Valitse kieli
Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö. Pyrimme edistämään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullista liiketoimintaa vaikuttamalla yrityksiin, talouden sääntelyyn ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Järjestön taustalla on joukko suomalaisia kuluttaja-, kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä.
Haemme kasvavaan organisaatioomme
TUTKIJAA
vastaamaan yhdistyksen työelämän oikeuksiin keskittyvästä tutkimustyöstä.
Tutkimustoiminnan lisäksi tutkija osallistuu yhdistyksen vaikuttamistyöhön sekä kansainvälisen ja kotimaisen yritysvastuukeskustelun seuraamiseen. Tutkijan edellytetään osallistuvan myös yhdistyksen ulkoiseen viestintään.
Edellytämme
– kiinnostusta ihmisoikeuksia ja globaalia oikeudenmukaisuutta kohtaan
– työelämän oikeuksien tuntemusta
– kokemusta vaikuttamistyöstä ja viestinnästä
– sujuvaa englanninkielen taitoa
– vahvaa projektihallinnan osaamista ja käytännön kokemusta
Arvostamme
– muuta kielitaitoa
– hyviä verkostoja yritys- ja kansalaisjärjestökentässä
– vahvaa kirjoittamisen ja sisällöntuotannon osaamista
– joustavuutta ja kykyä tarttua ennakkoluulottomasti uusiin haasteisiin
Me tarjoamme kiinnostavan tehtävän yritysvastuukeskustelun näköalapaikalta sekä mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti suomalaisten yritysten arvoketjuissa työskentelevien ihmisten elämään.
Työ alkaa maaliskuussa 2015 tai sopimuksen mukaan. Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Palkkatoiveen voi esittää hakemuksen yhteydessä. Kirjalliset hakemukset ansioluetteloineen tulee lähettää 13.2.2014 klo 16 mennessä osoitteeseen sonja.vartiala (a) finnwatch.org. Hakijoita pyydetään liittämään hakemukseen kaksi näytettä laatimistaan yritysvastuuseen tai työelämän oikeuksiin liittyvistä artikkeleista tai muista julkaisuista.
Tarvittaessa lisätietoja puhelimitse antaa toiminnanjohtaja Sonja Vartiala, 044 568 7465. Soittoaika on perjantai 30.1. klo 9-11. Lisätietoa Finnwatch ry:stä löydät sivulta www.finnwatch.org.
Kuva: Flickr Creative Commons/
Thaimaan hallitus tiedotti viime viikolla, että se hylkää suunnitteilla olleen ohjelman, jossa vankeja olisi työllistetty thaimaalaisille kalastusaluksille. Hallitus tiedotti asiasta sen jälkeen, kun 45 ammattiliittoa ja ihmisoikeusjärjestöä ilmoittivat avoimessa kirjeessään vastustavansa suunnitelmaa.
Finnwatch ja muut kirjeen laatineet järjestöt ovat erittäin tyytyväisiä hallituksen päätökseen.
Toivomme, että Thaimaa pyrkii yhteistyöhön ratkaistakseen maan kalastusteollisuudessa esiintyvät vakavat ongelmat kuten ihmiskaupan ja pakkotyön. Thaimaan hallituksen tulee jatkossa työskennellä läheisessä yhteistyössä työntekijöiden, työnantajien, ammattiliittojen, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa varmistaakseen työelämän oikeuksien toteutumisen kalastusaluksillaan.
Thaimaalla on vielä paljon työtä kalastusteollisuuden työolojen parantamisessa. Kansalaisjärjestöjen kirjeessä mainitut puutteet työlaissa ja sen toimeenpanossa ovat edelleen suuri huolenaihe. Thaimaassa työskentelevien siirtotyöntekijöiden oikeuksien parantaminen, mukaan lukien ammattiliittojen perustamisoikeuden takaaminen siirtotyöntekijöille, ovat avainasemassa pureuduttaessa Thaimaan kalateollisuudessa tapahtuvaan ihmiskauppaan.
Thaimaassa tuotettuja kalatuotteita tuodaan paljon myös Suomeen. Finnwatch on tutkinut Thaimaan tonnikalateollisuutta vuosina 2012 ja 2014 julkaistuissa raporteissaan.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Järjestöjen Veroparatiisimatkat-kampanja keräsi viime vuonna yli 3 200 viestiä postikorttien ja verkkovetoomusten muodossa kolmelle suomalaisyritykselle: Koneelle, Stora Ensolle ja UPM:lle. Kansalaiset kannustivat yrityksiä ryhtymään edelläkävijöiksi veronmaksun avoimuudessa, ja tavoitteena oli saada ne sitoutumaan vuoden 2014 loppuun mennessä maakohtaisen tilinpäätösraportoinnin käyttöönottoon.
"Kävimme yritysten kanssa rakentavaa keskustelua, ja ne ottivat viestimme mielenkiinnolla vastaan. Yritykset eivät kuitenkaan halunneet antaa lupauksia maakohtaisesta raportoinnista", kertoo Riikka Piri Kirkon ulkomaanavun Changemaker-verkostosta.
”Nyt näiden yritysten veronmaksun vastuullisuutta ei voida vedenpitävästi arvioida. Taloudellisten tunnuslukujen maakohtainen raportointi on välttämätöntä sen arvioimiseksi, maksavatko kansainvälisesti toimivat yritykset oikean määrän veroja oikeaan aikaan ja paikkaan eli niihin valtioihin, joiden infrastruktuuria, luonnonvaroja ja palveluita hyödyntäen ne ovat ansainneet verotettavan tulonsa,” toteaa Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki.
"Pelkällä vapaaehtoisuudella ei saada aikaan pysyviä ja kattavia ratkaisuja veroparatiisitalouden suitsimisessa. Verovälttelyn ja laittoman veronkierron kitkeminen edellyttää monikansallisesti toimivien suuryritysten toiminnan läpinäkyvyyttä. Avoimuutta ei voida jättää vain yritysten hyvän tahdon varaan. Tarvitaan säädöksiä, jotka velvoittavat kaikkia yrityksiä maakohtaiseen raportointiin", toteaa Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Pauliina Saares.
Veroparatiisimatkat-kampanja saavutti ison erävoiton, kun hallitus julkaisi viime toukokuussa kansainvälisen veronkierron vastaisen toimintaohjelman. Ohjelma velvoittaa valtion enemmistöomisteiset yhtiöt raportoimaan maksamistaan veroista maakohtaisesti. Velvoite ei kuitenkaan koske muita yrityksiä.
Veroparatiisimatkat jatkaa työtään avoimemman veronmaksun puolesta. Tulevalla eduskunnalla on iso rooli verovälttelyn kitkemisessä. Äänestäjät voivat nyt selvittää, mitä eduskuntavaaliehdokkaat ajattelevat veroparatiiseista tai yritysvastuusta haastamalla heitä mukaan Maailmantalouden tekijät -vaalikampanjan talouspoliittiseen vaalikoneeseen osoitteessa www.vaalikone2015.fi.
Finnwatchin lisäksi Veroparatiisimatkat-kampanjassa ovat mukana Attac ry, Eettisen kaupan puolesta ry, Globbarit, Kehys ry, Kepa ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker- verkosto, Maan ystävät ry ja Pelastakaa lapset ry.
Lue järjestöjen tiedote asiasta Globbarit.fi-sivustolta.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kuva: Tomi Westerholm/Unionimedia
Finnwatchin ja siirtolaisasiantuntija Andy Hallin saamien tietojen mukaan Natural Fruit ja Thaimaan yleinen syyttäjä ovat 24–26.12. jättäneet valituksen lokakuussa 2014 annetusta oikeuden päätöksestä.
Valitus koskee Prakanongin oikeuden päätöstä hylätä syytteet Finnwatchin tutkimusta ja siitä Al Jazeeralle annettua haastattelua koskevassa kunnianloukkausjutussa. Oikeus perusteli syytteiden hylkäämistä sillä, että Andy Hallin kuulusteluissa ei oltu noudatettu Thaimaan lakia.
– Olemme pettyneitä siitä, että Natural Fruit jatkaa tutkijamme häirintää. Yritys koettaa pitkittää oikeustaistelua aiheuttaakseen haittaa Andy Hallille ja Finnwatchille, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Kansainväliset asiantuntijat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat tuominneet Natural Fruitin Andy Hallia vastaan nostamat syytteet.
Kansainvälinen oikeuskäsittelyjä seuraava ICTUR-järjestö julkaisi valituksen kohteena olevasta oikeudenkäynnistä oman raporttinsa lokakuussa 2014. Siitä huolimatta, että syytteet hylättiin, Hall ei saanut ICTURin raportin mukaan oikeudenmukaista oikeuskäsittelyä. Puolustukselle ei esimerkiksi annettu mahdollisuutta tutustua syyttäjän aineistoon ennen oikeudenkäynnin alkua. ICTURin raportti myös toteaa, että Andy Hallin puolustus kykeni kumoaaan esitetyt syytteet, minkä perusteella hänet olisi tullut vapauttaa syytteistä.
Ensimmäisen oikeudenkäynnin aikana Prakanongin oikeus kuuli todistajana muun muassa Natural Fruitin entistä työntekijää. Työntekijä todisti valan alla Natural Fruitin palkkaavan alaikäisiä työntekijöitä, maksavan laittoman alhaista palkkaa, tekevän epäselviä vähennyksiä palkoista sekä palkkaavan paperittomia työntekijöitä.
Lisätietoa oikeuskäsittelystä englanniksi täällä >>
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kuva: Stéphanie Kilgast/Flickr Creative Commons
Kaakaon takana olevista ihmisoikeusloukkauksista on Suomessakin puhuttu kymmeniä vuosia. Kuluttajilta on penätty vastuuta ja kehotettu valitsemaan sertifioitua kaakaota. Mitkä kuluttajan vaikutusmahdollisuudet sitten käytännössä ovat?
Finnwatch kysyi Suomen suurimmilta vähittäiskaupan ketjuilta tämän joulun suklaakonvehtitarjonnasta. Kyselyn tuloksista selviää, että vastuullisuussertifioidut konvehdit ovat harvinaisuus joulumarkkinoilla.
S-ryhmän tuotevalikoimassa on noin 8 prosenttia sertifioituja suklaakonvehteja. Yrityksen mukaan tämä johtuu niiden sesonkimaisesta myynnistä ja tarjonnan vähäisyydestä.
S-ryhmän Marketkaupan vastuullisuusasiantuntijan Senja Forsmanin mukaan ”[s]uklaan valmistajat varmistavat vastuullisuuden toteutumista kaakaoketjuissaan eri tavoilla – sertifikaatit ovat yksi keino". S-ryhmän mukaan tavarantoimittajat ovat siis sitoutuneet varmistamaan konvehtien vastuullisuuden S-ryhmän kanssa allekirjoitetun sopimuksen kautta siitä huolimatta, että tuotteissa ei ole sertifiointeja.
Finnwatch pitää sopimusta tyhjänä kirjaimena.
– Kaakaon vastuullisuutta ei voi varmistaa luotettavasti ilman kolmannen osapuolen sertifiointia. Kaakaossa ei ole jäljitettävyyttä, ja puheet sertifiointien ulkopuolella tapahtuvasta vastuuvalvonnasta eivät vakuuta, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Panda vahvistaa Finnwatchin näkemyksen. ”Sitä ei ole mahdollista varmistaa”, sanoo Pandan markkinointi- ja viestintäjohtaja Ritva Mäenpää kysyttäessä ei-sertifioidun suklaan vastuullisen tuotannon varmistamisesta.
Keskon valikoimiin kuuluu seitsemän vastuullisuussertifioitua suklaakonvehtirasiaa. Tämä vastaa alle kymmentä prosenttia kaikista konvehdeista. Suurimman kokoluokan K-citymarkettien ja K-supermarkettien pakolliseen ketjuvalikoimaan kuuluu vain viisi vastuullisuusmerkittyä suklaakonvehtirasiaa. Pienempien K-citymarkettien, K-supermarkettien, K-markettien ja K-extrojen ketjuvalikoimiin ei kuulu lainkaan sertifioituja konvehteja. Keskon kauppiaat saavat itse päättää 20 prosenttia kauppojen valikoimista.
Suomen Lähikauppa Oy:n tuotevalikoimissa on tänä vuonna kolme sertifioitua konvehtia yhteensä 20 konvehdista. Lähikaupan ketjuohjatut valikoimat riippuvat myymälän koosta, joten kauppojen hyllyillä on yhdestä kolmeen sertifioitua konvehtirasiaa.
Ripauksen enemmän vastuullisia vaihtoehtoja tarjoaa Lidl. Lidlin myymistä suklaakonvehdeista 30 prosentilla on vastuullisuussertifiointi.
Finnwatch ei saanut tietoa Stockmannin sertifioitujen joulukonvehtien määrästä. Yrityksen mukaan konvehdeista löytyy muutamia Reilu kauppa- ja Rainforest alliance -sertifioituja tuotteita, mutta Stockmann ei tilastoi suklaatuotteiden vastuullisuussertifiointeja.
Olisiko sertifioitua suklaata sitten edes tarjolla kauppojen valikoimiin?
Suklaakonvehtien valmistajista Maraboulta löytyy Rainforest Alliance -sertifikaatilla varustettuja konvehtirasioita. Pandan konvehdeilla ei vielä ole vastuullisuussertifiointia, mutta Panda valmistaa muita suklaatuotteita UTZ -sertifioidusta kaakaosta.
Fazer on kertonut pyrkivänsä siirtymään jäljitettävän ja vastuullisuuden kriteerit täyttävän kaakaon käyttöön kaikissa tuotteissaan vuoteen 2017 mennessä. Yritys ei kuitenkaan ole vielä sertifioinut yhtään yksittäistä tuotettaan. Finnwatch on useasti arvostellut Fazeria liian hitaista toimenpiteistä.
– Kaikki Suomessa myytävä kaakao tulisi olla sertifioitua. On käsittämätöntä, että vuosien keskustelu ei ole vieläkään johtanut muutoksiin markkinoilla, Vartiala sanoo.
Finnwatchin näkemyksen mukaan kaakaosertifiointien hankinnassa vitkuttelevat yritykset rikkovat OECD:n ohjeistoa monikansallisille yrityksille. Ohjeiston mukaan yritysten tulee ”osallistua lapsityövoiman käytön tehokkaaseen kitkemiseen ja ryhtyä välittömästi tehokkaisiin toimiin, jotta varmistettaisiin lapsityövoiman käytön pahimpien muotojen kieltäminen ja poistaminen pikaisesti.”
Laajemmassa yritysvastuukeskustelussa on jo pitkään vaadittu yrityksille sitovia ihmisoikeuksia koskevia velvoitteita. Kaakao on hyvä esimerkki siitä, että vastuun sysääminen kuluttajille ei toimi. Tuntemattomissa oloissa, mahdollisesti lapsi- ja orjatyövoimalla tuotetun suklaan myyminen pitäisi olla kiellettyä.
Finnwatch katsoo, että yritysvastuun toteutumista edesautettaisiin parhaiten valtiollisella sääntelyllä. Lainsäädännön avulla yritykset olisivat automaattisesti velvoitettuja arvioimaan tuotantonsa ihmisoikeusriskit, vähentämään riskejä sekä raportoimaan tuotantoketjujen ongelmista ja niiden poistamiseen tähtäävistä toimista.
Artikkelia muutettu 18.12 kello 13.00: S-ryhmän uuden ilmoituksen myötä korjattiin heidän kohdalleen tieto 8 prosenttia. Aiemmin S-ryhmä ilmoitti Finnwatchille, ettei heidän valikoimassaan ole sertifioituja konvehteja lainkaan.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
