korjaamaan alkuperäisen komission esityksen heikkouksia. Siinä esitetään muun muassa yritysvastuudirektiivin soveltamisalan laajentamista koskemaan kaikkia suuryrityksiä toimialaan katsomatta, yrityksille säädettävien asianmukaisen huolellisuuden velvoitteiden pitkälle menevää yhdenmukaistamista kansainvälisten yritysvastuustandardien kanssa sekä toimenpiteitä sellaisten esteiden purkamiseksi, jotka tällä hetkellä heikentävät yritystoiminnan haitallisten vaikutusten uhrien mahdollisuuksia saada oikeutta oikeusteitse.

JURIssa yritysvastuudirektiivin käsittelyyn osallistui suomalaismepeistä vihreiden Heidi Hautala, joka äänesti lopullisen mietinnön hyväksymisen puolesta. Hautala toimi JURIssa myös oman poliittisen ryhmänsä varjoesittelijänä, eli hän osallistui JURIssa neuvotteluihin luonnokseen esitetyistä useista sadoista muutosehdotuksista. Sopu poliittisista kompromisseista syntyi aamuyön tunteina. JURIssa mietintöä vastaan äänestivät lopulta ainoastaan konservatiivisen ECR-ryhmän mepit sekä yksi Identiteetti ja demokratia -ryhmän (ID) meppi (kaksi ID:n meppiä sekä yksi keskusta-oikeistolaisen EPP-ryhmän meppi äänestivät tyhjää). Suomalaismepeistä perussuomalaisten edustajat kuuluvat parlamentissa nykyisin ECR-ryhmään.

Hautala ja Pietikäinen keskeisissä asemissa ajamassa parannuksia direktiiviin

Ennen JURIa komission esityksestä oli äänestetty jo kahdeksassa muussa parlamentin valiokunnassa, joiden lausunnot syöttivät JURIn käsittelyyn. Näistä valiokunnista viidessä – ympäristövaliokunnassa, talousvaliokunnassa, teollisuusvaliokunnassa, ulkoasiainvaliokunnassa (sekä sen alaisessa ihmisoikeusvaliokunnassa) ja kansainvälisen kaupan valiokunnassa – oli jäseninä myös suomalaismeppejä. 

Valiokunnissa mepit esittivät muutosehdotuksia komission esitykseen kunkin valiokunnan vastuualueen puitteissa. Osalla yritysvastuudirektiivin käsittelyyn osallistuneista valiokunnista oli tiettyjen komission esityksen säännösten käsittelyssä jaettu toimivalta JURIn kanssa, eli niiden lausunnoilla on parlamentin kannanmuodostuksessa paljon poliittista painoarvoa. 

Kussakin valiokunnassa käsittelystä vastanneet valmistelijat laativat käsittelyn pohjaksi ensin lausuntoluonnoksen. Sen jälkeen he neuvottelivat muita poliittisia ryhmiä edustavien varjovalmistelijoiden kanssa valiokunnan jäsenten muutosehdotusten pohjalta kompromisseja eli tarkistusesityksiä lausuntoluonnokseen, jonka hyväksymisen puolesta tai sitä vastaan valiokunnat lopuksi äänestivät.

Ennen valiokunnan lopullista äänestystä tarkistetusta lausuntoluonnoksesta mepit kuitenkin äänestivät (erikseen) kompromissiesityksistä. Koska niitä saattaa olla lukuisia, saavat valiokuntaäänestysten esityslistat tavallisen kansalaisen pään helposti pyörälle (ks. esim. täällä). Valiokuntakokousten pöytäkirjoihin yksityiskohtaisempia äänestystuloksia ei välttämättä kuitenkaan merkitä, eli usein niistä käy ilmi vain lopullisen äänestyksen tulos. Tämän artikkelin tiedot suomalaismeppien äänestyskäyttäymisestä perustuvat parlamentin julkaisemiin kokouspöytäkirjoithin. Joskus pöytäkirjoihin merkityissä äänestystuloksissa on virheitä.

Ensimmäisten joukossa suomalaismepeistä ääntään pääsivät käyttämään talousvaliokunnassa eli ECONissa jo tammikuussa SDP:n Eero Heinäluoma ja vihreiden Ville Niinistö, joka on ECONin varajäsen eli voi äänestää varsinaisen jäsenen ollessa estynyt. Yritysvastuudirektiivissä ECONin jaettuun toimivaltaan kuuluivat lähinnä finanssialan yritysten asianmukaista huolellisuutta koskevat velvoitteet, joihin ECON päätyi esittämään muun muassa huolellisuusvelvoitteiden jatkuvaa luonnetta ja niiden ulottuvuutta alan yritysten arvoketjuissa vahvistavia muutoksia. 

Sekä Heinäluoma että Niinistö äänestivät ECONissa tarkistetun lausuntoluonnoksen hyväksymisen puolesta. Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen, joka myös on talousvaliokunnan jäsen, ei kokouspöytäkirjan mukaan osallistunut yritysvastuudirektiivilausuntoa koskevaan talousvaliokunnan äänestykseen lainkaan. Muut Pietikäisen kanssa EPP-ryhmään kuuluvat mepit äänestivät ECONissa yhtä tyhjää-ääntä lukuunottamatta lausunnon hyväksymistä vastaan – kuten myös ECR:n ja ID:n mepit.

Pietikäinen oli kuitenkin suuremmassa roolissa ympäristövaliokunta ENVIssä, jossa hän toimi EPP-ryhmänsä varjovalmistelijana – aivan kuten vihreiden Hautala JURIssa. Hautala ja Pietikäinen ovatkin olleet yritysvastuudirektiivin käsittelyyn vahvimmin osallistuneet suomalaismepit.

ENVIssä on Pietikäisen lisäksi useita suomalaisjäseniä: Teuvo Hakkarainen (ps), Silvia Modig (vas), Niinistö ja Nils Torvalds (rkp). Heistä kuitenkin vain Modig osallistui kokouspöytäkirjan mukaan äänestykseen yritysvastuudirektiiviä koskevasta lausunnosta äänestäen sen puolesta. 

ENVIn jaettuun toimivaltaan yritysvastuudirektiivissä kuuluivat esimerkiksi ympäristöä koskevan haitallisen vaikutuksen määritelmä ja huolellisuusvelvoite sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevat velvoitteet. Valiokunnan lopullista lausuntoa voidaan pitää kunnianhimoisena. Siinä muun muassa esitettiin ilmastonmuutoksen torjuntaa ja sopeutumista sisällytettäväksi yrityksille säädettävään asianmukaisen huolellisuuden velvoitteeseen, energia-alan määrittämistä korkean riskin toimialaksi sekä päästövähennystavoitteiden tiukentamista ja laajentamista koskemaan komission esitystä suurempaa joukkoa yrityksiä. EPP:lle se osoittautui lopulta jopa liian kunnianhimoiseksi, sillä ryhmän mepit äänestivät yhtä tyhjää-ääntä lukuunottamatta valiokunnassa koko lausuntoa vastaan. Pietikäinen ei kokouspöytäkirjojen mukaan itse osallistunut äänestykseen. Myös ECR:n ja ID:n mepit äänestivät ENVIssä valiokunnan lausunnon hyväksymistä vastaan kuten tekivät myös osa keskustalaisen Renew’n mepeistä sekä yksi sosiaalidemokraattisen ryhmän meppi.

JURIn lisäksi Hautala toimi vihreiden varjovalmistelijana myös ihmisoikeusvaliokunta DROIssa. Lisäksi Hautala on yritysvastuudirektiiviä käsittelleistä valiokunnista myös kansainvälisen kaupan valiokunnan eli INTAn jäsen. 

INTAn jaettuun toimivaltaan kuului esimerkiksi yritysvastuudirektiivin henkilölliseen soveltamisalaan liittyviä kysymyksiä. INTA päätyi esittämään asianmukaisen huolellisuuden velvollisuuksien laajentamista koskemaan yli 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä toimialasta riippumatta ja yli 50 henkilöä työllistäviä korkean riskin toimialoilla toimivia yrityksiä. Lisäksi INTAn jaettuun toimivaltaan kuuluivat muun muassa haitallisten vaikutusten lopettamiseen liittyvät toimenpiteet, joihin se esitti liiketoimintasuhteesta vetäytymisen vastuullisuutta vahvistavia muutoksia. Hautala äänesti INTAssa tarkistetun lausuntoluonnoksen hyväksymisen puolesta. Kuten ECONissa ja ENVIssäkin, vastaan äänestivät lähinnä EPP:n, ECR:n ja ID:n mepit. 

DROI, jossa Heidi Hautala toimi varjovalmistelijana, on ulkoasiainvaliokunta AFETin alivaliokunta, ja sen lausunnon hyväksymisestä äänestettiin AFETissa. DROI/AFETin jaetun toimivallan mukaisessa lausunnossa esitetään useita parannuksia komission alkuperäiseen esitykseen, kuten laajennuksia soveltamisalaan ja huolellisuusvelvoitteiden ulottuvuuteen yritysten arvoketjussa. Valiokunta myös pyrki usein eri tavoin vahvistamaan erityisesti yritystoiminnan vaikutusten kohteena olevien ryhmien asemaa ja oikeuksia. AFETin suomalaisjäsen vihreiden Alviina Alametsä ei osallistunut  yritysvastuudirektiivilausuntoa koskevaan äänestykseen. Vihreä ryhmä äänesti kuitenkin kokonaisuudessaan tarkistetun lausuntoluonnoksen hyväksymisen puolesta, samoin kuin sosiaalidemokraattinen ryhmä ja vasemmisto. Muissa poliittisissa ryhmissä äänissä oli jonkin verran hajontaa. 

Pekkarinen ja Virkkunen auttoivat direktiiviä etenemään, mutta osallistuivat sen sisällön vesittämiseen

Teollisuusvaliokunta ITREssä äänestettiin ensin siitä, pitäisikö parlamentin hylätä komission yritysvastuudirektiiviesitys kokonaisuudessaan. Esityksen hylkäämistä ehdottivat valiokunnassa ruotsidemokraatti Johan Nissinen sekä saksalainen meppi Markus Pieper (EPP). Suomalaismepeistä keskustan Mauri Pekkarinen ja SDP:n Miapetra Kumpula-Natri äänestivät ehdotusta vastaan kokoomuksen Henna Virkkusen äänestäessä tyhjää. Ehdotus sai onneksi vain vähän kannatusta ECR-ryhmän ulkopuolelta, eikä se mennyt läpi. Niinistö, joka myös on ITREn jäsen, ei kokouspöytäkirjan mukaan osallistunut valiokunnan äänestykseen.

Tämän jälkeen ITREssä äänestettiin käytännössä kahden kilpailevan kompromissiesityksen välillä. Niistä järjestyksessä ensimmäisessä esitettiin muun muassa huolellisuusvelvoitteen rajaamista vain yritysten EU:n ulkopuolisiin toimitusketjuihin. Lisäksi siinä esitettiin, että direktiiviä sovellettaisiin vain hyvin suuriin, yli 5 000 henkilöä työllistäviin yrityksiin (tai yli 1 000 henkilöä työllistäviin korkean riskin toimialoilla toimiviin yrityksiin). Äänestyksessä ryhmäkuri piti, ja käytännössä kaikki mepit äänestivät poliittisen ryhmänsä ennalta muodostetun kannan mukana. Suomalaismepeistä sekä Pekkarinen että Virkkunen äänestivät ensimmäisen, direktiivin kunnianhimoa heikentävän, kompromissiesityksen puolesta, ja Kumpula-Natri sitä vastaan. Direktiiviä vesittävä esitys voitti, ja kun mepit äänestivät siitä käytännössä uudestaan hyväksyessään valiokunnan lausuntoluonnoksen Kumpula-Natri äänesti tyhjää Pekkarisen ja Virkkusen äänestäessä lausunnon puolesta.  

ITREn lausunto on yksi harvoista parlamentin valiokuntien lausunnoista, joissa esitetään merkittäviä heikennyksiä komission alkuperäiseen esitykseen. Pääsääntöisesti valiokunnat ovat esittäneet komission esitykseen parannuksia, tai säilyttäneet komission esityksen mukaisen kunnianhimon tason.

Parlamentin kannan vahvistaa täysistunto

Parlamentin valiokunnissa sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmiston tuki kunnianhimoisille muutosehdotuksille on ollut vahvaa ja johdonmukaista. JURIssa saavutetun poliittisen kompromissin takana seisoivat kuitenkin käytännössä kaikki poliittiset ryhmät ECR:ää ja ID:tä lukuunottamatta. Saavutettu kompromissi ryhmien välillä kuitenkin tarkoitti sitä, että kaikkein edistyksellisimmät valiokuntien muutosehdotukset eivät menneet JURIssa enää läpi. Esimerkiksi ENVI-valiokunnan ympäristöä ja ilmastonmuutosta koskevat kannat olivat kunnianhimoisempia kuin JURIn. Myöskään JURI-valiokunnassa esitetyt muutokset todistustaakan reilumman jakautumisen varmistamiseksi eivät saaneet taakseen valiokunnan tukea. 

Tulevaan parlamentin täysistunnon äänestykseen, joka on tällä hetkellä aikataulutettu torstaille 1. kesäkuuta, osallistuvat kaikki neljätoista suomalaismeppiä, myös ne, jotka eivät ole osallistuneet yritysvastuudirektiiviesityksen valiokuntakäsittelyyn. Finnwatch kannustaa heitä käyttämään täysistunnossa ääntään JURI-mietintöön perustuvan päätöslauselmaesityksen hyväksymisen puolesta, eli käytännössä vahvistamaan JURIssa saavutetun poliittisen kompromissin.

Täysistunnon äänestys on lopullisen direktiivin sisällön kannalta erittäin tärkeä, sillä sekä komission alkuperäisessä esityksessä että neuvoston joulukuussa 2022 hyväksytyssä kannassa oli monia heikkouksia. Kuten kaikissa kompromisseissa, myös JURIn hyväksymässä mietinnössä on parantamisen varaa. Toisaalta sen mukainen parlamentin kanta mahdollistaisi omalta osaltaan useisiin komission alkuperäisen esityksen heikkouksiin puuttumisen trilogeissa.

Artikkelin laatimiseen on saatu tukea Eurooppatiedotus-tuesta.