TIEDOTE
Finnwatch, toimittajat, tutkijat, yritykset ja siirtotyöntekijät todistavat Andy Hallin puolesta ensi viikon tiistaina käynnistyvässä oikeudenkäynnissä. Kansainvälinen Thaimaan ananasteollisuuden vastuullisuutta vaativa kampanjointi ja arvostelu voimistuu.
Thaimaan Prakanongin siviilituomioistuimessa 2.9. käynnistyvä oikeudenkäynti on ensimmäinen neljästä oikeuskäsittelyiden sarjasta. Nyt alkavassa jutussa Natural Fruit syyttää Finnwatchin tutkijaa Andy Hallia tehtaan kunnian loukkaamisesta AlJazeeralle annetussa haastattelussa.
Oikeudenkäynti kestää kuusi päivää ja päättyy 10.9. Ensimmäisen kolmen päivän aikana Natural Fruit ja yleinen syyttäjä käyvät läpi omaa todistusaineistoaan ja todistajiaan. Oikeudelle annetun ennakkoilmoituksen mukaan Natural Fruit tulee tuomaan todistajiksi tehtaan nykyisiä työntekijöitä, työviranomaisia ja poliiseja sekä sveitsiläisen auditointiyritys SGS:n laatimia auditointiraportteja.
Perjantaista 5.9. alkaen on puolustuksen vuoro esitellä omia todisteitaan ja todistajiaan. Puolustus kuulee Natural Fruitista paenneita entisiä työntekijöitä, tutkijoita, yritysten edustajia, AlJazeeran toimittajaa Wayne Hayta sekä Finnwatchin toiminnanjohtajaa Sonja Vartialaa. Syyttäjällä on oikeus ristikuulustella puolustuksen todistajia.
– Oikeudessa ei kunnioiteta lähdesuojaa ja tuomari on ilmoittanut haluavansa kuulla tehtaan siirtotyöntekijöitä henkilökohtaisesti. Todistajien suojeleminen on iso haaste, Vartiala toteaa.
Suomen Bangkokin suurlähetystö seuraa oikeudenkäyntiä. Myös ammattiliittojen maailmanjärjestö IUF lähettää oikeudenkäyntiin oman tarkkailijansa. Lisäksi Britannian lähetystö on osallistumassa oikeudenkäyntiin ja on kehottanut myös muita EU-edustustoja osallistumaan.
Oikeus antaa tuomionsa 45 päivän kuluessa oikeuskäsittelystä. Syyskuun aikana Hallia vastaan käynnistyy myös toinen rikostuomioistuimessa käsiteltävä juttu.
Oikeudenkäynti lisää kansainvälistä huomiota Thaimaan ananasteollisuuden ongelmiin. Ananasteollisuuden etujärjestö Thai Pineapple Industry Associationin elokuussa esittämät uhkaukset uusista oikeusjutuista sekä vaatimukset kampanjoinnin lopettamisesta ovat kiihdyttäneet protesteja. Ammattiliittot ja ihmisoikeusjärjestöt vaativat teollisuudelta dialogia kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä nopeita toimenpiteitä työolojen parantamiseksi. Kuluvalla viikolla on käynnistetty myös useita kansainvälisiä kuluttajakampanjoita.
– Thaimaa on maailman suurin ananastuottajamaa. Uhkailun ja työntekijöiden hyväksikäytön sijaan teollisuuden on aika muuttaa toimintatapaansa. Vaarana on, että yritykset ja kuluttajat eivät enää pian halua ostaa thaimaalaisia tuotteita.
Pohjoismainen ostoyhteenliittymä United Nordic varoitti tällä viikolla julkisuuteen tulleessa kirjeessään voimakkain sanoin Thaimaan ananasteollisuutta Natural Fruitin toimintatavoista. "Olemme erittäin huolestuneita [...] uskomme, että tällainen toiminta vahingoittaa thaimaalaista ruokateollisuutta." United Nordic kehotti teollisuutta "edistämään aktiivisesti vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa oikeusjuttujen sijaan." Suomessa United Nordicin osaomistaja on Tuko Logistics.
Useat muutkin eurooppalaiset yritykset keskustelevat parhaillaan siitä, miten ne aikovat vastata ananasteollisuuden uhkauksiin ja haluttomuuteen toimia yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Kuluvina viikkoina odotetaan runsaasti uusia reaktioita niin järjestöiltä kuin yrityksiltä.
Lisätietoa:
Kysymyksiä ja vastauksia oikeudenkäynnistä ja sen taustoista >>
1. Sonja Vartiala, toiminnanjohtaja, Finnwatch: +358(0)445687465, sonja.vartiala (a) finnwatch.org
2. Andy Hall, Migration Researcher: +66(0)846119209, andyjhall1979 (a) gmail.com, twitter @atomicalandy
3. Nakhon Chomphuchart, Legal Advisor to Andy Hall: +66(0)818473086, nakhonct (a) gmail.com
Lisätietoa järjestöjen Thaimaan ananasteollisuudelle osoitetusta kampanjasta: http://business-humanrights.org/en/appeal-to-thai-pineapple-industry-associationurge- natural-fruit-to-drop-cases-against-researcher-activist-andy-hall.
Lisätietoa Andy Hallin oikeudenkäynnistä: www.andyjhall.wordpress.com ja www.finnwatch.org
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kuva: Yle
Yle uutisoi sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn (kok.) verojärjestelyistä, joiden avulla hän sai muutettua Mehiläisen lääkärinä saamiaan tuloja verottomiksi osingoiksi ja kevyemmin verotetuiksi luontoiseduiksi. Median hampaissa ovat olleet aiemmin Mehiläisen lisäksi terveyspalveluja tuottavat yritykset Terveystalo ja Attendo, joiden omistajat maksavat kannattavasta liiketoiminnasta huolimatta vain vähän veroja toimintamaihinsa. Esimerkiksi Finnwatchin viime vuotinen selvitys paljasti Attendon toimineen Suomessa vahvasti velkarahalla, minkä vuoksi konsernin verotettavat voitot olivat valuneet velkojen maksuina ulkomaisiin veroparatiiseihin.
Verovälttelyyn syyllistyneet puolustautuvat usein kertomalla toimineensa lakien ja maantavan mukaisesti. Kysymys toiminnan oikeudenmukaisuudesta ja vastuullisuudesta yleensä sivuutetaan. Nyt linja näyttää kuitenkin muuttuneen. Tänään ministeri Räty totesi tiedotustilaisuudessaan, että hänen toimintansa ei ollut yhteiskunnallisesta näkökulmasta oikein ja että hän ei enää tekisi vastaavaa järjestelyä.
Aggressiivinen verosuunnittelu rapauttaa valtioiden veropohjia ja sotii ihmisten oikeustajua vastaan. Aggressiivisella verosuunnittelulla yritykset tai yksityishenkilöt pyrkivät minimoimaan säädettyjä verovelvoitteitaan lain hengen vastaisesti.
Verosuunnittelu asettaa veronmaksajat eriarvoiseen asemaan. Ongelmallista on, että keinotekoinenkin verovälttely voi olla edelleen lainmukaisia. Tästä kielii myös korkeimman hallinto-oikeuden kesällä antama ratkaisu niin sanotussa siirtohinnoitteluasiassa, jonka perusteella Fortum ja Nokian Renkaat tulevat todennäköisesti välttymään verottajan niille asettamilta mätkyiltä. Talouselämän uutisen mukaan joissakin yrityskonsernin sisäisissä lainoissa oli käytetty jopa 30 prosentin korkoja. Myös esimerkiksi lakimuutos, jonka mukaan työpanososinkoja verotetaan tätä nykyä palkkana tai työkorvauksena, on jäänyt osin torsoksi eikä lainmuutoksen jälkeistä vaikutusarviointia ole tehty.
Ministeri Rädyn julkinen kiirastuli verosuunnittelustaan antaa odottaa muutoksia hallituksen politiikkaan ja lainsäädäntöön. Verolainsäädäntömme ei kohtele kansalaisia tällä hetkellä yhdenvertaisesti. Rädyn sanoin tulee ”pyrkiä rakentamaan yhteiskuntaa, jossa tällainen ei ole mahdollista eikä kannattavaa.”
Helpoin keino puuttua aggressiiviseen verosuunnitteluun olisi lisätä veronmaksun avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Järjestöt ovat vaatineet sitovan maakohtaisen raportointivelvollisuuden säätämistä yrityksille niiden tuloista, veroista ja muista keskeisistä taloustiedoista sekä yritysten konsernirakenteesta. Näin yritysten sidosryhmille tulisi aito mahdollisuus arvioida yhtiöiden toiminnan vastuullisuutta. Tiedot auttaisivat myös verottajia, jotka voisivat puuttua tehokkaammin muun muassa velkaannuttamisen tai siirtohinnoittelun avulla toteutettavaan veron kiertämiseen. Eri maiden veroviranomaisten välille olisi lisäksi luotava automaatinen järjestelmä verotietojen vaihtamiseksi.
Avoimen tiedonsaannin lisäksi olisi uudistettava veron kiertämisen estämiseksi säädettyjä normeja, jotta verottaja voisi puuttua tehokkaammin velkaannuttamisen ja siirtohinnoittelun avulla tapahtuvaan aggressiiviseen verosuunnitteluun. Työpanososinkojen ja luontoisetujen verotusta olisi syytä myös tarkentaa, jotta yksityishenkilöt eivät voisi kiertää ansiotulon verotusta keinotekoisesti yhtiö- ja muin järjestelyin.
Pitkällä tähtäimellä kansainvälistä verojärjestelmää olisi pyrittävä uudistamaan kokonaisvaltaisesti siten, että monikansallisia yrityksiä kohdeltaisiin verotuksessa enemmän yhtenä kokonaisuutena ja niiden tuloja voitaisiin verottaa kohdennetummin yrityksen liiketoiminnan tosiasiallisen aktiviteetin mukaan.
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Kuva: Mauro Cateb/Flickr Creative Commons
Yli sata kansalaisjärjestöä lähetti elokuun alussa kirjeen Thaimaan ananasteollisuuden etujärjestö TPIA:lle vaatien Andy Hallia vastaan nostetuista oikeusjutuista luopumista. TPIA on vastannut kirjeeseen uhkailemalla Hallia uusilla oikeustoimilla.
TPIA kirjoittaa vastauksessaan (epävirallinen englanninkielinen käännös saatavilla täällä) siirtolaisasiantuntija Andy Hallin yrittävän "tuhota Thaimaan talouden". Jos tutkija jatkaa toimintaansa, TPIA uhkaa nostavansa uusia kanteita Thaimaan oikeusistuimissa.
– TPIA:n vastaus kansainvälisten järjestöjen kirjeeseen on pöyristyttävä ja antaa hälyttävän kuvan Thaimaan ananasteollisuuden vastuullisuudesta, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
TPIA edustaa yli 60 thaimaalaista ananasteollisuuden yritystä. Etujärjestön johtaja on oikeustoimet Finnwatchin tutkijaa vastaan käynnistäneen Natural Fruitin johtaja Wirat Piyapornpaiboon.
Natural Fruitin työoloista on raportoitu Finnwatchin raporteissa vuonna 2013 ja 2014 sekä itsenäisesti myös kansainvälisessä mediassa kuten AlJazeerassa ja Suomessa Apu-lehdessä. Myös Thaimaan viranomaisten puutteellisesti toteutetussa tutkimusraportissa Natural Fruitin toiminnasta löydettiin huomautettavaa.
Vuosina 2012–2014 Finnwatch on toistuvasti yrittänyt käydä dialogia Natural Fruitin kanssa. Myös suomalaiset ja kansainväliset yritykset ovat kehottaneet Natural Fruitia hankkimaan puolueettoman vastuullisuussertifioinnin. Tehdas ei ole ollut halukas auditointeihin, vaan on päättänyt reagoida arvosteluun nostamalla yksittäistä tutkijaa vastaan useita syytteitä.
Vuonna 2012 Natural Fruit toimitti mehuraaka-aineita suomalaisten kaupan omien merkkien mehuihin.
– Thaimaasta ananastuotteita ostavien yritysten on syytä varata resursseja työelämän oikeuksien valvontaan. TPIA:n vastauksesta käy ilmi, ettei teollisuudella ole kiinnostusta parantaa työoloja tai käydä keskustelua kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen kanssa, Vartiala toteaa.
Finnwatchin vastaus TPIA:n kirjeeseen (20.8.2014) >>
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Lähes sata järjestöä on tänään aloittanut kampanjan, jolla vaaditaan Finnwatchin tutkijana toiminutta Andy Hallia vastaan nostetuista syytteistä luopumista.
Järjestöjen kampanjointi kohdistuu Thaimaan ananasteollisuuden etujärjestöön Thai Pineapple Industry Association TPIA:an. Oikeustoimet Hallia vastaan aloittaneen yrityksen Natural Fruitin omistaja Wirat Piyapornpaiboon on TPIA:n puheenjohtaja.
Kaikille TPIA:n jäsenyrityksille tänään lähetetyn kirjeen ovat allekirjoittaneet muun muassa Human Rights Watch sekä ammattiliittojen maailmanjärjestöt UNI Global, IUF, ITF ja IndustriALL. Allekirjoittaneet pitävät Andy Hallia vastaan nostettuja oikeustoimia yrityksenä hiljentää työntekijöiden puolesta toimivia tutkijoita ja järjestöjä, ja vaativat TPIA:n jäsenyrityksiltä toimenpiteitä häirinnän lopettamiseksi.
Andy Hallia vastaan Thaimaassa nostetut syytteet liittyvät Finnwatchin vuonna 2013 julkaisemaan kaupan omien merkkien vastuullisuutta tarkastelleeseen raporttiin, johon Andy Hall haastatteli Natural Fruitin työntekijöitä Thaimaassa. Tehdasta epäillään useista työelämänoikeuksien loukkauksista.
Oikeudenkäynti Hallia vastaan alkaa Thaimaassa syyskuun alussa.
Lue kansainvälinen lehdistötiedote ja järjestöjen kirje täällä >>
Lisätietoa Andy Hallin oikeusjutusta täällä >>
Lyhytdokumentti Finnwatchin raportista ja siitä seuranneesta oikeusjutusta >>
Dubai pilvenpiirtäjästä kuvattuna. Kuva: Christopher Lance/Flickr Creative Commons
Dubain taivasta kohti kurottelee maailman korkein pilvenpiirtäjä, aavikko levittäytyy merelle palmusaarten muodossa ja turistit pääsevät ihmettelemään maailman suurinta ja loisteliainta ostoskeskusta. Muutaman vuoden päästä tuhannet jalkapallofanit ympäri maailmaa suuntaavat kohti Qataria hurratakseen maailmanmestaruusotteluita, joita silmällä pitäen valtio on investoinut miljoonia erilaisiin rakennusprojekteihin.
Arabian niemimaan rakennushankkeilla houkutellaan kovaa vauhtia uusia investointeja alueelle. Aavikoilla kuhisee uusia toimistoja, kouluja, tehtaita ja sairaaloita. Ostoskeskuksia ja kansainvälisiä museoita nousee hiekalle ennätysvauhtia.
Jättimäisiä rakennushankkeita ei tehdä ainoastaan turisteja varten, vaan alueella panostetaan myös omien kansalaisten hyvinvointiin. Saudi-Arabia uusii parhaillaan koulutusjärjestelmäänsä ja Arabiemiirikuntien liitto investoi terveydenhuoltoon sekä perusteollisuuteen. Samaan aikaan lähes kaikki alueen valtiot jatkavat miljardien eurojen investointia liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantamiseen.
Suomi haluaa mukaan Arabian niemimaan rakennusbuumiin
Myös Suomessa ollaan hyvin tietoisia potentiaalisista markkinoista Mekan pyhäkössä. Taloudellisia ulkosuhteita edistävän Team Finland -verkoston mukana, Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin johdolla, kymmenet suomalaisyritykset vierailivat Qatarissa ja Arabiemiraattien liitossa keväällä 2013. Terveydenhuoltoyritysten, koulutusosaajien ja viestinnän ammattilaisten joukossa oli myös liuta suomalaisia rakennusalan yrittäjiä. Miljardien eurojen rakennushankkeet tarjoavat oivan tilaisuuden asiantunteville suomalaisille huippuosaajille.
Tällä hetkellä yksistään Arabiemiraateissa on noin 50 suomalaisyrityksen toimisto. Joukosta löytyy myös rakennusalaan erikoistuneita yrityksiä. Esimerkiksi rakennus-, arkkitehti- ja suunnittelupalveluita tarjoava Vahanen pitää toimistoaan Abu Dhabissa. Marinetek puolestaan on toimittanut laitureita Dubain kuuluisille palmusaarille ja sillä oli vielä vähän aikaa sitten oma tehdas Dubaissa. Nyt yrityksen Dubaissa sijaitseva tytäryhtiö Marinetek MENA tuottaa betonivalut paikallisten alihankkijoiden kautta.
Konttien nostoratkaisuja toimittavalle Konecranesille Lähi-itä on ollut jo muutaman vuoden tärkeä kauppakumppani. Konecranesilla on yhteensä 240 työntekijää Saudi-Arabiassa sekä Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, jotka osallistuvat nostureiden valmistukseen, myyntiin sekä huoltoon. Lisäksi Konecranes käyttää alueella paikallisia aliurakoitsijoita.
Hissejä ja liukuportaita valmistava KONE on myös vahvasti läsnä Arabian niemimaalla. KONEen tuotteet nostavat asukkaita korkeuksiin muun muassa maailman toiseksi korkeimmassa rakennuksessa Mekan kellotornissa Saudi-Arabiassa. Uunituoreen sopimuksen kautta KONE toimittaa hissit ja liukuportaat Kingdom Toweriin, josta on määrä tulla maailman korkein rakennus valmistuessaan vuonna 2018. KONEella oli vuoden 2013 lopulla yli 1500 työntekijää alueella. Tämän lisäksi KONE käyttää paikallisia aliurakoitsijoita asennusprojekteissa.
KONE on tehnyt yhteistyötä Dubaissa päämajaa pitävän Arabtec-rakennusyhtiön kanssa. Arabtec on ollut suuren kritiikin alla etenkin Abu Dhabissa rakennettavien kansainvälisten kulttuurikeskusten rakentajien epäinhimillisten työolojen vuoksi. Lehdistötiedotteessaan KONE on kertonut, että "Arabtec on [...] yksi arvokkaimmista asiakkaistamme Lähi-idässä".
Suomalaiset yritykset saattavat tulevaisuudessa osallistua myös Qatarin jalkapallofaneille rakennettavien viihdykkeiden toteutukseen. Qatar on ilmaissut suuren kiinnostuksen esimerkiksi suomalaisyritys Almacon kelluviin hotelleihin.
Kolikon kääntöpuoli
Samaan aikaan, kun öljyvaltioiden uudet rakennukset rikkovat ennätyksiä koollaan ja hinnallaan, myös ihmisoikeusloukkausten lukumäärä hipoo huippuaan.
Suurin osa Arabian niemimaan rakennustyöntekijöistä on siirtolaisia ja valtiosta riippuen jopa 80–90 prosenttia rakentajista on ulkomaalaisia. Aavikon kiiltokuvaa kiillottavat tuhannet siirtotyöntekijät muun muassa Intiasta, Nepalista, Bangladeshista ja Indonesiasta.
Jo usean vuoden ajan lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet öljymahtien tapaa kohdella siirtotyöntekijöitään. Muun muassa Amnesty International, Kansainvälinen työjärjestö ILO, Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC ja Human Rights Watch ovat kerta toisensa jälkeen julkaisseet raportteja, joissa on karua luettavaa siirtotyöntekijöiden kohtelusta.
Myös Euroopan parlamentissa asia on otettu esille. Marraskuussa 2013 ihmisoikeuksista vastaava alakomitea keskusteli aiheesta, kun huippumuseoiden British Museumin, Louvren ja Guggenheimin osallisuus siirtotyöntekijöiden huonossa kohtelussa tuli julki. Human Rights Watch on raportoinut useaan otteeseen pakkotyövoimasta ja muista ihmisoikeusloukkauksista kansainvälisten museoiden rakennustyömailla Dubaissa.
Tuorein tilannekatsaus on ITUCin julkaisema Qatarin jalkapallohumua koskeva raportti maaliskuulta 2014. Raportti paljastaa, että pelkästään intialaisia ja nepalilaisia siirtotyöntekijöitä kuoli Qatarissa yhteensä 409 vuonna 2013, joista moni huonojen työolojen johdosta – tämä tarkoittaa keskimäärin 34 kuollutta työntekijää kuukaudessa.
Arabian niemimaalla sijaitsevat Saudi-Arabia, Kuwait, Jemen, Oman, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, Qatar ja Bahrain. Kuva: SpLoT/ Wikimedia Commons
Siirtotyöläisten oikeuksia loukataan järjestäytyneesti
Arabian niemimaan valtiot syyllistyvät vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin systemaattisesti. Pakkotyön mahdollistaa niemimaalla laajasti käytössä oleva Kafala-järjestelmä, joka on liitettynä lainsäädäntöön. Kafala-järjestelmässä siirtotyöntekijä voi saada oleskelu- ja työluvan vain, jos hänellä on jo maahan tullessaan virallinen paikallinen työnantaja. Työnantaja käytännössä katsoen omistaa työntekijän.
Kafala-järjestelmä on liitettynä lähes kaikkien alueen valtioiden lainsäädäntöön, mutta valtioista riippuen sen toimeenpano vaihtelee.
Siirtotyöntekijä ei tavallisesti saa vaihtaa työpaikkaa ilman työnantajansa lupaa ja työnantajalla on valta päättää työntekijän asuintilasta, palkasta ja työajoista. Työntekijä voi rajoittaa työntekijän vapaata liikkuvuutta maan sisällä; Saudi-Arabiassa jopa maasta poistuminen on sidoksissa työnantajaan, eli siirtotyöntekijä ei voi edes palata takaisin kotimaahansa ilman työnantajan virallista lupaa. Qatarissa poistumisviisumisäädöksiä muutettiin vasta tämän vuoden maaliskuussa niin, että työnantajan sijaan sisäministeriö antaa poistumisluvan. ITUCin mukaan tämä on lähinnä kosmeettinen parannus työlakiin.
Amnestyn mukaan siirtotyöntekijöiden työolot rakennuksilla ovat usein epäinhimilliset. Rakennustyöläiset viettävät monta tuntia aavikon paahtavan auringon alla ilman taukoja ja vuosilomia. Työntekijöiden passit otetaan systemaattisesti pois, työturvallisuudesta ei huolehdita, eikä työntekijöillä ole oikeutta käyttää ilmaista sairaanhoitoa edes työtapaturmien sattuessa.
Vuokratyöyritysten lupaamat palkat jäävät siirtotyöntekijöille usein vain unelmaksi. Usein maahan saapuessaan siirtotyöläiselle annetaan eri työsopimus, minkä hän oli nähnyt kotimaassaan. Pienemmän palkan lisäksi jopa työnkuvaa saatetaan muuttaa huomattavasti.
Arabian niemimaalla yleisesti käytössä oleva vähimmäispalkkajärjestelmä perustuu etniseen taustaan, ei työnkuvaan. Samasta työstä maksetaan erisuuruisia korvauksia työntekijän etnisen taustan mukaan. Aasiasta kotoisin olevien työntekijöiden palkat ovat alueen alhaisimpia.
Useissa raporteissa on tullut ilmi, että aina palkkaa ei makseta lainkaan. Myös YK:n ihmisoikeusraportoija François Crépeau kiinnitti tähän huomiota vieraillessaan Qatarissa vuoden 2013 lopulla.
Muun muassa The Guardian on raportoinut laajasti siirtotyöntekijöiden huonokuntoisista asuntoloista. Tuhannet siirtotyöntekijät on majoitettu työleireihin, joissa olot ovat surkeita. Tusina miestä nukkuu samassa huoneessa ilman ilmastointia, vessaa, juoksevaa vettä ja sähköä.
Ammattiliitoista ei ole apua siirtotyöntekijöille. Siellä missä ammattiliittoja on, lainsäädäntö usein kieltää siirtotyöntekijöiltä jäsenyyden. Siirtotyöntekijöillä ei ole kollektiivista neuvotteluoikeutta ja mielenilmaukset sekä lakot ovat usein saaneet hyvin väkivaltaisen vastauksen sekä työnantajalta, että poliisivoimilta. Esimerkiksi The Independent raportoi maaliskuussa kuinka brittiläisen rakennusyrityksen leivissä olleet siirtotyöntekijät joutuivat poliisien pahoinpitelemiksi Dubaissa lakon yhteydessä. Myös paikallisen rakennusjätti Arabtecin työllistämät lakkoilijat ovat syyttäneet poliisivoimia väkivaltaisuuksista useaan otteeseen vuoden 2013 aikana.
ILOn yleiskokouksessa äänestettiin viime viikolla pakkotyötä koskevan kansainvälisen sopimuksen lisäpöytäkirjasta. Saudi-Arabian ja Bahrainin työntekijäedustajat äänestivät siirtotyöläistenkin työoloihin pureutuvaa lisäpöytäkirjaa vastaan. Muut Arabian niemimaan valtiot ilmaisivat mielipiteensä äänestämällä tyhjää.
Suomalaisyritysten yritysvastuulinjaukset
Finnwatch lähetti lyhyen kyselyn Arabian niemimaalla toimiville suomalaisyrityksille. Mukaan valikoituvat KONE, Marinetec, Konecranes, Vahanen ja Elematic. Kyselyssä yrityksiltä tiedusteltiin muun muassa käytössä olevia yritysvastuulinjauksia sekä perustietoja toiminnasta alueella.
Konecranes kertoo ottavansa sosiaaliset kriteerit huomioon yritysvastuulinjauksissaan ja edellyttää myös tavarantoimittajien sekä alihankkijoiden noudattavan samoja periaatteita. Konecranesin mukaan yritys tekee riskimaihin työolosuhteiden arvioinnin ulkoisen yhteistyökumppanin toteuttamana. Ulkoiset arvioinnit eivät kuitenkaan koske alihankkijoita, vaan Konecranes valvoo alihankkijoitaan sisäisten auditointien sekä toimittajan täyttämien itsearviointilomakkeiden kautta.
Konecranesin yritysvastuuasioista vastaava Tarja Moilanen kertoi Finnwatchille, että Konecranesin yhdessä mittavimmista projekteista Abu Dhabissa sijaitsevassa Khalifan satamassa työoloja pyrittiin parantamaan muun muassa rajoittamalla yhtäjaksoista ulkona oleskelua, aurinkokatoksilla, jäähdytetyillä taukotiloilla sekä juomaveden ottopisteitä lisäämällä.
KONE on linjauksissaan sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä työelämää ja ihmisoikeuksia koskevia sopimuksia ja vaatii tätä myös alihankkijoiltaan. Yritys valvoo avaintoimittajiaan myös auditoinneilla. KONEen mukaan Arabian niemimaalla tehdyissä alihankkijoiden auditoinneissa on havaittu kehitettävää laadun lisäksi työturvallisuudessa.
Muilla kyselyyn osallistuneilla ei ole kattavia yritysvastuulinjauksia. Etenkään pienet yritykset eivät aina edes tiedä, että alihankkijat kuuluvat yrityksen arvoketjuun ja näin ollen yritys on vastuussa myös alihankkijoiden ihmisoikeusloukkauksista. Hyvä esimerkki tästä on Marinetekin johtoryhmän puheenjohtajan Jukka Saarikon kommentti Finnwatchille, jossa hän totesi, että 'alihankkijat ovat paikallisten viranomaisten valvonnassa, eikä meillä ole siihen puuttumista'. Marinetekillä ei ole käytössään sosiaalisen vastuun ohjeistoa vaan yritys keskittyy kertomansa mukaan vain työterveyteen ja -turvallisuuteen.
Betonielementtitehtaita ja tuotantolinjoja toimittava Elematic kertoi Finnwatchille, ettei heillä ole alueella varsinaista rakennus– ja asennustoimintaa eivätkä he käytä aliurakoitsijoita.
Team Finlandin tulee tukea yrityksiä myös ihmisoikeuskysymyksissä
Finnwatch on jo aiemmin vuonna 2013 antanut Team Finlandille lausunnon, jonka mukaan yritysvastuun ja siihen sisältyvien ihmisoikeusvelvoitteiden tulisi olla läpileikkaava teema kaikessa Team Finlandin toiminnassa.
Työ- ja elinkeinoministeriön konserniin kuuluva suomalaista vientiä edistävä Finpro tarjoaa yrityksille tukea sekä tietoa kansainvälisissä asioissa. Finpron tarjoamissa Arabian niemimaan valtioiden maaprofiileissa ei ole otettu lainkaan huomioon yritysvastuuta eikä alueella siirtotyöläisiin kohdistuvia laajasti raportoituja ihmisoikeusloukkauksia mainita sanallakaan.
Qatarin jalkapallohumua siivittävä rakennusbuumi on esitelty Finpron maaprofiilissa vahvuutena. Arabiemiraattien maaprofiilissa suuri ulkomaalaistyöläisten oleskelu valtioissa kuvaillaan positiivisena asiana. Arabiemiraattien liitto, johon Dubaikin kuuluu, on Finpron mukaan 'sosiaalisesti liberaalein valtio Lähi-idässä', sillä maassa jopa 80 prosenttia työläisistä on ulkomaalaisia. Valitettavasti Arabiemiraattien liberaalius ei tarkoita ainakaan siirtotyöläisten vapautta valita työolojaan.
Team Finlandin tulee ehdottomasti muun tuen ohella opastaa yrityksiä myös yritysvastuukysymyksissä. Tämän mahdollistamiseksi Finpron on otettava huomioon kunkin valtion ihmisoikeustilanne sekä neuvoa yrityksiä yritysvastuuasioissa niiden toimiessa alihankkijoiden kanssa.
Suomalaisten yritysten tulisi hallitusohjelman mukaan olla yritysvastuun edelläkävijöitä. Jos edes valtion virallinen vientirengas ei ota yritysvastuuta huomioon vienninedistysmatkoillaan saati tietopankissaan, on tämän tavoitteen toteutuminen melko epätodennäköistä.
Kirjoittaja: Sanna Ristimäki
Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
