Valitse kieli
Finnwatch tutki kuntien tekemiä tekstiili-, elektroniikka-, katukivi- ja elintarvikehankintoja viimeisen vuoden ajalta. Selvityksessä käytiin läpi 76 tarjousasiakirjaa, joihin liittyi hankintoja maista, joissa on kohonnut riski erilaisiin tuotannon ihmisoikeusloukkauksiin.
Vain neljässä tarjouspyynnössä oli asetettu riittäviä sosiaalisen vastuullisuuden takaavia kriteereitä. Lähes 80 prosentissa tarjouspyynnöistä keskityttiin vain halvimpaan hintaan.
– Hankintojen vastuullisuutta valvotaan pöyristyttävän vähän. Kuntiin hankitaan yhteisillä verovaroilla miljoonilla euroilla tuotteita maista, joissa tuotanto-olot voivat olla ala-arvoisia. Suurin osa kunnista ei tiedä mistä ja millaisista oloista tuotteet tulevat, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Monet eurooppalaiset kunnat ovat paljon Suomea edellä sosiaalisesti kestävissä hankinnoissa. Esimerkiksi Ruotsissa Malmön kaupunki on ottanut käyttöön riskimaahankintojen auditoinnit ja tekee vastuuvalvonnassa yhteistyötä useiden muiden kaupunkien kanssa.
Suomessa julkisilla varoilla tehtävä vastuuton hankinta on Finnwatchin mukaan lyhytnäköistä toimintaa.
– Pelkkää halvinta hintaa etsittäessä sivuutetaan kehitysmaiden työntekijöiden oikeudet ja kotimaisten yritysten kilpailukyky.
Suomi on sitoutunut sosiaalisesti vastuullisiin julkisiin hankintoihin monin erilaisin tavoin. Suomen hallitusohjelmassa linjataan, että sosiaalisia näkökohtia tullaan edistämään hankinnoissa.
– Poliittinen ohjaus sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin on vielä lapsenkengissä. Monet ekologisten hankintojen lisäämiseen käytetyt ohjauskeinot on jätetty käyttämättä sosiaalisesti kestävien hankintojen edistämisessä, Vartiala jatkaa.
Finnwatchin mukaan hallituksen tulee ohjata sosiaalisesti kestäviä hankintoja erillisellä valtioneuvoston periaatepäätöksellä. Sosiaalisesti kestävien hankintojen edistämiseen tulee suunnata resursseja esimerkiksi Motivan hankintaneuvontapalvelun kautta. Sosiaalinen vastuullisuus tulisi huomioida myös hankintalain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
– Sosiaalisten näkökohtien huomioiminen yhteisillä varoilla tehtävissä julkisissa hankinnoissa tulee säätää hankintalailla pakolliseksi, Vartiala toteaa.
Lataa Finnwatchin selvitys Alkuperä tuntematon – Sosiaalinen kestävyys kuntien julkisissa hankinnoissa >>
Lisätietoja:
Sonja Vartiala
toiminnanjohtaja
Finnwatch ry
044 568 7465
Metso on poistanut työntekijöiden järjestäytymisoikeutta rajoittavan ehdon työehtosopimuksestaan. Muutos tapahtuu Meksikon uudistuneen työlainsäädännön puitteissa, mutta menee pidemmälle kuin laki edellyttäisi.
Yksityisiä terveyspalveluita on Suomessa laajennettu useamman vuoden ajan julkisella tuella samalla, kun alan keskeiset yhtiöt ovat hankkineet ansaitsematonta kilpailuetua verosuunnittelulla. Alan markkinajohtaja Attendo ei ole ollut poikkeus tästä säännöstä, toimme esiin tänä aamuna julkaistussa raportissa.
Finnwatchin tänään julkaisema raportti ”Ei tietoja, ei tuloja – Outotec, Attendo ja vastuullinen veronmaksu” paljastaa monimutkaisen veroparatiisiverkoston yksityisiä terveyspalveluja tuottavan Attendon takana. Kannattavasta liiketoiminnastaan huolimatta Attendo ja sen omistajat ovat maksaneet vain vähän veroja toimintamaihinsa.
Kuva: Vegard Hagen
Suomalaisille kunnille erilaisia terveys- ja sosiaalipalveluita tuottavan Attendon omistus kulkee Luxemburgin kautta Jerseyn veroparatiisiin. Yritys toimii vahvasti velkarahalla, minkä vuoksi konsernin voitot ovat menneet velkojen maksuun. Verotettavaa tuloa on jäänyt vuodesta riippuen hyvin vähän tai ei ollenkaan.
– Finnwatchin mielestä järjestely vaikuttaa aggressiiviselta verosuunnittelulta. Varsinaisen liiketoiminnan voitot ovat ylittäneet viime vuosina moninkertaisesti yhtiön omaisuuden arvon kasvon. Miksi investointeja ei maksettu voitoista, Finnwatchin tutkija Matti Ylönen kysyy.
Veroparatiisin salaisuuslait estävät rahaston rahoitusjärjestelyn selvittämisen loppuun saakka. Jerseyllä toimivista yrityksistä ei tyypillisesti saa mitään tietoja. Luxemburgia käytetään yleisesti monikansallisten yritysten verosuunnitteluun.
Yhtiöiden vastuutonta veronmaksua edesautetaan puutteellisella lainsäädännöllä. Attendolla oli kevääseen 2012 asti muun velan lisäksi yhtiön omistajilta otettuja korkeakorkoisia lainoja, jotka Ruotsin verottaja vei oikeuteen. Oikeus totesi lainat lainmukaisiksi.
– On ongelmallista, että hyvin keinotekoisetkin järjestelyt verojen välttelyyn ovat edelleen lainmukaisia. Tämä rikkoo monien oikeustajua ja rapauttaa veropohjaa, Ylönen toteaa.
Lääkkeeksi tarvitaan muun muassa maakohtainen raportointivelvollisuus yritysten tuloista, veroista ja muista keskeisistä taloustiedoista sekä yritysten konsernirakenteesta.
– Näin yritysten sidosryhmät ja eri maiden verottajat saisivat helposti tiedot yhtiöiden sisäisistä rahavirroista ja veronmaksusta, Ylönen toteaa.
Toinen raportissa tarkasteltu yritys on kaivosteknologiaa muun muassa kehitysmaihin tarjoava Outotec. Finnwatch ei epäile yritystä aggressiivisesta verosuunnittelusta eikä sen konsernirakenteesta löytynyt merkittäviä veroparatiisiyhtiöitä.
– Yhtiön keskeiset talous- ja verotiedot sen kehitysmaaliiketoiminnasta jäivät kuitenkin saamatta. Maakohtaiset tiedot uupuvat tilinpäätöksistä. Outotec kieltäytyi antamasta tietoja. Emme saaneet niitä käsiimme myöskään paikan päältä Sambiasta, Etelä-Afrikasta ja Ghanasta.
Köyhimpien maiden arvioidaan menettävän kehitysapua enemmän verotuloja yritysten verokikkailujen takia.
EU on tärkein foorumi maakohtaisen talousraportoinnin edistämiseen. Parhaillaan käsittelyssä on ei-taloudellisen tiedon raportointia koskeva direktiivi, johon liittyen on keskusteltu myös maakohtaisten verotietojen edellyttämisestä.
– Kansalaisjärjestöt pelkäävät, että raportointidirektiiviä ollaan vesittämässä pudottamalla maakohtainen raportointipakko pois. Attendon ja Outotecin tapaukset osoittavat kiistatta, että yritysten veronmaksun avoimuutta tulee lisätä tehokkaalla sääntelyllä.
Raportti on saatavilla täältä.
Lisätiedot:
Finnwatch
Tutkija Matti Ylönen
p. 040 410 9710
Finnwatch julkisti tänään lyhytdokumentin tammikuussa 2013 julkaistun kaupan omien merkkien vastuullisuutta tutkineen raportin seurauksista. Julkisuuteen vuotanut Thaimaan työviranomaisten raportti vahvistaa, että suomalaisille vähittäiskaupan ketjuille raaka-aineita viime vuonna toimittanut Natural Fruit on syyllistynyt väärinkäytöksiin.
Lue lisää: Natural Fruit pitkittää Finnwatchin tutkijan oikeusjuttua
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
