Yritysvastuujärjestö Finnwatch ja Compensate-säätiö kiittävät ympäristöministeriötä sekä maa- ja metsätalousministeriötä tänään julkaistuista päästökompensaatioita koskevista pelisäännöistä. Yrityksiä ohjeistavat vapaaehtoiset säännöt ovat ensimmäinen askel, mutta ne eivät tule auttamaan villin markkinan suitsimisessa ilman kunnollista toimeenpanoa ja valvontaa. Yritysten päästökompensaation puutteiden korjaaminen vaatii aktiivisia toimia tulevalta hallitukselta.
– Tulevan hallituksen on huolehdittava siitä, että sääntöjä aletaan myös noudattaa. Tämä edellyttää yritysten tekemien ilmastoväittämien aiempaa tarkempaa valvontaa sekä rekisteriä niille kotimaisille hankkeille, jotka ovat tänään julkaistujen sääntöjen mukaiset, Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola sanoo.
Päästöjen kompensoimisen uskottavuus on ollut pitkään huteraa, koska toiminta on ollut sääntelemätöntä. Tänään Suomessa julkaistut pelisäännöt nivoutuvat osaksi kansainvälistä kehitystä, jossa alan epäkohtiin pyritään puuttumaan.
– Tämän päivän vapaaehtoinen hiilimarkkina on vielä valuvikainen, eivätkä nykyiset markkinastandardit yksinkertaisesti ole laadun tae. On selvää, että toimivaa markkinaa tarvitaan. Suomen ei kannata jäädä katsomaan sivusta markkinan kasvua vaan huolehtia, että alan toimintaedellytykset ovat kunnossa myös Suomessa, sanoo Compensaten-säätiön puheenjohtaja Niklas Kaskeala.
Konsulttiyhtiö McKinsey on arvioinut markkinan kasvavan 50 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. BloombergNEF puolestaan arvioi viime viikolla julkaistussa selvityksessään, että markkina arvo voi ylittää biljoonan euron arvon jo vuonna 2037, kunhan markkinan pelisäännöt ovat niin hyvässä kunnossa, että yritykset voivat luottaa siihen. Käytännössä käynnissä on jo kilpailu siitä, missä maissa pystytään tuottamaan laadukkaimmat yksiköt kasvavalle markkinalle.
Pelisääntöjen toimeenpanon lisäksi seuraavalla hallituksella on edessään vaikuttaminen tulevaan EU-lainsäädäntöön, joka määrittää hiilimarkkinan kehitystä koko Euroopassa. Finnwatch ja Compensate pitävät erityisen tärkeänä, että tuleva hallitus vaikuttaa EU:ssa aktiivisesti sen puolesta, että myös EU:ssa voidaan tuottaa laajasti hiilikrediittejä, joita ei hyväksilueta valtioiden ilmastotavoitteisiin.
– Tällaisen kaksoislaskennan välttäminen on myös uusien kotimaisten sääntöjen mukaan edellytys sille, että yritys voi väittää toimintansa olevan hiilineutraalia. Esimerkiksi Suomen metsäsektorin hankkeet lasketaan nykyisin suoraan Suomen nielutavoitteen täyttymiseen, mikä jättää ne kakkosluokkaan riippumatta siitä, kuinka laadukas hanke muuten on, Leipola sanoo.
Uusien sääntöjen mukaan esimerkiksi hiilineutraaliudesta kertova markkinointiväittämä edellyttää, että edellämainittu kaksoislaskenta valtioiden tavoitteisiin on vältetty. Kun kaksoislaskentaa tapahtuu, voisi tällaisten hankkeiden yksiköitä käyttää perusteena ainoastaan niin sanotun ilmastotukiväittämän tekemiseen. Compensate ja Finnwatch katsovat, että uskottava vastuunkanto omista päästöistä edellyttää aina kaksoislaskennan välttämistä.
Kansallisen ohjeistuksen ja EU-lainsäädännön lisäksi hiilimarkkinan sääntely etenee muuallakin. Viime syksynä niin sanottu Nordic Dialogue -hanke julkaisi yhteispohjoismaisen oppaan parhaista käytännöistä ja tänä keväänä odotetaan kansainvälistä, IC-VCM-työryhmän suositusta aiempaa tiukemmista kriteereistä hiilimarkkinoiden yksiköiden laadulle.
Compensate ja Finnwatch muistuttavat, että vaikka päästövähennysten tulee aina olla ensisijaisia, on myös hiilimarkkinoille tarvetta.
– Tässä vaiheessa ilmastokriisiä, on pakko tehdä kahta asiaa samaan aikaan: leikata radikaalisti päästöjä ja kantaa vastuuta päästöistä, joita syntyy vielä nyt ja lähitulevaisuudessa. Tarvitsemme järjestelmän, jolla erityisesti yritykset ja muut organisaatiot voivat korjata aiheuttamaansa vahinkoa, Kaskeala sanoo.